Aikamoinen viikko – sopu oli ”ihan lähellä” koko ajan

Kreikan velkaneuvottelujen pattitilanne juontaa juurensa suurista vaalilupauksista.
Eurooppa 29.6.2015 12:40
Vappu Kaarenoja ja Jyrki Jantunen

Kreikan pääministeri Aléxis Tsípras EU-maiden hätäkokouksessa Brysselissä 22. kesäkuuta 2015. © Geert Vanden Wijngaert / AP / LEHTIKUVA

Kreikka järjestää sunnuntaina 5. heinäkuuta kansanäänestyksen maan velkojien ehdotuksesta, jonka Kreikan hallitus hylkäsi perjantaina 26. kesäkuuta.

Viime viikko oli Kreikka-neuvotteluissa tiivis ja dramaattinen, mutta kovin tutunoloinen. Sopimuksesta neuvoteltiin ja sopu oli aina lähellä, mutta lopulta siihen pääseminen kariutui milloin mihinkin syyhyn.

Kun Kreikka katkaisi viikonvaihteessa neuvottelut, se ilmoitti syyksi velkojiensa ehdot, joilla hätärahoitusta olisi voinut jatkaa. Komissio julkaisi sen mukaan vimeistelemättömän ehdotuksen 28. kesäkuuta, ja siihen voi tutustua täällä.

Pääministeri Aléxis Tsípras kuvasi ehdotusta uhkavaatimukseksi ja kiristykseksi, jolla Kreikkaa painostetaan hyväksymään tiukat ja nöyryyttävät leikkaukset. Erimielisyyttä on ennen kaikkea eläkejärjestelmän uudistamisesta ja arvonlisäverosta.

 

”No ei tästä taida olla paljon hyötyä, ellei jotain yllättävää tapahdu, mutta ehkä tämäkin on tarpeellista.”

Näin tokaisi ”iteroimalla” hallitusneuvotteluiden ”vatuloinnin” lopettanut Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk) maanantaina 22. kesäkuuta. Hän oli saapumassa euromaiden päämiesten ylimääräiseen huippukokoukseen, jossa asialistalla oli Kreikka, ties kuinka monettako kertaa tänä vuonna.

Ei ihme, että suoraviivaista insinööriä turhauttaa.

Kolme vuotta sitten Kreikan edellinen hallitus sopi euromaiden ja kansainvälisen valuuttarahaston kanssa toisesta tukipaketista. Euromaiden osuus oli 145 miljardia, valuuttarahaston 28 miljardia.

Koko pottia ei kuitenkaan ojennettu Kreikalle kerralla, vaan sitä on maksettu erissä. Tuen antamisen ehtoina ovat olleet rakenteelliset uudistukset.

Tammikuussa 2015 Kreikkaan syntyi vaalien jäljiltä uusi hallitus. Se ilmoitti, ettei aio kunnioittaa edellisen hallituksen neuvotteleman lainaohjelman sääntöjä. Sen takia Kreikalle ei ole vielä maksettu tukiohjelman viimeistä, noin seitsemän miljardin euron lainaerää.

Lainanantajat panttaavat pottia siihen asti, että Kreikka sitoutuu jatkamaan uudistuksia. Jos Kreikka ei saa lainaerää kesäkuun loppuun mennessä, se ei voi maksaa 1,5 miljardin suuruista velkaansa kansainväliselle valuuttarahastolle 30. kesäkuuta, kun eräpäivä koittaa.

 

Suomen Kuvalehti kokosi Kreikan kriisin vaiheet vaaleista lähtien.

 

26. tammikuuta 2015

Vasemmistolainen Syriza-puolue (Radikaalin vasemmiston liitto) voittaa Kreikan vaalit 36 prosentin kannatuksella. Syrizan puheenjohtaja, Kreikan nykyinen pääministeri Aléxis Tsípras on ennen vaaleja luvannut neuvotella Kreikan tukiohjelman ehdot uusiksi.

