Aleksei Navalnyi olisi pakottanut Putinin aitoon vaalikampanjaan – Nyt hän kannustaa kansaa vaaliboikottiin

Navalnyi ei pääse vaaleihin aiemman rikostuomionsa takia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan tuomio on väärä.
Eurooppa 30.12.2017 20:56
Aleksei Navalnyi radio Eho Moskvyn haastattelussa Moskovassa 27. jolukuuta 2017.
Aleksei Navalnyi radio Eho Moskvyn haastattelussa Moskovassa 27. jolukuuta 2017. © PAVEL GOLOVKIN / AP / Lehtikuva

Venäjän tunnetuimman oppositiojohtajan tie kohti presidenttiehdokuutta torpattiin 25. joulukuuta 2017. Maan keskusvaalilautakunnan viesti oli selkeä: ei käy.

Lautakunta perusteli Aleksei Navalnyin vaalikieltoa hänen aiemmalla rikostuomiollaan. Venäjän laki kieltää vankeustuomion saaneita asettumasta ehdokkaaksi.

Kyse on kuitenkin lakien tulkinnasta. Keskusvaalilautakunta ei ole tuomioistuin, vaan se noudattaa sille annettuja ohjeita.

Navalnyin mukaan perustuslaki ei kiellä ehdokkuutta ehdonalaiseen tuomitulta.

Navalnyi on koulutukseltaan juristi ja Kremlin harmiksi valveutunut lain kiemuroista. Syytteet on nähty keinona, jolla hänet voi pitää pois vaalikentältä.

 

Päätös evätä Navalnyin osallistuminen vaaleihin oli odotettavissa. Viranomaiset ovat toistaneet samaa viestiä Navalnyille jo aiemmin tänä vuonna.

Navalnyin rikostuomiolla tarkoitetaan törkeää petostuomiota niin sanotussa Kirovles-jutussa, jossa Navalnyi tuomittiin vuonna 2013. Oikeuden mukaan Navalnyi kavalsi 250 000 euron arvosta puutavaraa kirovilaisesta metsäyhtiöstä toimiessaan alueen kuvernöörin neuvonantajana vuonna 2009.

Asia otettiin uudelleen käsittelyyn tänä vuonna, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin piti tuomiota ”mielivaltaisena ja kohtuuttomana”. Sen mukaan oikeudenkäynnissä oli puutteita.

Venäjän korkein oikeus määräsi asiasta uuden käsittelyn. Helmikuussa 2017 oikeus päätyi samaan tulokseen kuin neljä vuotta aikaisemmin.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila uskoo, että Navalny valittaa keskusvaalilautakunnan päätöksestä uudelleen korkeimpaan oikeuteen. 

”Todennäköisesti korkeimman oikeuden päätös rikostuomiosta ei muuttuisi.”

Navalnyi kiistää rikoksen. Hänen mukaansa presidentti Vladimir Putinin on päättänyt syytteistä tuhotakseen Navalnyin uskottavuuden.

Oppositiojohtajan mukaan kyseessä on poliittinen ajojahti sekä kosto hänen tekemistään korruptiotutkimuksista.

 

Korruptiotutkimukset Putinin sisäpiiristä nostivat Navalnyin tunnetuksi kansainvälisellä tasolla.

Hän osti yksittäisten venäläisten suuryritysten osakkeita ja penkoi niiden avulla yhtiöiden kirjanpitoa. Korruptiopaljastuksien mukaan useat venäläiset valtionyhtiöt, virkamiehet ja ministerit ovat syyllistyneet väärinkäytöksiin.

Navalnyin korruption vastainen säätiö FBK julkaisi maaliskuussa 2017 raportin pääministeri Dmitri Medvedevin yli miljardin euron arvoisesta omaisuudesta, jota hän hallinnoi kiertoteitse vanhojen kavereiden ja sukulaisten kontrolloimien hyväntekeväisyyssäätiöiden kautta.

Raportti oli lähtölaukaus Navalnyin järjestämälle mielenosoitukselle, joka keräsi kymmeniä tuhansia venäläisiä marssimaan kaduille maaliskuun lopussa 2017.

Mielenosoituksia on ollut tänä vuonna maaliskuun lisäksi myös kesä- ja syyskuussa. Samassa mitassa on myös vankeustuomioita: Navalnyi on istunut telkien takana 15, 20 ja 25 vuorokauden ajan rangaistuksena mielenosoituksien järjestämisestä.

Navalnyi oli myös yksi Venäjän suurmielenosoituksien keskeisimmistä johtajista vuosina 2011 ja 2012. Hän leimasi radiohaastattelussa maan valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän ”varkaiden ja huijareiden puolueeksi”, mistä tuli sittemmin kuukausia kestäneen protestiaallon tunnetuin iskulause.

