Eurodemarit erimielisiä EU:n huippuviroista, Jaakonsaari jyrättiin

Jyrki Karvinen
Ulkomaat 30.10.2009 13:36
Paavo Lipponen Paavo Lipponen kuvattuna EU-kokouksessa vuonna 2004. Kuva Michal Kamaryt / AP / Lehtikuva.

Eurososialistit ovat erimielisiä EU:n huippuvirkojen jaosta. Euroedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.) on valmis runttaamaan julkisesti ryhmänsä puheenjohtajan, saksalaisen Martin Schultzin kannan. Tämän mukaan eurodemarien olisi parasta tavoitella EU:n ulkoministerin salkkua.

”Se oli takaisku”, Jaakonsaari sanoo. Hän on pitänyt EU:n presidentin virkaa ryhmänsä ykköstavoitteena. Brysselissä käynnistyneen EU:n huippukokouksen aattona Schultz kuitenkin vahvisti eurodemarien tavoittelevan EU:n ulkoministerin salkkua.

Jaakonsaari pohtii, että esimerkiksi Britannian nuori ulkoministeri David Milliband olisi hyvä ehdokas. Hän huomauttaa kuitenkin, että yhtään ehdokasnimeä ei ole ilmaantunut, vaikka hän on niitä ryhmässään useaan kertaan tivannut.

Jaakonsaari uskoo, että europresidentin paikan tavoittelusta luovuttiin sen jälkeen kun demarit hävisivät rajusti Saksan vaaleissa.

EU:n ulkoministerin salkku on katsottu eurososialistille luontevammaksi kuin EU:n presidentin paikka nykyisessä keskustaoikeistolaisessa Euroopassa.

Vaalitappiot painavat Jaakonsaaren mukaan pahasti mieliä alas eurodemareissa. ”Ryhmässä on alakuloa ja ponnettomuutta”, hän myöntää.

”Korostimme sosiaalista Eurooppaa eurovaaleissa, ja EU:n presidentti on nimenomaan se henkilö, joka voi luotsata EU:n politiikkaa siihen suuntaan, ei EU:n ulkoministeri. EU:n presidentin paikka on politiikan sisällön kannalta tärkein”, Jaakonsaari perustelee.

Tsekki on vakuuttanut, että se on valmis allekirjoittamaan Lissabonin sopimuksen. Loppukilpailu EU:n huippuviroista käynnistyi välittömästi.

Ruotsi on järjestämässä jo parin viikon kuluttua ylimääräisen huippukokouksen, jossa korkeat virat jaetaan ”pitkien puukkojen yössä”, kuten ilmaisu EU:ssakin kuuluu. Ruotsi on halukas saamaan uuden EU-tiimin kokoon ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta, jonka kulku lopulta ratkaisee myös Ruotsin EU-puheenjohtajuuskauden onnistumisen.

Jäätteenmäki olisi EU-presidentti Lipposesta ”tosi ylpeä”

Kaksien eurovaalien vaalikuningtar Anneli Jäätteenmäki (kesk.) vakuuttaa olevansa ”tosi ylpeä” jokaisesta suomalaisen saamasta EU:n huippuvirasta, myös siinä tapauksessa, että kyse olisi EU:n presidentiksi nousevasta Paavo Lipposesta.

”Se on kansallinen kysymys”, Jäätteenmäki määrittelee isänmaallisesti. Hän ei muistelisi menneitä kotimaanpoliittisia riitoja Lipposen kanssa, jos hänen ex-pääministerikollegalle EU-presidentin paikkaa tarjottaisiin.

Jäätteenmäki ei voi olla piikittelemättä suomalaisia demarikollegoja siitä, millä tavalla nykyiset kaksi demarimeppiä ovat ”suomalaisten edunvalvonnan hoitaneet, jos ovat hoitaneet”.

Jäätteenmäki on levollinen Rehnin suhteen, sillä hänen mukaansa Rehnin tiedetään hoitaneen tehtävänsä hyvin. ”Vahvoja salkkuja on komissiossa paljon”, Jäätteenmäki muistuttaa.

Lipponen on EU:n nimityskisan loppukilpailun käynnistyessä paremmissa asemissa EU:ssa kuin koskaan. Hän on EU:n presidenttipelissä jo paljon pidemmällä kuin missään vaiheessa vuonna 2004 kisatessaan EU:n komission puheenjohtajan paikasta.

Lipponen on kehen tahansa muuhun EU-ehdokkaaseen verrattuna erittäin kokenut EU-vaikuttaja, mikä koskee myös presidentti Tarja Halosta.

Jos Lipposelle tai Haloselle käy niin, että jompi kumpi nousee kärkiehdokkaiden joukkoon EU:n presidenttikisassa, on pääministeri Matti Vanhasen keskustaoikeistolainen hallitus kiinnostavan tilanteen edessä. Vanhanen on jo todennut, että suomalaista EU-presidenttiehdokasta tuetaan, mutta samalla hänen hallituksensa on ainoa EU:ssa, joka tukee oppositiopuolueen ehdokasta EU:n huippuvirkaan.

Lipponen ei kommentoi

Jo useiden EU-maiden tiedotusvälineissä vahvaksi nimeksi presidenttikisassa noussut Paavo Lipponen haluaa itse olla tässä vaiheessa täysin hiljaa ehdokkuudestaan.

”Kiitos, mutta en anna lausuntoja”, Lipponen tyytyi toteamaan Suomen Kuvalehdelle.

EU:ssa on kokemusta siitä, että huippuvirkoihin ei kannata tyrkyttää itse itseään liian aikaisin. Kun nykyinen EU:n ulkopoliittinen edustaja, Espanjan Javier Solana valittiin tehtäväänsä Naton pääsihteerin paikalta kesällä 1999, hänen nimeään ei ollut spekulaatioissa mukana vielä paria päivää ennen nimityksestä päättänyttä huippukokousta.

Voi olla, ettei EU:n huippuvirkoihin valittavien nimiä ole vielä esiintynyt julkisuudessa lainkaan. Tähän pääministeri Vanhanen on myös viitannut

Keskustelu

EU:n sosialistit tosissaan pyrkinevät tavoittelemaan ulkoministerin paikkaa, joten siinä mielessä Jäätteenmäen ynnä muiden Lipposen presidenttiydelle antama tuki vaikuttaa vähän teennäiseltä.

Suomalaisessa nimenhuutokisassa mopo taisi vähän karata käsistä, ja varmaa myös on, ettei Suomelle sellaista komissaarinsalkkua tulekaan, jota ei kotimaisessa poliittisessa keskustelussa vakuutettaisi ”erityisen painavaksi.”