Hän nimittää valtiovarainministeriksi Ateenan taloustieteen professorin Giánis Varoufákisin, joka on erikoistunut peliteoriaan.

8. helmikuuta

Vääntö Kreikan ja velkojien välillä alkaa: Kreikka irtisanoutuu EU:n lainaohjelmasta. Se kieltäytyy jo neuvotellusta 7,2 miljardin euron lainaerästä ja ilmoittaa haluavansa neuvotella lainan ehdot uudelleen.

Pääministeri Tsípras vaatii Saksalta sotakorvauksia toisesta maailmansodasta.

16. helmikuuta

Kreikan ja muiden euromaiden johtajat keskustelevat edellytyksistä jatkaa vanhaa lainaohjelmaa, Kreikan irtisanoutumisesta huolimatta. Euromaat ehdottavat, että ohjelmaa jatketaan puolella vuodella.

Kreikan valtiovarainministeri Varoufákisin mukaan hänelle on aiemmin esitelty EU:n talouskomissaari Pierre Moscovicin kelvollinen uusi lainaehdotus, jonka hän olisi ollut valmis hyväksymään. Varoufákisin mukaan euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem on kuitenkin vaihtanut lainaehdotuksen ennen kokousta sellaiseen, jota Kreikka ei voi hyväksyä.

Neuvottelijoiden välit kiristyvät, kun EU:ssa koetaan, että Varoufákis yrittää näin luoda eripuraa EU-instituutioiden välille.

Kreikan pääministeri Aléxis Tsípras sanoo, että Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on menettänyt malttinsa kokouksessa. Hänestä Schäuble aliarvioi Kreikkaa.

Schäuble toteaa, että hänelle ei ole vieläkään selvää, mitä Kreikka haluaa.

19. helmikuuta

Kreikka kääntää takkinsa: vaaliuhosta huolimatta se hakee sittenkin kuuden kuukauden jatkoa euromaiden ja kansainvälisen valuuttarahaston myöntämään hätärahoitusohjelmaan.

20. helmikuuta

Euromaat päättävät antaa Kreikalle neljän kuukauden lisäajan lainaohjelmaan. Sille luvataan reilun seitsemän miljardin lainaerä, kunhan se esittelee listan toimenpiteistä, joihin se ryhtyy taloutensa tasapainottamiseksi. Kreikalle annetaan kuitenkin mahdollisuus tehdä hienosäätöä lainaohjelmaan, kunhan julkista taloutta tasapainotetaan.

Sopu on periaatteessa saavutettu, mutta ongelmia seuraa.

6. maaliskuuta

Kreikka esittelee ensimmäiset ehdotuksensa talouden tasapainottamisesta. Hilpeyttä herättää hallituksen idea palkata kansalaisia ja turisteja käräyttämään veronkiertäjiä.

9. maaliskuuta

Kreikalta odotellaan lisää esityksiä siitä, miten se tasapainottaa taloutensa. Euroryhmän puheenjohtaja syyttää Kreikkaa vitkuttelusta.

Maaliskuun alussa Kreikan pääministeri esittää yllättäen toivomuksen, että lainaohjelman ehtoja muutettaisiin sittenkin. Kreikka ei haluaisikaan jatkaa vanhalla lainaohjelmalla, vaikka niin on sovittu helmikuussa.

Suomen valtiovarainministeri Antti Rinnekin (sd) saa osansa venkoilusta: suomalaisvirkamiesten mukaan Varoufákis jättää saapumatta tapaamiseen Rinteen kanssa. Tapaamisen perumiselle ei saada jälkikäteenkään mitään selitystä.

17. maaliskuuta

Kreikka ilmoittaa käyttävänsä valtion omaisuudesta käytettävät varat uuden sijoitusrahaston luomiseen. Rahaston tuloilla on tarkoitus rahoittaa sosiaaliturvaa. Tämä on vastoin vanhan velkaohjelman ehtoja, joiden mukaan omaisuuden myynnistä saatavat rahat käytetään velan maksuun.

