Venäjän talous ahdingossa – EU ja USA lisäsivät pakotteilla painetta

Visa ja Mastercard lopettivat yhteistyön kahden venäläispankin kanssa, venäläisyritysten osakekurssit kääntyivät laskuun.
Eurooppa 21.3.2014 17:24

Yhdysvaltojen pakotelistalle joutunut liikemies Gennadi Timtshenko on Suomen kansalainen. © Aleksi Tuomola / Lehtikuva

EU-maat lisäsivät Brysselin huippukokouksessaan Venäjän vastaisten pakotteiden listalle 12 uutta henkilöä, joiden viisumit ja EU-maissa olevat varat jäädytetään. Nimet oli sovittu yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa.

Pakotelistalle päätyivät epävirallisten tietojen mukaan muun muassa varapääministeri Dmitri Rogozin, Venäjän parlamentin eli duuman puhemies Sergei Naryškin, duuman ylähuoneen puhemies Valentina Matvijenko, Venäjän valtion uutistoimiston johtaja Dmitri Kiseljov sekä presidentti Vladimir Putinin neuvonantajat Sergei Glazjev ja Vladislav Surkov.

EU määräsi jo aiemmin pakotteita 21 venäläiselle ja ukrainalaiselle virkamiehelle. EU:n rahoitusmarkkinoista vastaava komissaari Michel Barnier korostaa kuitenkin, ettei tavoitteena ole vahingoittaa Venäjää vaan pakottaa se neuvottelupöytään.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman van Rompuyn mukaan EU ryhtyy valmistelemaan myös laajempia talouspakotteita, jos Ukrainan kriisi pahenee. Kokouksessa päätettiin myös tutkia mahdollisuutta lähettää EU:n tarkkailijoita Ukrainaan.

Samalla EU pyrkii lähentymään Ukrainaa taloudellisesti. Erotetun presidentin Viktor Janukovytšin marraskuussa hylkäämän yhteistyösopimuksen poliittinen osa allekirjoitettiin perjantaina. Varsinainen vapaakauppasopimus lykätään toukokuun presidentinvaalien yli Itä-Ukrainan raskaan teollisuuden pyynnöstä.

Yhdysvallat ilmoitti jo torstaina omista pakotteistaan, jotka kohdistuvat suoraan Putinin lähipiiriin. Listalla ovat muun muassa pietarilainen Rossija-pankki, Kremlin kansalispäällikkö Sergei Ivanov sekä Helsingin Hartwall-areenan ja jääkiekkojoukkue Jokereiden omistajat Gennadi Timtšenko sekä Arkadi ja Boris Rotenberg.

Timtšenko asui 1990-luvulla pitkään Helsingissä ja sai Suomen kansalaisuuden 1999. Myös Arkadi Rosenberg on Suomen kansalainen.

Amerikkalaisten mukaan Putin on omistajana Timtšenkon öljynvälitysyhtiössä Gunvorissa, jonka avulla Timtšenko on kerännyt itselleen miljardiomaisuuden. Timtšenko kiistää tiedon yhtiön nettisivulla julkaistussa tiedotteessa. ”Presidentti Putinilla ei ole, eikä ole koskaan ollut minkäänlaista omistusta Gunvorista. Hän ei ole Gunvorin tai sen liiketoimintojen edunsaaja.”

Timtšenko ilmeisesti arvasi joutuvansa mustalle listalle, sillä hän myi keskiviikkona 19.3. kaikki omistamansa Gunvorin osakkeet yhtiön toimitusjohtajalle Torbjörn Törnqvistille.

Myös Rotenbergit ovat kuuluneet jo pitkään Putinin lähipiiriin, minkä vuoksi heitä suosittiin esimerkiksi Sotšin olympialaisten rakennushankkeissa. Heidän yhtiönsä saivat ainakin 21 urakkaa, joista ei ole järjestetty kunnon tarjouskilpailuja. Hankkeiden yhteissumma nousi yli viiteen miljardiin euroon.

Rotenbergit harrastivat aikoinaan judoa Pietarissa samassa seurassa Putinin kanssa, ja Arkadi Rotenberg on toiminut myöhemmin presidentin valmentajana.

