Brexit uhkaa brittien lentoyhteyksiä – Neuvottelut täysin levällään, aika loppumassa kesken

Monet kovan brexitin kannattajat vetoavat WTO-sääntöihin. Niissä ei sovita lentoliikenteestä mitään.

Brexit
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ensimmäinen konkreettinen askel Britannian pitkällä EU-erotiellä otettiin 8. joulukuuta, kun Britannia ja EU pääsivät ainakin jonkinlaiseen periaatteelliseen sopuun erorahoista sekä Pohjois-Irlannin ja EU:n jäseneksi jäävän Irlannin välisestä rajasta.

Vaikein vaihe on kuitenkin vasta edessä, varoittivat useat neuvottelujen johtohenkilöt. Brysselin ja Lontoon on sovittava muun muassa kaupallisista suhteistaan ja valtavasta määrästä niihin liittyviä käytännön asioita.

Yksi vaikeimmista ja samalla kiireellisimmistä asiakokonaisuuksista liittyy lentoliikenteeseen. Toistaiseksi tilanne on tältä osin vielä täysin avoin.

Britannian EU-ero astuu voimaan 30. maaliskuuta 2019 puoliltaöin Brysselin aikaa. Eräiden pessimistien mielestä on täysin mahdollista, että mikäli muusta ei ole sovittu, samalla katkeaa myös saarivaltion ja manner-Euroopan välinen lentoliikenne – ainakin joksikin aikaa.

 

Lontoon hallituslähteistä tällaisia näkemyksiä on kutsuttu roskapuheeksi. Totuus kuitenkin on, että avoimia kysymyksiä on runsaasti ja aikaa ratkaisujen löytämiseen todella vähän.

Monet lentoyhtiöt aloittavat lipunmyynnin vuotta ennen lennon päivämäärää. Myynti ja hinnoittelu on kuitenkin mahdotonta, elleivät liikenteen pelisäännöt ole tiedossa.

Brexitin jälkeisten liikennejärjestelyiden pitäisi siis olla tiedossa viimeistään maaliskuun 2018 lopussa. Eli noin 3,5 kuukauden kuluttua. Ehdoton takaraja on puoli vuotta ennen EU-eroa, eli syyskuun 2018 lopussa. Silloin kaikki lentoyhtiöt myyvät jo seuraavan kevään lentojaan. 

Ainakin maaliskuun lopun takaraja näyttää jo nyt mahdottomalta. 

EU:n komissio julkaisi 11. joulukuuta muistion, josta käy karulla tavalla ilmi, miten monista ja vaikeista asioista toimialalla olisi sovittava.

Lentoliikenne on tiukasti luvanvaraista toimintaa. EU:ssa toimiluvan eli ns. AOC:n (Air Operator’s Certificate) saa vain yhtiö, jonka pääasiallinen toimipaikka on EU-alueella ja jonka osake-enemmistö ja määräysvalta ovat EU:n sisällä.

Brexitin jälkeen brittiläiset lentoyhtiöt eivät näitä ehtoja enää täytä. Britannian myöntämät toimiluvat eivät myöskään enää oikeuta pääsyyn lentoliikenteen sisämarkkinoille eli esimerkiksi kahden EU-maan väliseen liikenteeseen.

EU:n sisäinen liikenne on muodostanut valtaosan monen brittiläisen lentoyhtiön bisneksestä. Erityisesti easyJetin kaltaisten halpalentoyhtiöiden nopea kasvu on ollut mahdollista pitkälti EU:n lentoliikennemarkkinoiden ansiosta.

Neuvotteluja uusista sopimuksista ei ole edes aloitettu.

Kansainvälinen lentoliikenne perustuu maiden välisiin lentoliikennesopimuksiin.

EU-maat neuvottelevat ne entistä useammin yhdessä unionitasolla. Tällaisen Open Skies -sopimuksen pohjalta pyörii muun muassa maailman suurin lentoliikennemarkkina eli Pohjois-Amerikan ja Euroopan välinen liikenne.

Lähdettyään EU:sta britit tarvitsevat omat sopimukset sekä EU-maiden että unionin tekemien sopimusten piirissä olevien kolmansien maiden kanssa.

Sopimusten neuvotteleminen on pitkäpiimäinen prosessi, jota ei ole vielä edes aloitettu. Valmista pitäisi kuitenkin olla mieluusti jo ensi keväänä ja viimeistään syyskuun 2018 loppuun mennessä.

Monet tiukkaa erolinjaa eli kovaa brexitiä ajavat britit ovat sanoneet, ettei EU:n kanssa tarvitse sopia mistään. Molemmat osapuolethan ovat maailman kauppajärjestön WTO:n jäseniä, joten kauppaa voidaan aina käydä WTO-sääntöjen mukaisesti.

Lentoliikenteessä tämä vaihtoehto ei kuitenkaan päde, sillä lentoliikenteestä ei ole sovittu WTO:ssa yhtään mitään.

Yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi on tarjottu ns. ECAA-mallia. ECAA:ssa (European Common Aviation Area) ovat mukana Euroopan talousalueeseen ETA:an kuuluvat Islanti ja Norja sekä joukko Balkanin maita.

Ne saavat Pohjois-Atlantin liikenteeseen saman aseman kuin EU-maatkin, mutta joutuvat myös noudattamaan prikulleen EU:n lakeja ja säädöksiä. Eli juuri niitä, joista Brexit-britit haluavat päästä eroon.

 

Brexitin seuraukset saattavat ulottua ilmailussa paljon laajemmallekin kuin lentoliikenteeseen.

Britannia on Euroopan isoin ilmailumaa. Sen laajan ilmailuteollisuuden valmistamat tuotteet on sertifioitu yleiseurooppalaisten EASA-määräysten mukaan. Voiko käytäntö jatkua, jos britit eivät enää ole mukana EU-maiden turvaorganisaatiossa?

Ja kuinka käy EASA:n itsensä? Sen toiminta uhkaa halvaantua pahan kerran, jos britit pakotetaan jättämään EASA.

”En tiedä. Kukaan ei tiedä”, vastasi Helsingissä marraskuussa vieraillut EU:n liikennekomissaari Violeta Bulc kysymykseen, joutuvatko britit lähtemään EASA:sta ja mitä siitä seuraisi.

Britanniasta lähtee tai sinne saapuu yli 200 miljoonaa lentomatkustajaa vuodessa.

Liikenteen säilyttämisen on pakko olla kaikkien osapuolten yhteinen tavoite. Ja jos tahtoa on, löydetään yleensä keinotkin.

Mutta aika on joka tapauksessa loppumassa.