Luolaihmisten kaupunki
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kallioluolan perällä on lyhyt olkipatjainen sänky. Se seisoo korkeiden jalkojen varassa, jotta lattiasta huokuva kosteus pysyisi etäällä.
”Tässä minä synnyin. Todennäköisesti juuri tuossa sängyssä”, Eustachio Vizziello, 71, sanoo.
Vastapäiseen kulmaan on louhittu kolo keittiölle. Takaseinän holvimainen aukko vie syvemmälle luolaston uumeniin.
”Siellä nukkuivat neljä siskoani omassa kolossaan. Sängyssä nukkuivat isä ja äiti, ja me viisi poikaa tässä lattialla keittiön vieressä.”