Egyptin yllätyspuolue haluaa tiukan šaria-lain – keitä ovat salafistit?

Ulkomaat 9.12.2011 08:30

Islamilaiset puolueet nousivat Egyptin vaalien ensimmäisen äänestyskierroksen ylivoimaiseksi voittajaksi. Ensi viikolla alkavalla toisella kierroksella niille odotetaan vielä suurempaa äänisaalista.

Huntuun pukeutunut nainen kulki Kairossa islamilaisten ehdokkaiden vaalimainoksen ohi 5. joulukuuta. Kuva Odd Andersen / AFP / Lehtikuva.

Muslimiveljeskunta sai Egyptin vaalien ensimmäisellä kierroksella 36 prosenttia äänistä ja ääri-islamilainen Nour-puolue 25 peräti prosenttia. Liberaali rintama sai äänistä 13 prosenttia.

Konservatiivit ääri-islamilaiset ryhmät, niin sanotut salafistipuolueet, ovat Egyptin politiikassa uusi voima. Nour-puolue perustettiin vasta tämän vuoden alussa kansannousun jälkeen, mutta vaalien alla se oli ehtinyt avata jo satoja toimistoja eri puolilla Egyptiä.

Nour-puolueen väitetään saaneen massiivisesti rahaa Qatarista ja Saudi-Arabiasta vaalikampanjointia varten. Myös sen poliittisen ajattelun juuret juontavat sinne. Egyptiläismiehet ovat jo 1960-luvulta asti lähteneet töihin Saudi-Arabiaan. Tuliaisena he alkoivat tuoda vaimoilleen mustia niqab-kasvohuntuja ja ajattelumaailman, jossa islamilainen šaria-laki haluttiin ulottaa koko lainsäädännön pohjaksi Saudi-Arabian tavoin.

Salafistijohtajien puheet oikeudesta ja islamista ainoana oikeana ratkaisuna puhuttelevat erityisesti maaseudun köyhää ja kouluttamatonta väestöä, joka kokee jääneensä etuoikeutetun kaupunkilaiseliitin varjoon. Arviolta 40 prosenttia egyptiläisistä elää alle kahdella dollarilla päivästä.

Egyptin ensimmäisellä vaalikierroksella äänestettiin erityisesti suurissa kaupungeissa. Toisella kierroksella ensi keskiviikkona ja torstaina äänestetään eritoten maaseudulla.

Aleksandrian historiallisessa rannikkokaupungissa salafistit verhosivat vaalien alla antiikin ajan alastonpatsaita vaalilakanoilla. Salafistien riveissä on vaadittu myös turismin tiukempaa rajoittamista ja pankkien muuttamisesta islamilaisiksi eli koron perimisen kieltämistä.

Veljeskunnan linja ratkaisee

Egyptin liberaalille älymystölle ja maan kahdeksanmiljoonaiselle koptivähemmistölle salafistien yllätysnousu on kauhistus. He pelkäävät, että salafistit voivat parlamentissa ajaa myös Muslimiveljeskuntaa yhä konservatiivisempaan suuntaan ja lopulta koko Egyptin lähemmäs Saudi-Arabiaa, jossa naisten, vähemmistöjen ja muiden uskonnollisten ryhmien oikeudet ovat olemattomia.

Ensimmäisen kierroksen ylivoimainen voittaja Muslimiveljeskunta on jo 1920-luvulta asti tehnyt merkittävää sosiaalityötä köyhimpien egyptiläisten keskuudessa. Presidentti Hosni Mubarak kielsi Muslimiveljeskunnalta osallistumisen politiikkaan, mutta sen jäsenet nousivat parlamenttiin sekä itsenäisinä ehdokkaina että muiden ryhmien listoilta. Tänä vuonna liike perusti Vapaus ja oikeus -puolueen.

Toisin kuin Muslimiveljeskunta, salafistit haluavat ulottaa islamilaisen lain šarian Egyptin koko lainsäädännön pohjaksi. Tähän asti šariaa on sovellettu vain sosiaali- ja perhelainsäädännössä ja siinäkin naisten asemaa on vahvistettu. Esimerkiksi avioeron jälkeen lapsen huoltajuus jää äidille siihen asti kunnes lapsi täyttää 15 vuotta. Salafistit ajavat lakiin muutosta niin että avioeron jälkeen lapset siirtyvät islamilaisen perinteen mukaisesti automaattisesti isälle.

Sukupuolet erilleen

Salafistien kantavana ajatuksena on naisten ja miesten fyysinen sekä sosiaalinen erillään pitäminen niin kouluissa, työpaikoilla kuin vapaa-ajalla. Egyptin vaalilaki edellytti kuitenkin naisehdokkaan asettamista jokaiselle vaalilistalle. Salafisti-ryhmät ratkaisivat ongelman nimeämällä naisia, mutta vaalijulisteissa naisten kuvan paikalle laitettiin kukka.

Said Sadek, politiikan tutkija Kairon Amerikkalaisesta yliopistosta, suhtautuu islamilaisten ryhmien nousuun varauksellisesti.

”On hyvä muistaa mitä Iranissa tapahtui 1979. Myös silloin valtaan nousseet uskonnolliset johtajat vakuuttivat kunnioittavansa demokratiaa, vähemmistöjen oikeuksia ja muiden uskonnollisten ryhmien vapautta. Toisin kävi.”

Vallankumouksen jälkeen Iranista tuli islamilainen tasavalta, teokraattinen valtio, jossa ainoastaan uskonnollisten johtajien hyväksymät henkilöt voivat asettua vaaleissa ehdolle. Se on tehokkaasti estänyt uudistusmielisten poliitikkojen nousun.

Se että Iranissa vallitseva islamin suuntaus on šiialaisuus ja Egyptissä sunnilaisuus, ei Said Sadekin mukaan muuta asetelmaa.

Egyptin uuden parlamentin ensimmäinen tehtävä on valita 100-jäseninen neuvosto, joka ryhtyy kirjoittamaan maalle uutta perustuslakia.