Belgian koululaitos vaikeuksissa: Joka neljäs yläasteensa päättävä ei ymmärrä lukemaansa

Riittämätön lukutaito on kasvava ongelma myös muissa Euroopan maissa.
Eurooppa 9.10.2018 18:20

Kuvituskuva. © ANNA-KRISTIINA ÖRTENGREN / LEHTIKUVA

Belgiassa joka neljäs yläasteen päättävä koululainen kärsii funktionaalisesta lukutaidottomuudesta. Heidän on äärimmäisen vaikea ymmärtää lukemansa tekstin sisältöä.

Näiltä oppilailta puuttuu usein myös riittävä ymmärrys matematiikasta, eivätkä he selviä edes päivittäisistä raha-asioistaan ilman apua.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka neljänneltä nuorelta belgialaiselta puuttuvat keskeiset elämässä tarvittavat taidot, muotoilee Changement pour l’égalité, Mahdollisuus tasa-arvoon –kansalaisjärjestön puheenjohtaja Jacques Cornet.

Belgialaisten koulutusasiantuntijoiden mukaan tilanne johtuu maan segregoituneesta koulujärjestelmästä.

Ongelmat keskittyvät samoihin köyhien alueiden kouluihin, joilla ei ole opetuksen järjestämiseen riittävästi resursseja. Tällaisissa oloissa oppilaiden keskinäiset sosiaaliset paineet myös pahimmillaan luovat ilmapiirin, jossa oppimista ylenkatsotaan.

Vastaavasti varakkaampien alueiden kouluilla on paljon paremmat edellytykset järjestää oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille heidän tarvitsemaansa lisätukea.

Cornetin mukaan ongelma olisi ainakin osin ratkaistavissa lisäämällä koulujärjestelmän demokraattisuutta ja tasa-arvoa, mutta tämä edellyttää poliittista tahtoa.

 

Belgia ei paini ongelman kanssa yksin.

Vuonna 2013 julkaistun PIAAC-tutkimuksen mukaan Euroopassa 27 prosenttia 15-vuotiasta pojista ja 13 prosenttia 15-vuotiaista tytöistä ymmärtää lukemaansa niin huonosti, että esimerkiksi koulukirjojen sisältö ei avaudu heille kuin osittain.

Aikuisista eli 16-65 -vuotiaista eurooppalaisista eniten vaikeuksia luetun ymmärtämisessä on italialaisilla (27,9 prosentilla), espanjalaisilla (27,7 prosentilla) ja ranskalaisilla (21,7 prosentilla).

Suomalaisten luetun ymmärtäminen oli tutkimuksen mukaan koko Euroopan parasta. Ongelmia oli vain 10,6 prosentilla.

 

Tutkijoiden mukaan funktionaalinen lukutaidottomuus ei tarkoita samaa kuin varsinainen lukutaidottomuus, jossa henkilö ei osaa lainkaan lukea tai kirjoittaa mitään kieltä.

Funktionaalisesti lukutaidottomat osaavat kyllä lukea, mutta heillä on suuria vaikeuksia ymmärtää lukemansa merkitystä. Olipa kysymys sitten käyttöohjeista tai sopimuksista, funktionaalisesti lukutaidottomat eivät kunnolla ymmärrä mitä ne tarkoittavat.

Funktionaalisen lukutaidottomuuden rampauttava vaikutus kasvaa koko ajan, koska tietoyhteiskunnissa elinikäisestä oppimisesta on tullut yhä tärkeämpää.

Luetun ymmärtämisessä on kysymys ihmisten perustavaa laatua olevasta kyvystä sopeutua ja menestyä elämässä. Taitoa tarvitaan paitsi opiskelussa ja työssä, myös lähes kaikissa vapaa-ajan aktiviteeteissa ja arkisessa elämässä.

Aina vaikeudet tekstin ymmärtämisessä eivät toki tarkoita riittämätöntä lukutaitoa. Esimerkiksi viranomaisten kapulakieli tai epäselvät käyttöohjeet voivat aiheuttaa ongelmia kenelle tahansa.