Skandaali EU:n ytimessä: Satojen miljoonien eurojen rakennushankkeessa käytettiin laitonta työvoimaa, myös palkkoja maksamatta

Belgialaislehden paljastamat tiedot liittyvät vuonna 2016 valmistuneeseen Europa-rakennukseen, jota käyttävät EU:n neuvosto ja Eurooppa-neuvosto.
Eurooppa 13.1.2020 12:15
Vuonna 2016 valmistunutta Europa-rakennusta käyttävät EU-instituutioista neuvosto ja Eurooppa-neuvosto.
Vuonna 2016 valmistunutta Europa-rakennusta käyttävät EU-instituutioista neuvosto ja Eurooppa-neuvosto. © Mika Horelli

Euroopan unionin ytimessä Brysselissä muhii kiusallinen skandaali. Kohu liittyy vuonna 2016 valmistuneeseen Europa-rakennukseen, jota käyttävät Eurooppa-neuvosto ja EU-neuvosto, eli jäsenmaiden valtionpäät ja ministerit.

Belgialaisen De Standaardlehden mukaan 350 miljoonaa euroa maksaneen rakennuksen työmaalla käytettiin laitonta työvoimaa. Lisäksi osan alihankkijoista epäillään jättäneen työntekijöiden palkkoja maksamatta.

Lehden haastatteleman, kahdeksan hengen raudoittajaryhmää vetäneen bulgarialaisen Beyhan Dzhelilovin mukaan vain osalla rakentajista oli asiaankuuluvat luvat Belgiassa työskentelyyn eikä kenenkään kanssa tehty lain vaatimia työsopimuksia. Työntekijöitä ei myöskään vakuutettu.

Työmaan pääurakoitsijoiden lupa-asiat ovat olleet kunnossa, mutta alihankkijoiden valvonta näyttää pettäneen pahanpäiväisesti. Osa alihankintayrityksistä vaikuttaa myös tehneen konkurssin tarkoituksella heti urakan jälkeen välttääkseen projektiin liittyneet taloudelliset vastuut.

Oma hämmennyksen aiheensa on sekin, miten paperittomat työntekijät, joista osa on ollut lisäksi Belgiassa luvatta, ovat päässeet kulkemaan tarkoin vartioidulle työmaalle päivittäin kenenkään kiinnittämättä asiaan huomiota. Europa-rakennus sijaitsee suoraan EU-komission päämajaa vastapäätä.

 

Laittomuuksien paljastuminen kirjaimellisesti kotipesästä on erityisen kiusallista EU:lle, joka on työskennellyt painokkaasti kitkeäkseen harmaan talouden EU-maista.

Euroopan komission arvion mukaan vuonna 2015 harmaan talouden osuus Belgian bruttokansantuotteesta oli 16,2 prosenttia. Suomen osalta vastaava luku oli 12,4 prosenttia.

Unioni on tilanteessa kuitenkin myös varsin hankalassa välikädessä. EU-virkamiesten mukaan vastuu urakasta, sen vaatimista luvista ja työntekijöiden oikeuksien valvonnasta kuuluu Brysselissä tapahtuvassa rakennushankkeessa yksinomaan Belgian viranomaisille.

Vaikka EU olisi rakennuksen tilaaja, sillä ei ole mitään keinoa seurata rakennustöiden osalta paikallisen lainsäädännön noudattamista.

Rakennusvalvonnan lisäksi tapaus on kiusallinen myös Belgian oikeuslaitokselle.

Eräät rakennustöissä mukana olleet bulgarialaiset nostivat kanteen maksamattomista palkoista jo 2016. Belgian syyttäjäviranomaiset lopettivat tapauksen tutkinnan lokakuussa 2019 vedoten puuttuviin todisteisiin.

Tuoreiden tietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että tosiasiassa kyse oli siitä, että syyttäjä yksinkertaisesti hukkasi tapausta koskeneet asiakirjat.