Eurooppa kotouttaa kurjasti: Vie jopa 15 vuotta ennen kuin turvapaikan saaneet työllistyvät kuin kantaväestö

Parhaimmillaan tulijat voisivat olla piristysruiske taloudelle, selvitti kansainvälinen konsulttiyhtiö.
Katri Merikallio
Eurooppa 4.1.2017 07:22

Jos Eurooppa onnistuu kotouttamaan hyvin tänne tulleet pakolaiset, tulijat voivat olla merkittävä piristysruiske Euroopan taloudelle.
Jos kotouttaminen puolestaan epäonnistuu, voi siitä seurata arvaamattomia poliittisia ja sosiaalisia riskejä sekä suuria kustannuksia valtioille.

Näin arvioi laaj…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

”Maahanmuuttajien työllistymisessä Euroopan maat pärjäävät selvästi huonommin kuin Yhdysvallat, Kanada tai Australia.”

Puhutaan siis kaikista maahanmuuttajista eikä vain turvapaikanhakijoista? Kanadassa ja Australiassa on kummassakin voimakkaasti valikoiva maahanmuuttajalinja, joten en ihmettele että he myös työllistyvät paremmin. USA:ssa taas ei ole mahdollista elää jos ei käy töissä. Turvapaikanhakijat saavat tukea ensimmäiset 6 kk ja sitten pitääkin olla jo omillaan. Jospa otettaisiin Suomeen samanlainen menettely niin voisi kotoutuminenkin tehostua. Jos sosiaaliturva muutettaisiin sellaiseksi, että sen piiriin ikään kuin kasvaisi vaikkapa viiden vuoden työuralla, niin tottakai se työ kiinnostaisi. Nyt sosiaaliturvalla pärjää ihan hyvin, varsinkin jos vertaa monen lähtömaan tilanteeseen. Se ei kannusta varsinaisesti kotoutumaan ja töihin menemiseen.

”Nykyisin Euroopan unionin yhteenlaskettu bkt on yli 16 triljoonaa …”

Miettikääs mikä summa on 16 miljardia miljardia. Se on semmoinen luku että BKT:stä tulisi aika korkea per naama.

16×10^18 / 500 000 000 euroa/lärvi, eli jos nyt oikein selvisin tuosta nollaviidakosta niin 3,2 mrd eur/naama.

Suurkiitos Paavo, luku korjattu! T. Pauliina Penttilä, tuottaja, Suomen Kuvalehti

Tämä on taas sitä SK:n journalismia, jonka mukaan Eurooppa on jotenkin tehnyt väärin kun ei ole kyennyt työllistämään maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Miksi olisi pitänyt kotouttaa? Miksi tulijat yleenäs haluaisivat sopeutua kantaväestön kanssa? Olisiko syy hitaaseen kotoutmiseen myös maahanmuttajissa ja turvapaikanhakijoissa. Tässä journalismissa on syy siihen miksi en halua tilata Suomen kuvalehteä. Olisi edes joskus joku muunlainen artikkeli.

Kieltämättä jo kovin väsähtänyttä vieläkin toistella samaa, että pitää vain panostaa kotouttamiseen. Virallisen mutta jo uskottavuutensa menettäneen totuuden mukaan kotouttaminen on se tärkein kysymys ja haaste, mutta kun se hoidetaan kunnolla, ongelmia ei tule.

Oikeasti lähinnä vain ne kotoutuvat, jotka kotouttavat itse itsensä eivätkä tarvitse kotouttamistemppuja. Ne työllistyvät, joilla on jo valmiiksi sopiva koulutus, kielitaito ja arvomaailma.

Suomen Kuvalehti (toimittaja Katri Merikallion kautta) tuottaa sinänsä hyvää tietoa näistä asioista mutta näkökulma on aina sama ja yksipuolinen.

Ongelmana on, että Eurooppaan tulevat turvapaikanhakijat ovat kielitaidoltaan ja koulutustasoltaan aivan erilaisia, kuin Pohjois-Amerikkaan tai Australiaan muuttavat maahanmuuttajat, mm. pisteytyssysteemin vuoksi. Lisäksi, kuten nimim. Paavo toi esiin, meillä korkea sosiaaliturvan taso aiheuttaa sen, ettei kenenkään ole varsinaisesti pakko ruveta tekemään yhtään mitään, toisin kuin vaikkapa USA:ssa. Matalan koulutustason töitäkin on täällä rajallisesti tarjolla verrattuna Pohjois-Amerikkaan. Kun se kotouttaminen ei ole onnistunut muissakaan Pohjoismaissa edes sanotaanko välttävästi, niin miksi Suomi olisi poikkeus? Meillä ”haittana” on lisäksi vaikeasti omaksuttava kieli.

Pauliina Penttilä, hienoa että osallistut keskusteluun, minkälaisia mietteitä sinulla on ongelman syistä ja mahdollisista ratkaisuista? Millä keinoin me voisimme Suomessa onnistua siinä, missä muualla Euroopassa on suurelta osin epäonnistuttu? Ruotsissa kotoutukseen on panostettu huomattavia rahasummia, mutta siltikään asiat eivät ole menneet toivotulla tavalla, pelkästä rahasta asia ei siis ole kiinni.

Olen samaa mieltä siitä, että väestöpyramidimme ikärakenne on jossain määrin huolestuttava, mutta huoltosuhdetta ei paranna sellainen maahanmuutto, jonka työllisyysaste jää 20-30% tienoille, vaan käy päinvastoin. Muista Euroopan maista on saatavilla tietoa, että toisenkin polven turvapaikanhakijoiden koulutus ja työllisyysaste jää pahasti vajaaksi muuhun väestöön verraten.

Eikä tarkoitukseni ole sanoa, etteikö ihmisiä tulisi auttaa, pitäisi vain miettiä, mikä olisi kustannustehokkain tapa auttamiseen.