Vasemmiston valtakausi päättymässä

Kyriakos Mitsotakisin johtamalle oikeistolle ennustetaan voittoa Kreikan ennenaikaisissa vaaleissa.

ulkomaat
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Euroopan unionin johtajat säikähtivät pahanpäiväisesti, kun Aléxis Tsiprasin radikaali vasemmistopuolue Syriza nousi valtaan Kreikassa keskellä syvää talouskriisiä tammikuussa 2015.

Tsipras lupasi lopettaa EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) saneleman vyönkiristysohjelman, jolla Kreikan julkista taloutta pantiin tasapainoon. Tilanteen pelättiin johtavan pahimmassa tapauksessa Kreikan vararikkoon ja euroalueen hajoamiseen.

Lupaus ei ole kuitenkaan pitänyt. Tsipras on joutunut hyväksymään Kreikan lainaohjelman ehdot ja noudattamaan samanlaista tiukkaa talouskuria kuin edellinen keskustaoikeiston hallitus.

Tsiprasista, 44, on kuoriutunut vuosien mittaan pragmaattinen reaalipoliitikko, joka on saavuttanut liittokansleri Angela Merkelin ja muiden EU-johtajien luottamuksen.

Kreikan talouskriisin pahin vaihe on nyt ohitettu. Talous kääntyi kasvuun jo kaksi vuotta sitten, ja varsinkin matkailu vetää taas hyvin.

EU-maiden mittava tukiohjelma päättyi viime elokuussa. Kreikan pitäisi nyt tulla toimeen omillaan. Talous kasvaa kuitenkin toivottua hitaammin.

Työttömyys on pudonnut lähes 28 prosentin huippulukemista 18 prosenttiin, mutta nuorisotyöttömyys huitelee edelleen lähes 40 prosentissa. Kreikkalaiset ovat kovilla, sillä palkkoja ja eläkkeitä on leikattu rankasti samalla kun veroja on kiristetty.

 

Äänestäjät rankaisivat Tsiprasia toukokuussa. Syriza kärsi murskatappion sekä eurovaaleissa että paikallisvaaleissa, ja pääministerin oli pakko taipua ennenaikaisiin vaaleihin.

”Tsipras on tehnyt pahoja virheitä”, ateenalainen toimittaja Kostas Argyros sanoo.

”Hänellä on huono avustajatiimi, ja koko mediakenttä on ollut häntä vastaan.”

Ennenaikaiset vaalit alkoivat näyttää todennäköiseltä jo talvella, kun Syrizan hallituskumppani, äärioikeistolainen nationalistipuolue Anel erosi hallituksesta Kreikan pohjoisen naapurimaan Makedonian nimeä koskevan päätöksen vuoksi.

Tsiprasin neuvotteleman kompromissin mukaan Makedonian nimeksi tuli 28 vuotta kestäneen riitelyn jälkeen Pohjois-Makedonian tasavalta.

Ratkaisu herätti kovaa kritiikkiä sekä Kreikassa että Makedoniassa.

Muualla Euroopassa oltiin sen sijaan tyytyväisiä. Euroopan parlamentti on ehdottanut Tsiprasille ja Pohjois-Makedonian pääministerille Zoran Zaeville sopimuksesta jopa Nobelin rauhanpalkintoa.

 

Tsipras toivoo, että kreikkalaiset antaisivat hänelle jatkokauden ensi sunnuntaina 7. heinäkuuta järjestettävissä ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa.

”Ymmärrän monien ihmisten vihan ja väsymyksen”, hän sanoi vaalikampanjansa avajaistilaisuudessa Ateenassa.

”Me ansaitsisimme kuitenkin mahdollisuuden johtaa maata ensimmäisen kerran ilman että kätemme ovat sidotut.”

Mielipidemittausten perusteella Tsipras joutuu pettymään. Monista muista Euroopan maista poiketen kreikkalaiset eivät näytä kuitenkaan suosivan oikeistopopulisteja vaan voiton on viemässä vanha valtapuolue, keskustaoikeistolainen Uusi demokratia.

Uudelle demokratialle povataan ensi sunnuntaina 7. heinäkuuta järjestettävissä vaaleissa 35–40 prosenttia äänistä. Syriza on pudonnut gallupeissa kakkoseksi noin kymmenen prosenttiyksikköä heikommalla kannatuksella.

 

Tällainen tulos nostaisi pääministeriksi tunnettuun poliitikkosukuun kuuluvan Kyriakos Mitsotakisin, 51. Hänen isänsä Konstantinos Mitsotakis toimi pääministerinä 1990-luvun alussa. Tämän isoeno Eleftherios Venizélos oli Kreikan merkittävin poliitikko 1900-luvun alkupuoliskolla.

Kyriakos Mitsotakisin sisar Dora Bakoyannis on Kreikan entinen ulkoministeri ja hänen poikansa Kostas Bakoyannis valittiin kesäkuussa Ateenan pormestariksi. Häntä pidetään Kreikan oikeiston nousevana tähtenä.

Kyriakos Mitsotakis on opiskellut Yhdysvalloissa Harvardin ja Stanfordin yliopistoissa. Hänet tunnetaan liberaalin markkinatalouden kannattajana. Edellisessä Uuden demokratian hallituksessa 2013–14 Mitsotakis toimi hallinnon uudistamisesta vastaavana ministerinä.

Mitsotakis on luvannut kiihdyttää yksityistämistä, keventää verotusta ja luoda Kreikkaan 250 000 uutta työpaikkaa. Yksityisten yritysten investointeja aiotaan helpottaa keventämällä byrokratiaa.

”Ongelmana on se, kuinka luvatut verohelpotukset rahoitetaan”, Ateenan kauppakorkeakoulun apulaisprofessori George Economides sanoo.

”Uuden demokratian mukaan tavoitteet saavutetaan leikkaamalla valtion tarpeettomia menoja ja kiihdyttämällä talouskasvua, mikä laajentaisi veropohjaa. Saa nähdä, kuinka tässä onnistutaan.”

Markkinat suhtautuvat lupauksiin toiveikkaasti. Kreikan kymmenvuotisen lainan korko putosi alle kolmeen prosenttiin sen jälkeen, kun Uuden demokratian vaalivoitto alkoi näyttää varmalta EU-vaalien jälkeen.

Talouden realiteetit rajoittavat kuitenkin tulevan hallituksen mahdollisuuksia. Kreikka on sitoutunut pitämään budjettinsa ylijäämäisenä vuoteen 2060, ja se sitoo myös Uutta demokratiaa.

Kreikan velkataakka on edelleen valtava, yli 180 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Markkinat seuraavat tilannetta tarkasti, ja korot kääntyvät heti nousuun, jos hallitus lipsuu sovitulta linjalta.