Lassilan mukaan on erikoista, ettei Navalnyia ole vaiennettu. Vuoden 2011 suurmielenosoituksen johtajista Boris Nemtsov on murhattu ja muut on tuomittu vankilaan tai ajettu sivuraiteelle.

Huhtikuussa 2017 Navalnyi melkein menetti näkönsä. Hänen kasvoille heitettiin syövyttävällä hapolla ryyditettyä desifiointiainetta, joka vahingoitti oikean silmän sarveiskalvoa. Näkökyky onnistuttiin pelastamaan.

Iskun tekijät tunnistettiin äärinationalistisen Serb-ryhmän jäseniksi. Tosiasiassa kyseessä saattoi olla Kremlin tilaustyö.

Kremlin pelkona on, että äänestysprosentti jää huomattavan alhaiseksi.

Keskusvaalilautakunnan päätöksen jälkeen Navalnyi kehotti kansalaisia boikotoimaan ensi vuoden presidentinvaaleja, sillä ”vain Putin ja hänen valitsemansa ehdokkaat pääsevät osallistumaan niihin”.

Kreml kiiruhti huomauttamaan vaaliboikotista välittömästi. Presidentti Vladimir Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan boikottiin kehottamisen laillisuus täytyy tarkistaa.

Venäjän lain mukaan vaaleissa äänestäminen on vapaaehtoista.

Lassila uskoo, että Kreml pyrkii kuitenkin vetoamaan yleisen järjestyksen rikkomiseen ja huliganismiin viittaamalla Navalnyin aiempiin rikkeisiin.

Kreml tavoittelee Putinille 70 prosentin äänisaalista. Vaikka mielipidemittaukset povaavat Putinille selvää voittoa, voi Navalnyin boikottikampanja nakertaa Kremlin toiveita kasvattaa vaalien kokonaisäänestysprosenttia.

Kremlin pelkona on, että äänestysprosentti jää huomattavan alhaiseksi, minkä vuoksi koko vaalien laillinen oikeutus voidaan yrittää kyseenalaistaa.

Navalnyin tukijat ovat ilmoittaneet aikovansa tarkkailla vaalivilkkautta äänestyspäivänä yli 80 kaupungissa.

 

Navalnyin kannattajajoukko koostuu lähinnä liberaaleista. Osa oppositiosta suhtautuu häneen etäisesti kansallismielisten mielipiteiden vuoksi. Navalny sanoo itse olevansa kansallismielinen demokraatti.

Viimeisimmissä mielipidemittauksissa Navalnyin kannatus on ollut vain noin kahden prosentin luokkaa.

Vaikka ehdokkaaksi pääsy onnistuisi, onko hänellä todellisuudessa minkäänlaisia mahdollisuuksia?

Kannattajajoukon mukaan vaaleihin on vielä aikaa, ja kansalaisten kasvava korruption vastaisuus olisi kasvattanut äänisaalista.

Lassila on samaa mieltä. Nimenomaan Navalnyin henkilökohtainen sanoma, juridinen osaaminen, taitava internetin käyttö sekä karisma vetoavat kannattajiin.

”Navalnyin ehdokkuus sähköistäisi vaaleja ja pakottaisi Kremlin aitoon vaalikampanjointiin. Siitä olisi hyötyä myös muille ehdokkaille, jos vaaleissa tapahtuisi liikehdintää.”

Vuonna 2013 vankeuteen tuomittu Navalnyi vapautettiin yhden vuorokauden jälkeen ehdonalaiseen. Hänen annettiin jatkaa Moskovan pormestarivaalien ehdokkaana, koska Kremlin tukeman Sergei Sobjaninin voittoa pidettiin etukäteen varmana ja vaalien haluttiin näyttävän rehellisiltä.

Virallisten tulosten mukaan Navalnyi sai 27 prosenttia äänistä, vaikka hänen vaalikampanjaansa häirittiin monin tavoin. Se pelästytti Kremlin. Se ei ollut odottanut Navalnyin saavan niin suurta äänisaalista. Harmiton-leima muutettiin vaaralliseksi.

Lassila kuvaa kansalaisten vaali-intoa passiiviseksi. Mitä järkeä äänestää, jos voittaja on selvä?

”Jos monien ehdokkaiden kannatus nousisi, olisi mahdollisuus mennä jopa toiselle kierrokselle. Sitä ei Putin, eikä Kreml, halua. Se olisi liian nöyryyttävää. Riskiä ei haluta ottaa.”

Pientä liikehdintää on tapahtunut jo. Yhä useampi venäläinen haluaa Putinin ajaman vakauden teeman sijaan mieluummin muutosta.