Bidenin voitto oli karvas pettymys Unkarin Orbánille – "Hänellä oli vain suunnitelma A"

Puolan ja Unkarin nykyjohto pelkäävät ”Obaman kauden paluuta”, arvioi tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista.

Donald Trump
Teksti
Tuula Koponen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

”Oliko Trumpin tukeminen Orbánilta huono idea”, kysyi  Unkarin valtapuolue Fidesziä tukevan Magyar Hírlap -sanomalehden ulkomaan toimituksen päällikkö Mariann Őry Twitterissä 7. marraskuuta ja vastasi.

”Minusta ei. Uskollisuus merkitsee pääministerille paljon. Demokraatit eivät pitäisi hänestä sen enempää, vaikka hän ei olisi kannattanut Trumpia.”

Unkarin pääministeri Viktor Orbánilla oli vain suunnitelma A, ja hänen valtakoneistonsa kampanjoi avoimesti presidentti Donald Trumpin jatkokauden puolesta. Nyt on selitysten vuoro. Tappion myöntäminen on vaikeampaa.

Unkarin valtamedia toisti uskollisesti Trumpin agendaa, jonka mukaan demokraatit syöksevät Yhdysvallat kaaokseen Joe Bidenin johdolla.

Ulkoministeri Péter Szíjjártó jopa kehotti Bideniä selvittämää omat ja poikansa korruptioepäilyt ukrainalaisessa Burisma-kaasuyhtiössä, kun Biden oli kampanjaillassaan lokakuussa niputtanut Valko-Venäjän lisäksi myös Unkarin ja Puolan totalitääristen valtioiden joukkoon.

”Orbánille oli karvas pettymys, ettei Trump voittanut”, sanoo tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista.

Pettymys oli niin karvas, että Orbán lähetti Joe Bidenille onnittelunsa vasta sunnuntaina 8. marraskuuta, vaikka Yhdysvaltain presidentinvaalin tulos varmistui jo perjantai-iltana. Orbán onnitteli Bideniä ”onnistuneesta vaalikampanjasta”, ei voitosta.

Kun Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi neljä vuotta sitten, Orbán onnitteli häntä ensimmäisenä EU-johtajana ja luonnehti voittoa FB-sivullaan ”mahtavaksi uutiseksi”.

 

Miklóssy johtaa Aleksanteri-instituutin Itä-Euroopan tutkimusyksikköä. Hän sanoo, että Unkarin lisäksi esimerkiksi Puolan ja Slovenian kansallismieliset konservatiivijohtajat tuudittautuivat Trumpin jatkokauteen.

He menettivät esikuvansa. Trump kuvasi Orbánia ”kaksoisveljekseen” johtajien tavatessa Washingtonissa toukokuussa 2019. Sitä ennen Orbán oli vuosikaudet odottanut kutsua Valkoiseen taloon.

”Trumphan tuki keskitettyä valtaa eli median ja tuomioistuinten kontrollia sekä kansalaisyhteiskunnan liikkumatilan rajoituksia. Trump edusti myös nationalismia eli America first -ajattelua, mikä sopi hyvin näiden maiden agendaan,” Miklóssy sanoo.

Slovenian pääministeri Janes Janša kiirehti onnittelemaan Trumpia, vaikka ääntenlasku oli vasta alkanut. Janša on viljellyt Twitter-tilillään teorioita laajasta vaalivilpistä, mutta vakuuttanut Slovenian liittolaisuutta Yhdysvaltain kanssa, tulipa uusi presidentti kummasta puolueesta tahansa.

Slovenialainen esseisti ja elokuvakriitikko Marcel Štefančič Jr. on todennut Janšasta, että hänessä on ”vähän Trumpia, vähän Orbánia ja vähän Boris Johnsonia”. Janša on kolmatta kertaa Slovenian pääministerinä. Trumpin puoliso Melania Trump syntyi entiseen Jugoslaviaan kuuluneessa Sloveniassa.

 

Miklóssy sanoo, että varsinkin Puolan ja Unkarin nykyjohto pelkäävät nyt ”Obaman kauden paluuta” eli käytännössä sitä, että Yhdysvallat ryhtyy taas painottamaan demokraattisia arvoja. Barack Obaman hallinto arvosteli erityisesti Orbánia.