6. huhtikuuta

Kreikan uskottavia uudistusesityksiä odotellaan yhä.

Kreikan varavaltiovarainministeri toistaa vaatimuksen, että Saksan pitää maksaa sotakorvauksia. Samalla viikolla Aléxis Tsípras vierailee Venäjällä ja arvostelee EU:n Venäjään kohdistuvia talouspakotteita.

11. toukokuuta

Velkojien ja Kreikan neuvottelut jatkuvat. Ollaan pattitilanteessa. Kreikalla on ehdottomia vaatimuksia, joista se ei jousta. Ne liittyvät muun muassa irtisanomissuojaan, eläkkeiden ja palkkojen leikkauksiin, verotukseen ja yksityistämiseen.

Toukokuun alussa Kreikka on ärsyttänyt velkojia perustamalla uudelleen säästötoimenpiteenä aiemmin lopetetun yleisradion.

5. kesäkuuta

Kreikan velka IMF:lle erääntyy maksettavaksi. Kreikka ilmoittaa, että se maksaa erän vasta kesäkuun lopussa, samalla kun muita velkaeriä erääntyy maksettavaksi.

Lyhennysten niputtamisen mahdollistaa 1970-luvulta peräisin oleva IMF:n päätös, jota on hyödyntänyt edellisen kerran Sambia 1980-luvulla. Kreikka saa näin lisäaikaa neuvotteluihin.

22. kesäkuuta

Euromaiden johtajien hätäkokous Kreikan tilanteesta. Kreikka antaa vihdoin paperilla oman esityksensä sopeutustoimista. Ne tulevat vain hetki ennen kokouksen alkamista, joten niitä ei ehditä käsitellä vielä maanantaina. Kreikkalaiset ovat ilmeisesti vahingossa toimittaneet väärän paperin neuvotteluihin. Tsípras esittelee oikeaa paperia kokouksessa.

”Me saatamme prosessin päätökseen tällä viikolla”, sanoo EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo, että Kreikan uudistuslista on ”tietty askel eteenpäin”, mutta ”vielä ei olla siellä, missä pitäisi olla”.

23. kesäkuuta

Juncker sanoo uskovansa, että sopu on lähellä.

 24. kesäkuuta

Iterointi, vatulointi ja prosessointi jatkuu euroryhmän kokouksessa.

Kreikka ja velkojat antavat omat kompromissiehdotuksensa, jotka hylätään.

Merkel painottaa, että ratkaisu on saatava ennen kuin pörssit aukeavat maanantaina 29. kesäkuuta.

Ranskan presidentti François Hollande uskoo, että sopimus ei ole enää kaukana.

Aléxis Tsípras on luottavainen, että sopu lopulta syntyy.

”Me saamme esityksen toivottavasti huomenna aamupäivän aikana”, valtiovarainministeri Alexander Stubb sanoo, kun neuvottelut keskeytetään.

25. kesäkuuta

Euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat jälleen tutun teeman ympärille Brysseliin. Kokous päättyy tuloksetta. Erimielisyys koskee eläkejärjestelmää, arvonlisäverotusta ja puolustusmenoja.

”Ovi on edelleen auki kreikkalaisille, jotta he voivat antaa uuden ehdotuksen tai hyväksyä sen, mitä on pöydällä”, sanoo euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem.

Kreikkaa jatkaa neuvotteluja EU-komission, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa.

Nyt tavoite on, että valtiovarainministerit kokoontuvat hyväksymään Kreikka-sopimuksen lauantaina 27. kesäkuuta ja sunnuntaina se annetaan hyväksyttäväksi Kreikan parlamenttiin.

26. kesäkuuta

Lainaneuvottelut päättyvät tuloksettominsa. Tsípras kutsuu lainoittajien ehdotusta ”kiristykseksi” ja sanoo, että Kreikan hallituksen on sitä mahdoton hyväksyä.

