Brittiviranomaiset keksivät enää yhden neuvon brexitistä kärsiville firmoille: perusta tytäryhtiö ja siirrä toimintaa EU-alueelle

Varsinkin pienten ja keskisuurten brittiyritysten vienti EU-alueelle on vaikeuksissa. Vaikka tavarakauppa on jatkossakin tullivapaata, rajaselvitykset tietävät hankaluuksia.
Eurooppa 26.1.2021 07:31
Pysäköityjä rekkoja Doverin satamassa Britanniassa 15. tammikuuta.
Pysäköityjä rekkoja Doverin satamassa Britanniassa 15. tammikuuta. © Ben Stansall / AFP / Lehtikuva

Britannian ulkomaankauppaministeriön virkamiehet ovat ryhtyneet suosittelemaan vientivaikeuksien kanssa kamppaileville brittiyrityksille tytäryhtiön perustamista EU-alueelle. Ministeriön asiantuntijoiden mukaan tämä on monessa tapauksessa ainoa keino, jolla pienet ja keskisuuret yritykset voivat jatkaa tavaravientiä EU-alueelle.

Syynä yritysten vaikeuksiin ovat brexitin myötä lisääntyneet byrokratia ja kustannukset. Ne rasittavat erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Vaikka tavaravienti on EU:n ja Britannian välillä jatkossakin tullivapaata, rajaselvitykset aiheuttavat kustannuksia. Se näkyy tuotteiden hinnoissa, mikä heikentää brittiyritysten kilpailukykyä.

Jo muutamassa viikossa on lisäksi käynyt ilmi, että ongelmia on rajan lisäksi myös asiakkaiden kanssa.

Sisämarkkinoiden helppouteen tottuneet eurooppalaiset ovat kieltäytyneet vastaanottamasta Britanniasta tilaamiaan tuotteita, joista heidän maansa tulli vaatii nyt arvonlisäveron tai mahdollisten tullitariffien maksua ennen tuotteiden toimittamista perille.

Myös tuotteiden palauttaminen on vaikeutunut. Paluukuljetusten järjestäminen edellyttäisi yksittäiseltä asiakkaalta vastaavaa paperisotaa kuin tuotteiden lähettäminen heille. Palautettavista tuotteista on myös maksettava samat tullirajan ylittämiseen liittyvät maksut.

Britannian muoti- ja tekstiiliteollisuuden toimialajärjestö UK Fashion & Textile Association onkin todennut, että brittiläisille vaatebrändeille olisi tällä hetkellä edullisempaa polttaa asiakaspalautukset EU:n puolella kuin maksaa niiden Britanniaan rahtaamisen kustannukset.

 

Käytännössä ulkomaankauppaministeriön virkamiesten ehdottama malli tarkoittaa sitä, että yritys perustaa EU-alueelle välivarastoja, joihin se kuljettaa EU-alueelle suunnattuja tuotteitaan. Asiakkaille tuotteet toimittaa välivarastoa operoiva, kyseiseen EU-maahan rekisteröity tytäryhtiö.

Lastit on tässäkin yhteydessä tarkastettava ja tarvittavat maksut maksettava rajanylityksen yhteydessä, mutta loppuasiakkaan ei tarvitse murehtia asiasta. Myös tuotepalautukset onnistuisivat helpommin EU:ssa sijaitseviin toimipisteisiin.

Kaikkia yrityksiä tämäkään ei auta, sillä esimerkiksi tuoretuotteita kuten elintarvikkeita ei voi välivarastoida.

Kehotus tytäryhtiön perustamiseen ei myöskään kuulu brittihallituksen virallisiin ohjeisiin. Ulkomaankauppaministeriön virkamiehet ovat kuitenkin jääneet hankalaan välikäteen, sillä heillä ei ole tarjota yrityksille muutakaan toimivaa ratkaisua.

 

Britannian talouden kannalta tytäryhtiöt eivät ole toimivin ratkaisu.

Koska Britannia ei ole enää EU:n työvoiman vapaan liikkuvuuden piirissä, Britannian kansalaiset tarvitsevat EU-alueelle työluvan. Niinpä brittiyritykset eivät voi siirtää suoraan brittiläistä henkilökuntaansa uusien tytäryhtiöiden palvelukseen. Yritysten voikin olla edullisempaa vähentää henkilökuntaa Britanniassa ja palkata tytäryhtiön työvoima paikan päältä.

Tämä ilahduttaa erityisesti Alankomaita ja muita Britannian lähimpiä EU-naapureita, joihin useat brittifirmat ovat jo kertoneet perustavansa EU-tytäryhtiön.

Britannian ja EU:n välisen kauppasopimuksen ulkopuolelle jääneessä palveluiden kaupassa vastaava tilanne on tullut esiin jo aiemmin.

Muun muassa Lontoon Cityn finanssitalot ovat siirtäneet tuhansia työpaikkoja ja tuhansien miljardien eurojen arvosta liiketoimintaa EU-maihin voidakseen jatkaa liiketoimintaansa sisämarkkinoilla.

EU on Britannian suurin vientimarkkina-alue.