Corona Nostra! Italian mafia kylvi pandemian heikentämään maahan siemenet, joista se hyötyy pitkään

Mafiosojen yrityksille ja yksityishenkilöille jakama tuki ei ole pyyteetöntä apua. ”Mafia palaa aina perimään saatavansa.”
Eurooppa 26.5.2020 08:55
Civitan kaupunki Etelä-Italiassa. Kuvituskuva.
Civitan kaupunki Etelä-Italiassa. Kuvituskuva. © Heidi Hakala / Lehtikuva

Koronan halvaannuttama Italia on saanut uusia ”hyväntekijöitä”. Maan mafiajärjestöt ovat innostuneet tarjoamaan apuaan viruksesta kärsiville kansalaisille ja yrityksille.

Heti maaliskuussa Italian sulkeuduttua sisätiloihin mafiosot ryntäsivät tarjoamaan riskiryhmille ja karanteeniin määrätyille apuaan kauppa- ja apteekkiasioiden hoitamisessa.

Mafia on jakanut myös suoraa rahallista apua.

”Spontaani lahja hätää kärsiville” tarkoittaa yleensä 300–400 euron rahasummaa. Summa on merkittävä, sillä moni italialainen on joutunut tulemaan toimeen jopa noin 40 eurolla päivässä.

Yksittäisten kansalaisten lisäksi mafiosot ovat lähestyneet pulaan joutuneita yrityksiä. Hädässä ovat varsinkin ravintolat sekä muut pienet ja keskisuuret yritykset, joiden ansainnan korona pysäytti kuin seinään.

Moni on pelännyt tarttua valtion takaamiin lainoihin, koska epäilee takaisinmaksukykyään koronarajoitusten jatkuessa. Mafian edustajat ovat vastanneet tarjoamalla yrittäjille lainaa pankkeja matalammalla korolla.

”Apu” ei kuitenkaan ole ilmaista, eikä kerro hyväsydämisyydestä. Kyseessä on ikivanha strategia, jolla järjestäytynyt rikollisuus pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa.

 

Italian neljästä mafiasta tunnetuin on Sisilian Cosa Nostra, vanhin Napolin seutujen Camorra, vaarallisin ja vahvin Calabrian ’Ndrangheta ja tuntemattomin Apulian Sacra Corona Unita.

Kaikki ovat hääränneet aktiivisena ”korona-avun” parissa.

Ruoka-avun toimittaminen on tarjonnut kätevän kulissin. Ostoskassi on antanut luvan liikkua autioilla kaduilla herättämättä huomiota.

Kuuluisia napolilaispizzoja sisältävät kotiinkuljetuslaatikot ovat saaneet sisäänsä huumelähetyksiä ja mafiosojen toisilleen lähettämiä viestejä.

Mafian ”lahjojen” päätarkoituksena on kuitenkin kerryttää näkymätöntä pääomaa: varmistaa, että yhteisössä on runsaasti jäseniä jotka ovat vastapalveluksen velkaa.

”Mafia palaa aina perimään saatavansa”, sanoo entinen Sisilian mafian Cosa Nostran mafioso ja sisäpiirin jäsen Gaspare Mutolo. Hän tekee nykyisin yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa ja on ollut avaintodistaja kymmenissä mafiaoikeudenkäynneissä.

Mutolo on toiminut itsekin velanperijänä. Hän kertoo palaneensa usein muistuttamaan järjestönsä tuesta parlamentti- tai paikallisvaalien alla, jolloin mafian suosima ehdokas tarvitsi vuorostaan ”pientä apua”.

Apua tarvitaan usein myös myös rahanpesuun tai aseiden, rahan ja huumeiden kätkemiseen tai vaikkapa työn järjestämiseen serkulle.

Myös yritysten mafialainat muuttuvat usein äkisti ansoiksi. Kun velallinen sätkii tiukasti koukussa, alun perin alhainen korko saattaa ponnahtaa jopa 300 prosenttiin vuodessa.

Mafioiden tavoitteena ei kuitenkaan välttämättä ole tehdä lainoilla voittoa, vaan kaapata yritys haltuunsa velan avulla.

Lainoihin sisältyy usein ehto, että mafia saa nimittää yrityksen hallitukseen edustajansa valvomaan varojen käyttöä. Rikolliset tarvitsevat yrityksiä laittomien liiketoimien kulisseiksi ja rahanpesupaikoiksi.

Lisäksi mafia pyrkii toimillaan rapauttamaan kansalaisten luottamusta viranomaisiin. Viesti on selvä: meihin voi hädän hetkellä luottaa enemmän kuin valtioon.

Tavoitteena on vahvistaa rikollisjärjestöjen jo 1800-luvulta asti vaalimaa perusmyyttiä, että niiden jäsenet ovat ”kunnian miehiä” – hyväntekijöitä, jotka puolustavat yhteisöjensä asukkaiden oikeuksia ja auttavat heitä epäoikeudenmukaisia ja tylyjä viranomaisia vastaan.

 

Jokseenkin jokainen italialainen ymmärtää kyllä pelin hengen. Koronakriisin keskellä moni on kuitenkin joutunut toteamaan, ettei heillä ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa vastaan tarjottu apu.

Koronaviruksen aiheuttamaan covid19-tautiin on Italiassa kuollut tähän mennessä yli 32 000 henkeä. Luku on kolmanneksi suurin maailmassa Yhdysvaltain ja Britannian jälkeen.

Lisäksi maan lähes koko teollisuus ja liike-elämä on seisahtunut.