Ateenassa hallitus käy kriisipalaveria.

27. kesäkuuta

Tsípras ilmoittaa aamuyöllä, että Kreikassa järjestetään kansanäänestys sunnuntaina 5. heinäkuuta velkojien ehdotuksesta.

”Vastuullamme on maamme tulevaisuus. Se velvoittaa meidät vastaamaan uhkavaatimukseen”, Tsípras sanoo.

Kreikan pääministeri kehottaa äänestämään ”ei”. Edellinen pääministeri, nyt oppositiossa olevan Uusi demokratia -puolueen Antonis Samaras sanoo, että  ”Tsípras ehdottaa maamme eroa eurosta”.

Päätös kansanäänetyksestä yllättää euromaat ja velkojat, mutta euroryhmä ei anna kansanäänestyksen järjestämiseksi lisäaikaa. Kreikan lainaohjelma päättyy alkuperäisen aikataulun mukaisesti tiistaina 30. kesäkuuta, sanoo euroryhmän puheenjohtaja Dijsselbloem.

Työ jatkuu ratkaisun ja Kreikan vakauden puolesta, sanoo IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde.

Yhä usemmat kreikkalaiset alkavat nostaa rahaa pankkiautomaateista.

Tsípras kirjoittaa Twitterissä, että kansanäänestyksessä selkeä ”’EI’ tuo Kreikalle vahvemmat neuvotteluasemat”.

Suomen valtiovarainministeri Stubb kuvaa päivää ”aikamoiseksi”.

”Ei kerta kaikkiaan ollut enää luottamusta Kreikan toimintaan”, Stubb sanoo mutta korostaa, ettei Kreikka ole eronnut tai eroamassa eurosta.

28. kesäkuuta

Oppositiojohtaja Samaras sanoo Kreikan parlamentissa, että kansanäänestys on tosiasiassa äänestys eurosta ja EU:sta, sillä velkojen ehdotus ei enää ole voimassa sunnuntaina. Samarasin mukaan ”EI” tarkoittaa konkurssia. Tsípras sanoo, ettei aio pyytää lupaa kansanäänestykseen euroryhmän puheenjohtajalta eikä Saksan valtiovarainministeriltä. Parlamentti päättää järjestää kansanäänestyksen.

Euroopan keskupankki päättää pitää ennallaan Kreikan pankeille suunnatun hätärahoituksen mutta ei lupaa lisää rahoitusta pääomapaosta kärsiville pankeille.

Tsípras ilmoittaa, että kreikkalaiset pankit ja pörssi ovat kiinni maanantaista 29. kesäkuuta alkaen toistaiseksi. Päivittäiseksi nostorajaksi pankkikorttia kohden määritetään 60 euron nostoraja. Rajoitukset eivät koske ulkomaisia pankkikortteja.

Kreikka voi halutessaan palata neuvottelupöytään, tiedottavat EKP, IMF ja Euroopan komissio.

29. kesäkuuta

Talouskomissaari Pierre Moscovici sanoo, että Kreikka oli viikonloppuna vain ”muutaman sentin päässä” sopimuksesta ennen kuin neuvottelut katkesivat. Moscovicin mukaan komission puheenjohtaja aikoo tehdä uusia neuvottelutarjouksia ”toimintasuunnitelmasta”, jolla vältetään Kreikan ajatuminen maksukriisiin.

Pääministeri Juha Sipilä sanoo, että euroalueen vakauden puolesta tehdään nyt kaikki mahdollinen. Mahdollisia jatkotoimia miestitään vasta Kreikan kansanäänestyksen tuloksen selvittyä.

Sipilä uskoo, että tällä viikolla ei sinänsä mitään uutta ole tiedossa Kreikan suhteen.

 

Lähteinä muun muassa Sanoma-arkisto, Yle, Reuters, The Guardian ja Talouselämä.

Juttu julkaistu 23.6. klo 18.30, juttua päivitetty 29.6. klo 12.40.