”Näiden maiden asema saattaa vaikeutua myös EU:ssa, koska sielläkin oikeusvaltioperiaate otetaan pikkuhiljaa vakavammin.”

EU-parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto pääsivät sopuun oikeusvaltioperiatteen sitomisesta EU-rahoitukseen 5. marraskuuta.

”Trumpin kaudella Unkari ja Puola pystyivät tukeutumaan USA:n vastavoimaan ja käyttivät hyväkseen myös sitä, että Saksan ja Ranskan johtajilla oli vaikeuksia tulla toimeen Trumpin kanssa.”

Taistelu oikeusvaltioperiaatteen nivomisesta EU-rahoitukseen on kuitenkin yhä kesken, sillä Unkari ja Puola vastustavat sitä jyrkästi. Pääministeri Viktor Orbán on uhannut käyttää veto-oikeuttaan ja torpata EU-budjetin ja koronaelvytysrahaston läpimenon, jos oikeusvaltiomekanismi hyväksytään parlamentin esittämässä muodossa.

Orbánin uhkausta on tosin epäilty bluffiksi. Koronakriisi on syvenemässä myös Unkarissa, eikä maan uskota selviävän siitä ilman EU-tukia.

 

Puolan ja Yhdysvaltain seuraavan presidentin Joe Bidenin suhde riippuu siitä, kuinka tämä suhtautuu maan turvallisuushuoliin.

Laki- ja oikeus -puolueen (PiS) puolustuskonseptissa Venäjä on Puolan suurin uhka. Yhdysvallat on luvannut sijoittaa osan Saksasta vetämistään amerikkalaisjoukoista Puolaan. PiS:n johtajan ja nykyisen varapäämininisteri Jarosław Kaczyńskin tavoitteena on pysyvän amerikkalaistukikohdan saaminen Puolaan.

”Jos amerikkalaisten sotilaiden määrä Puolassa säilyy tai Trumpin lupausten mukaan lisääntyy, Puola on valmis kompromisseihin, mutta vain tiettyyn rajaan asti”, Miklóssy arvioi.

”Konservatiivisista ydinarvoista Puola ei luovu, sillä ne ovat PiS-johtoisen järjestelmän perusta ja niiden takana on vankka kannatus.”

Koronakriisi ja nyt viimeksi aborttilain tiukennuksia vastustaneet mielenosoitukset ovat horjuttaneet PiS-johtoista hallitusta. Miklóssyn mukaan liberaalin opposition asema ei Puolassa ole kuitenkaan niin vahva kuin esimerkiksi Suomessa uskotaan.

”Sen kannatus hupenee ja asema politiikan kentällä sulaa kauhealla vauhdilla”, Miklóssy sanoo.

 

Keski-Euroopan liberaalipuolueet puolestaan juhlivat demokraatteja edustavan Bidenin valintaa Yhdysvaltain 46. presidentiksi. ”Trump oli hyvä Orbánille, Bidenistä tulee hyvä Unkarille”, kommentoi Budapestin pormestari Gergely Karácsony, joka edustaa Unkarin oppositiovoimia.

Yhdysvaltain vaalituloksella saattaa olla vaikutusta myös esimerkiksi Romania sisäpolitiikkaan. Romaniassa on parlamenttivaalit 6. joulukuuta.

”Liberaali presidentti Klaus Iohannis pelkää, että nationalistit ja EU-kriittiset sosialidemokraatit voittavat enemmistön parlamenttiin, ja että hän jää taas yksin tasapainoilemaan, kuten tähänkin asti”, Katalin Miklóssy sanoo.

”Bidenin voitto voi muuttaa mielialoja ja kääntää asetelmaa.”

Miklóssy ei kuitenkaan ole turhan toiveikas.

”Bidenillä on paljon petrattavaa itäisessä Euroopassa ja Balkanilla, sillä konservatiivinen trendi vahvistui Trumpin kaudella”, hän sanoo.

”Eikä Obamakaan pystynyt merkittävästi vaikuttamaan 2010-luvulla tapahtuneeseen autoritääriseen kehitykseen tällä alueella.”