Euroopan populistit puuhaavat taas yhteenliittymää: tuleeko yhteistyöstä mitään, jos jokaiselle oma etu on aina yhteistä tärkeämpi?

Eri maiden nationalistipuolueet kaipaavat yhteistyön tuomaa vaikutusvaltaa. Aiemmat yritykset ovat kariutuneet puolueiden erimielisyyksiin.
Eurooppa 8.4.2021 15:16
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki, Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Lega-puolueen puheenjohtaja Matteo Salvini poseerasivat kameroille tapaamisensa jälkeen Budapestissa 1. huhtikuuta.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki, Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Lega-puolueen puheenjohtaja Matteo Salvini poseerasivat kameroille tapaamisensa jälkeen Budapestissa 1. huhtikuuta. © Szilard Koszticsak / AP / Lehtikuva

Unkarin, Puolan ja Italian nationalistipuolueet suunnittelevat uuden, äärinationalistisen ja arvokonservatiivisen puolueryhmän perustamista. Unkarin pääministeri Viktor Orbán, Puolan pääministeri pääministeri Mateusz Morawiecki ja Italian oppositiossa olevan Lega-puolueen puheenjohtaja Matteo Salvini neuvottelivat suunnitelmasta Budapestissä huhtikuun alussa.

Kolmikon mukaan Unkarin Fidesziä, Puolan Laki ja Oikeus (PiS) -puoluetta ja Italian Legaa yhdistävät vapaus, läheiset suhteet Yhdysvaltoihin, perhe, kristilliset arvot, itsemääräämisoikeus ja kielteinen suhtautuminen antisemitismiin.

Yhteistyön tavoitteena on ennen kaikkea nykyistä vankempi asema Euroopan parlamentissa. PiS kuuluu tällä hetkellä Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmään. Lega on Identiteetti ja Demokratia, ID-ryhmän jäsen. Fidesz joutui pakon edessä eroamaan Euroopan parlamentin keskustaoikeistolaisesta EPP-ryhmästä, joten erityisesti se etsii nyt uutta poliittista kotia.

Orbánin mukaan ryhmittymä tavoittelee ”Euroopan renessanssia” ja aikoo tavata jälleen ensi kuussa Varsovassa.

 

Eurooppalaiset populistipuolueet ovat viritelleet yhteistyötä ennenkin. Vuonna 2019 europarlamenttivaalien alla Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päästrategin paikalta potkut saanut Steve Bannon yritti yhdistää eurooppalaisia nationalisteja saman lipun alle.

Hanke kaatui puolueiden välisiin risiriitoihin muun muassa suhtautumisessa Venäjään, Kiinaan, Turkkiin ja Bannoniin itseensä. Osa eurooppalaisista karsasti ajatusta siitä, että yhteistyö perustuisi amerikkalaisen kätilön neuvoihin.

Epävarmuutta on ilmassa nytkin.

London School of Economics -yliopisto julkaisi 2. huhtikuuta raportin, jossa epäillään vahvasti uuden populistien yhteenliittymän edellytyksiä. Syy on yksinkertaisesti se, että kansallisiin etuihin tähtäävillä puolueilla on paljon enemmän erottavia kuin yhdistäviä tekijöitä.

Raportin tekoon osallistuneiden tutkijoiden mukaan jo ryhmän muodostaminen on epätodennäköistä. Ja vaikka siinä onnistuttaisiin, ryhmästä tulisi sisäisten ristiriitojen takia erittäin heikko. Yhteistyön näkymät ovat heikot, jos kaikki osapuolet alun perinkin määrittelevät oman edun tärkeämmäksi kuin yhteisen hyödyn.

 

Paine vaikutusvallan etsimiseen yhteistyön avulla on puolueissa kuitenkin kova.

Lega päätyi Italiassa oppositioon syyskuussa 2019 Salvinin poliittisten virheiden seurauksena ja etsii nyt kiivaasti tietä takaisin eurooppalaisten päättäjien pöytiin. EPP:stä eronnut Fidesz on puolestaan Brysselissä todella yksin ja vailla poliittista merkitystä EU-politiikan muotoilussa.

Orbánin silmissä Salvinin arvoa mahdollisena tulevaisuuden liittolaisena nostaa erityisesti se, että tällä hetkellä Lega johtaa Italian mielipidemittauksia 24 prosentin kannatuksella. Heti perässä tulee äärinationalistinen Italian veljet -puolue 18 prosentin kannatuksella.

Italiassa on järjestettävä parlamenttivaalit viimeistään kesäkuussa 2023. Jos trendi jatkuu nykyisellään, maassa voidaan nähdä seuraavaksi äärinationalistinen populistihallitus. Sen mahdollinen yhteistyö Unkarin ja Puolan kanssa voisi jakaa EU:n paljon pahemmin kuin nyt.

Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan uuteen ryhmittymään on tarkoitus kosia myös Marine le Penin Kansallista liittoumaa Ranskasta sekä mahdollisesti muita nykyisin ECR- tai ID-ryhmiin kuuluvia puolueita.

ECR-ryhmään kuuluvat muun muassa ruotsidemokraatit. Perussuomalaiset ja Saksan AfD ovat puolestaan ID-ryhmän jäseniä.

 

Uuden ryhmittymän perustaminen on alkuvaiheessa kuitenkin kiinni ennen kaikkea Puolan PiS-puolueesta. Sille ajatus liittoutumisesta Venäjään myötämielisesti suhtautuvien Legan ja Kansallisen liittouman kanssa on vaikea.

Toisaalta uudella ryhmittymällä olisi mahdollisuuksia nousta EU-parlamentissa jopa toiseksi suurimmaksi, jos se onnistuu houkuttelemaan riveihinsä riittävän monta puoluetta ECR- ja ID-ryhmistä.

Tämä antaisi muun muassa Puolan ja Unkarin oikeusvaltioperiaatteita polkeville ja EU:n liittovaltiokehityksestä varoitteleville puolueille paljon nykyistä merkittävämmän aseman unionin tulevaisuuden ratkaisuissa.