Britannia katkomassa lisää siteitä liittolaisiinsa – haluaa sitoutua ihmisoikeus­sopimukseen vain osittain

Brittimedioissa ihmetellään, miten maa voisi sitoutua vain osaan sopimuksesta.
Eurooppa 16.9.2020 19:30
Britannian pääministeri Boris Johnson poistui virka-asunnostaan Lontoossa 16. syyskuuta 2020. © Tolga Akmen/AFP/Lehtikuva

Britannian hallitus katkoo yhä tarmokkaammin siteitään entisiin eurooppalaisiin liittolaisiinsa. Lehdistölle vuodettujen tietojen mukaan pääministeri Boris Johnsonin johtama hallitus suunnittelee irrottavansa Britannian osittain Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.

Hanke on valmisteilla Britannian oikeus-, sisä- ja puolustusministeriöissä. Tarkoituksena on, että Britannia haluaa tulevaisuudessa estää ulkomailla toimivien sotilaidensa syyttämistä rikoksista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa EIT:ssä. Britannia ei myöskään enää halua sitoutua niihin Euroopan ihmisoikeussopimuksen pykäliin, jotka estävät turvapaikanhakijoiden maastakarkoitukset ennen turvapaikkaprosessin laillista loppuunsaattamista.

Elokuussa 2020 Britannian sisäministeri Priti Patel raivostui ihmisoikeusjuristeille, jotka kertoivat, että ministeriön suunnitelma lähettää 23 turvapaikanhakijaa Britanniasta väkisin Espanjaan olisi ollut sekä Britannian lakien että Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Johnsonin hallituksen sisältä vuodetut tiedot kertovat siis aikeista erota vain osittain Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Brittimedioissa ihmetellään, kuinka tämä olisi mahdollista.

Skotlannin itsenäisyyttä ajavan The National -lehden mukaan Johnsonin hallituksella tai Britannian parlamentilla ei ole mitään laillista keinoa yksipuolisesti päättää, mitä ihmisoikeussopimuksen pykäliä maa tulevaisuudessa noudattaa ja mitä ei. Vaihtoehdot ovat joko olla sopimuksessa mukana kokonaisuudessaan tai olla sen ulkopuolella.

 

Britannian irtiotto ei kuitenkaan olisi ainoa laatuaan. Venäjällä viime keväänä säädetyn uuden perustuslain myötä maan perustuslaki asetettiin etusijalle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n päätöksiin nähden. Käytännössä Venäjä siis ilmoitti, että se noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta vain silloin, kun se sattuu sille sopimaan.

Brittihallituksen hanke irrottautua Euroopan ihmisoikeussopimuksesta tarkoittaa samalla sitä, että EU:n ja Britannian hanke poliisin ja oikeuslaitosten tietojenvaihdon jatkamisesta brexit-siirtymäkauden jälkeen jäätyy. EU on asettanut Britannian sitoutumisen ihmisoikeussopimukseen yhteistyön jatkon ehdoksi.

Euroopan ihmisoikeussopimuksella ei ole mitään tekemistä brexitin tai EU:n kanssa, vaan se liittyy 47 jäsenmaan Euroopan neuvostoon, jonka alaisuudessa toimii Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT.

Vielä Britannian edelliselle pääministerille Theresa Maylle olisi sopinut se, että Britannian mahdollinen kauppasopimus EU:n kanssa olisi sisältänyt sitoutumisen ihmisoikeussopimukseen myös jatkossa. Johnsonin hallitus vihjaisi irrottautumisaikeestaan ilmoittamalla jo maaliskuussa 2020, että se haluaa erottaa toisistaan sitoutumisen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja kauppasopimuksen EU:n kanssa.

Jos Britannia toteuttaa aikeensa, se pääsee mielenkiintoiseen seuraan. Ainoa Euroopan maa, joka ei kuulu ihmisoikeussopimukseen on Aljaksandr Lukašenkan diktatorisesti johtama Valko-Venäjä.