Brexit-riita levisi Lontoon finanssiyrityksiin: osa haaveilee veroparatiisista, osa haluaa tarrata EU-sääntöihin

Aiemmin Cityn yritykset ovat halunneet välttää EU-markkinoilta sivuun jäämisen. Nyt yhtenäisyyteen on ilmestynyt särö.
Eurooppa 16.1.2020 15:40
Myös Englannin keskuspankki sijaitsee Lontoon Cityssä.
Myös Englannin keskuspankki sijaitsee Lontoon Cityssä. © HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Koko yli kolme vuotta jatkuneen brexit-väännön aikana Lontoon Cityn rahoitussektorin yritysten kanta on ollut yhtenäinen. Ne haluavat välttää tilanteen, jossa niiltä viedään mahdollisuus toimia EU-markkinoilla.

Syykin on selvä. City on tienannut vuosittain noin 240 miljardia euroa EU-alueelle myymillään palveluilla.

Samaan aikaan yritykset ovat varautuneet pahimpaan ja siirtäneet brexit-kansanäänestyksen jälkeen 1 200 miljardia puntaa sijoitusvarallisuutta sekä tuhansia työpaikkoja Britannian ulkopuolelle.

Nyt Cityn yhtenäisyyteen näyttää ilmestyneen särö.

Syynä ovat Britannian joulukuiset parlamenttivaalit ja niitä seurannut brexit-sopimuksen hyväksyminen Britannian parlamentissa. Nämä kaksi tapahtumaa poistivat sopimuksettoman brexitin uhan. Nyt on tiedossa, että brexit toteutuu pääministeri Boris Johnsonin neuvotteleman sopimuksen mukaisesti 31. tammikuuta.

Osa Cityn yrityksistä haluaisi käyttää tilaisuutta hyväkseen. Niiden Britannian pitäisi nyt keventää finanssialan sääntelyä niin paljon kuin mahdollista.

Tavoitteena olisi jonkinlainen Euroopan Singapore, jossa löysempi valvonta ja matalampi verotus yhdistyisivät Lontoon historialliseen maineeseen maailman finanssikeskuksena. Yritysten mielestä toimiin kannattaisi ryhtyä, vaikka niiden hintana olisi EU-markkinoilta paitsioon jääminen.

 

Kyseessä olisi kuitenkin melkoinen uhkapeli. Nyt hyväksytty brexit-sopimus on vain väliaikaisratkaisu, eikä Britannian ja EU:n tulevista kauppa- tai muista suhteista ole vielä päästy yhteisymmärrykseen.

Jos Britannia muuttaa finanssialansa sääntelyä merkittävästi EU-alueesta poikkeavaan suuntaan, asialla on varmasti merkitystä näiden neuvotteluiden kulkuun.

Ranskan eurooppaministeri Amelie de Montchalin totesi jo syksyllä 2019, ettei EU missään tapauksessa aio hyväksyä rahapesulan tai veroparatiisin perustamista kynnykselleen.

Vastaavaa viestiä ovat toistaneet myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja nykyisen puheenjohtajamaa Kroatian pääministeri Andrej Plenkovic. Von der Leyen totesi Lontoon vierailullaan 8. tammikuuta, että kaikissa neuvotteluissa Britannian ja EU:n välillä on kunnioitettava EU:n yhteismarkkinoiden pelisääntöjä.

Myös merkittävä osa Cityn yrityksistä on yhä entisillä linjoillaan.

Ne haluavat pystyä palvelemaan EU-maiden asiakkaitaan brexitistä riippumatta. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että Britannia pysyy niin lähellä EU-markkinoita kuin mahdollista ja ylläpitää samanlaista sääntelyä kuin EU-jäsenenäkin.

Cityn yritysten mielipiteillä on Britanniassa painoarvoa. Rahoitussektori tuottaa 11 prosenttia maan kaikista verotuloista.

Pääministeri Boris Johnson on luvannut, että Britannian ja EU:n välinen vapaakauppasopimus solmitaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Brysselissä aikataulua on pidetty epärealistisena.