 

Venäläiset ovat vähätelleet pakotteiden merkitystä, mutta tosiasiassa niillä alkaa olla vaikutusta. Timtšenkon osittain omistaman Novatek-kaasuyhtiön osakekurssi kääntyi perjantaina 12 prosentin laskuun, ja amerikkalaiset luottokorttiyhtiöt Visa ja Mastercard lopettivat yhteistyön mustalla listalla olevan Rossija-pankin kanssa.

Luottokorttiyhtiöt eivät tarjoa enää palveluitaan myöskään Rotenbergin veljesten omistamalle SMP-pankille.

Luottoluokitusyhtiöt Fitch ja Standard & Poor’s ovat laskeneet pakotteiden vuoksi arviotaan Venäjän talousnäkymistä, ja Venäjän lainakorot kääntyivät nousuun. Luottoluokittajat arvioivat, että Venäjän talouskasvu hidastuu entisestään, joten venäläisyritykset saattavat tarvita valtion apua.

Obama varoitti torstaina, että Yhdysvallat laajentaa pakotteita Venäjän talouden “avainsektoreille”, jos kriisi kärjistyy edelleen. Siinä vaiheessa kysymykseen saattavat tulla rahoituslaitosten lisäksi energia- ja kaivosyhtiöt sekä puolustusteollisuus.

Monet venäläiset liikemiehet ja pankit osasivat ennakoida pakotteita ja ryhtyivät vetämään rahojaan hyvissä ajoin länsimaista. Tutkimusyhtiö Wealth-X:n mukaan Venäjän kymmenen rikkainta oligarkkia menettivät kuitenkin viikossa 4,8 miljardia euroa pörssikurssien vajoamisen vuoksi.

Venäjän valtio on nostanut ilmeisesti varojaan myös Yhdysvaltain keskuspankista Fedistä. Keskuspankin tilastojen mukaan sen hallussa oli vuodenvaihteessa 138,6 miljardia dollaria Venäjän valtion varoja, mutta summa supistui reilusti maaliskuun alussa.

 

Venäjä määräsi heti torstaina vastapakotteita Yhdysvalloille. Mustalle listalle joutuivat muun muassa Obaman avustajat Caroline Atkinson ja Daniel Pfeiffer, senaatin enemmistöjohtaja Harry Reid, edustajainhuoneen puhemies John Boehner sekä republikaanisenaattori John McCain, joka on vaatinut toistuvasti Obamalta tiukempia otteita Venäjää vastaan.

Venäjä painostaa myös Ukrainaa taloudellisesti. Se on ryhtynyt jarruttamaan ukrainalaisten maataloustuotteiden maahantuontia, ja pääministeri Dmitri Medvedev vaatii Ukrainaa maksamaan Venäjälle kahdeksan miljardia euron kaasuvelkansa. Medvedevin mukaan Ukraina on Venäjälle velkaa kaikkiaan 11,6 miljardia euroa.

Venäjä uhkaa kumota myös niin sanotun Harkovan sopimuksen, jonka perusteella se on toimittanut Ukrainalle halpaa kaasua korvaukseksi Krimin Sevastopolin laivastotukikohdan vuokraamisesta. Sevastopol on liitetty Venäjään, joten vuokraakaan ei tarvitse enää maksaa.

Venäjän viranomaiset ottivat jo torstaina haltuunsa Venäjän Lipetskissä sijaitsevan ukrainalaisen Rosenin makeistehtaan. Sen omistaa länsimielinen poliitikko-liikemies Petro Porošenko, jota pidetään suosituimpana ehdokkaana Ukrainan seuraavaksi presidentiksi.

Myös Ukrainan sotilaallinen painostus jatkuu. Maan itärajalla on nähty venäläisiä panssarikolonnia. Niiden pelätään tunkeutuvan Ukrainan puolelle Harkovaan ja Donetskiin, joissa asuu paljon venäläisiä.

Ukrainan armeijan puolustuskyky on heikko, vaikka maan väliaikainen hallitus ohjasi sille  440 miljoonan euron lisäbudjetin ja määräsi liikekannallepanon. Tavoitteena on luoda mahdollisimman nopeasti 40 000 miehen reserviläisarmeija.

Tilanne on erittäin uhkaava. Ukrainan äärinationalistinen Oikean Sektori -liike on uhannut lähteä omin päin kostoretkelle Ukrainan itä- ja eteläosiin, mikä johtaisi välittömästi Venäjän vastahyökkäykseen.