Italian hallitus on luvannut 400 miljoonan euron edestä omia ja EU:n tukia sekä ostokuponkeja, mutta niiden jakelu on toiminut hitaasti ja kömpelösti.

Seurauksena suuri osa italialaisista elää kädestä suuhun. Pahimmassa tilanteessa ovat ne melkein 3,5 miljoonaa italialaista, jotka ovat tehneet pimeitä töitä eivätkä ole siten oikeutettuja virallisiin korvauksiin.

Mafian raha on sen sijaan ollut saatavilla heti.

”Kun lapset itkevät ruokaa jota ei ole ja yritys on kaatumassa velkoihin, ihminen ajattelee vain miten selviytyä eikä millaisia seurauksia on siitä, että ottaa rahaa vääriltä ihmisiltä”, Mutolo sanoo.

 

Tilastojen valossa Italian korona-ajasta voisi lukea myös huojentavamman tarinan. Rikosten määrä on vähentynyt selvästi.

Maaliskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana italialaiset jättivät poliisille 64 prosenttia vähemmän rikosilmoituksia kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2019.

Laskussa olivat etenkin ryöstöt, muut väkivaltarikokset ja pienemmät katutason rötökset kuten tasku- ja myymälävarkaudet.

Myös mafian toiminta on kärsinyt, kun korona on vaikeuttanut huumekauppaa, prostituutiota ja laittomia uhkapelejä. Tappiot ovat kuitenkin näennäisiä. Kuten kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin pääsihteeri Jürgen Stock varoittaa: koronavirus on luonut ihanteelliset olosuhteet järjestäytyneen rikollisuuden kasvulle.

Näyttää siltä, että sen minkä Italian yhteiskunta väkivalta- ja omaisuusrikosten torjunnassa hetkeksi voitti, häviää se moninkertaisesti mafian tehtailemien talouden rakennemuutosten myötä.

 

Italian neljän suurimman mafian yhteenlaskettu liikevaihto on noin 150 miljardia euroa eli yli kymmenesosa Italian vuotuisesta kansantuotteesta, Italian parlamentin mafianvastainen komitea arvioi vuonna 2018.

Rikollisen toiminnan lisäksi mafiat ovat sijoittaneet varojaan erilaiseen lailliseen liiketoimintaan. Niillä on vahva jalansija muun muassa siivous- ja jätebisneksessä, rakennus- ja kuljetusaloilla, joukkoliikenteessä, polttoainejakelussa, elintarvikekaupassa sekä terveys- ja lääkealoilla.

Pandemiaa seuraavan syvän taloustaantuman ennakoidaan luovat rikollisille entistä enemmän vaikutusvaltaa myös lailliseen talouteen ja politiikkaan. Esimerkiksi lähiaikoina kilpailutettavat talouden elvyttämishankkeet tulevat entistä helpommin niiden ulottuville.

Urakoista päättävissä kaupungin- ja kunnanhallinnoissa sekä luottamuselimissä istuu jo nyt paljon aiempaa enemmän kiitollisuudenvelkaan pakotettuja tai velkakoukkuun ripustettuja henkilöitä. Seuraavissa vaaleissa heitä tulee lisää, vaikka kaikki ”oikeaa” ehdokasta äänestämään ohjattavat eivät koskaan toimikaan mafian käskyjen mukaan.

Saksalaislehti Die Weltin kolumnisti Christoph B. Schiltz on epäillyt, että EU:n 500 miljardin euron koronatuen Italialle annettavasta osuudesta suuri osa saattaa lipua suoraan mafian lompakoihin.

Schlitz onkin vaatinut liittokansleri Angela Merkeliä pysymään tiukkana tukiehtojen osalta. Varsinkin ’Ndranghetalla on jo pitkään ollut vahva jalansija Saksassa.

 

Mafia on yrittänyt koronakriisin varjolla myös järjestää useat tärkeimmät johtajansa ja avainpelurinsa pois vankilasta. Siinä se ei aivan onnistunut, mutta läheltä piti.

Hyvässä vauhdissa ollut operaatio nousi julkisuuteen kun Espresso-lehti paljasti, että milanolainen tuomari päätti päästää Sisilian Cosa Nostran tärkeimpiin johtajiin kuuluvan Francesco Bonuran, 78, kotiarestiin. Bonura kärsi eristyssellissä 23 vuoden tuomiota.

Myös useat muut pitkiä vankeusrangaistuksia suorittavat mafiapomot olivat kokeneet saman onnenpotkun.

Kohu kiihtyi, kun Italian vankilavirkailijoiden liitto ihmetteli julkisesti miksi maan vankiloissa olevista 12 000 mafiososta valitaan vapautettaviksi juuri järjestöjen korkeimpia johtajia, jotka kaiken lisäksi ovat äärimmäisen tiukassa eristyksessä ja siten varmasti vähintään yhtä hyvin suojassa koronavirukselta kuin kotioloissakin.

Ainakin 376 mafiosoa ehdittiin päästää kotiarestiin ja yli 450 muuta oli jo siirtolistalla ennen kuin julkinen närkästys pakotti Italian oikeusministerin Alfonso Bonafeden tiukentamaan pääsyehtoja ja vakuuttamaan, että kotiarestilaiset palautetaan selleihinsä.

Tapaus osoittaa, että mafian vaikutusvallalla on myös rajansa. Tästä huolimatta koronapandemiasta on muodostumassa Italian mafioille todellinen Corona Nostra, josta ne korjaavat suurta ja pitkäaikaista hyötyä.