Brysselissä muhii iso riita: Ranskan satamat ovat jäämässä uusien Irlannin-rahtireittien ulkopuolelle

Brexit muuttaa reittejä, ja EU:n komissio suunnittelee niiden kulkevan Belgian ja Alankomaiden kautta. Maiden satamat saisivat myös tukirahaa.
Eurooppa 7.8.2018 15:40

EU:n lippuja unionin päämajan edustalla Brysselissä. © VIRGINIA MAYO / AP / Lehtikuva

Euroopan unionin hallintokortteleissa Brysselissä valmistaudutaan parhaillaan kuumeisesti kovaan tai pahimmillaan sopimuksettomaan brexitiin tullirajoineen ja Britannian kiertävine rahtireitteineen.

Euroopan unionin saapuvan tai lähtevän tavaran ei haluta juuttuvan kolmanneksi maaksi muuttuvan Yhdistyneen kuningaskunnan rajamuodollisuuksiin.

Politico-lehden mukaan EU:n komission 1. elokuuta julkistamassa ehdotuksessa Irlannin tasavallan ja Manner-Euroopan merirahtikäytävä kulkee tulevaisuudessa Dublinista ja Corkista Belgian Zeebruggeen ja Antwerpeniin sekä Alankomaiden Rotterdamiin.

Nämä satamat voivat hakea EU:lta liikennekäytävien kehittämiseen tarkoitettua rakennerahaa. Vuosien 2021–2027 välillä komission alustavassa budjettikehysehdotuksessa rahaa väylähankkeisiin on varattu 30,6 miljardia euroa.

 

Merkillepantavaa komission linjauksessa on se, että sillä sivuutetaan kokonaan Ranskan satamat, jotka olisivat lähempänä Irlantia kuin Belgia ja Hollanti.

Vaikka komission ehdotuksessa ei oteta suoraan kantaa siihen, miksi Ranskan satamat on pudotettu kokonaan Irlannin rahtikäytävä-suunnitelman ulkopuolelle, The Guardian -lehden mukaan kysymys on siitä, että Ranskan satamat ovat täysin valmistautumattomia uusiin rahtivirtoihin Irlannista,  ja samaan aikaan niiden pitäisi valmistautua käsittelemään Britanniasta uuden tullirajan takaa tuleva tai sinne matkalla oleva rahti.

Ranskalaisten Calaisin ja Dunkirkin satamien rekkajonojen ennakoidaan brexitin vaatimien rajatarkastusten myötä muodostuvan pahimmillaan 30–50 kilometriä pitkiksi.

Kun Irlannin rahtikäytävä suunnitellaan Belgian ja Hollannin suursatamien varaan, hävitään jonkin verran rahdin merelläoloajan pituudessa. Tämä aika voitetaan kuitenkin kirkkaasti takaisin käyttämällä riittävän suuria satamia, joiden käsittelykapasiteetissa Irlannin vienti ja tuonti ovat vain murto-osa.

Euroopan suurimmat rahtisatamat ovat Rotterdam ja Antwerpen.

 

Ranskan satamien sivuuttaminen kuljetuskäytävien suunnittelussa ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu.

Ensin on odotettava brexit-neuvottelujen myötä mahdollisesti syntyvää sopimusta. Sen aikaansaaminen näyttää päivä päivältä yhä vaikeammalta, koska Britannian konservatiivihallitus ei saa sisäisesti päätettyä, mitä se EU-erolta haluaa.

Jos lopputuloksena on kova brexit ja tullirajat, komission väyläehdotus on hyväksyttävä sekä Eurooppa-neuvostossa että EU-parlamentissa, joissa Ranskan ennakoidaan tekevän kaikkensa, jotta sen satamista ainakin Cherbourg otettaisiin mukaan Irlannin rahtikäytävään.

EU:n tukemat rahtikäytävät ovat vain osa kokonaisuutta.

Varsinaisen rahtilaivaliikenteen ohella Irlannin ja Manner-Euroopan EU-maiden välillä kulkee useita autolauttalinjoja, jotka rahtaavat matkustajien ohella rekkoja. Näiden liikenne on voimakkaassa kasvussa.

Muun muassa Irlantilainen Continental Group -rahtiyhtiö kertoi keväällä 2018 kymmenkertaistavansa Dublinin ja Cherbourgin välisen rahtiliikenteen aikaisemmasta 120 rekan kapasiteetista 1 155 rekkaan viikossa.