Egyptin kansannousun viimeinen vaihe alkaa, kun maalle valitaan uusi presidentti

Egypti
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Mielenosoittajat ottivat yhteena rmeijan kanssa puolustusministeriön edessä Kairossa 4. toukokuuta. Kuva Hamada Elrasam / AP / Lehtikuva.

Egyptin presidentinvaalit 23.-24. toukokuuta aloittaa loppulaskennan Egyptin pitkälle vallanvaihdolle.

Egyptiä kolme vuosikymmentä hallinnut Hosni Mubarak luopui vallasta tammikuussa 2011 ja odottaa nyt tuomiota vankilassa.

Maata yli vuoden johtanut sotilasneuvosto on luvannut luovuttaa vallan uudelle siviilipresidentille kesäkuun loppuun mennessä.

Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä, toinen kierros järjestetään kesäkuun puolivälissä.

Demokratian näkökulmasta Egyptin presidentinvaalit käynnistyivät huonosti. Maan korkein vaalikomitea hylkäsi ensi töikseen joukon pääehdokkaita hyvin hatarin perustein.

Hyllytyksiä pidettiin puhtaasti poliittisena päätöksenä, joskin pudotetuksi tuli pääehdokkaita tasaisesti eri ryhmistä.

Vaaleissa on kolme pääkandidaattia: presidentti Hosni Mubarakin entinen ulkoministeri Amr Moussa, joka onnistui välttämään vallankumouksen jälkeiset puhdistukset, koska ei ollut palvellut hallintoa kymmeneen vuoteen.

Toinen pääehdokas on Abdel Moneim Aboul Fotouh, Muslimiveljeskunnan pitkäaikainen johtohahmo. Hänet erotettiin organisaatiosta syksyllä sen jälkeen kun hän oli ilmoittautunut osallistuvansa presidenttikilpaan. Veljeskunta oli vain vähän tätä ennen julistanut, ettei se aio asettaa lainkaan presidenttiehdokasta.

Veljeskunta kuitenkin pyörsi päätöksensä, joten kolmas pääkandidaatti on Mohamed Morsi, Muslimiveljeskunnan Vapaus ja oikeus -puolueen nykyinen johtaja.

Mielipidemittausten mukaan Amr Moussa, 75, on tällä hetkellä suosituin, toisena on Aboul Fotouh, 60, ja kolmantena Morsi, 60.

Enemmistö egyptiläisistä ei ole vielä päättänyt, ketä äänestää.

Vaikea valinta

Vaikutusvaltaista Arabiliittoa kymmenen vuotta johtanut Amr Moussa vetoaa maallisiin äänestäjiin. Vaikka hän kantaa Mubarakin ajan leimaa, ulkoministerivuosinaan hän oli suosittu. Hänen tiukka linjansa suhteessa Israeliin muistetaan yhä.

Egyptin parlamenttivaaleissa 75 prosenttia äänestäjistä antoi kuitenkin tukensa islamilaisille puolueille, Muslimiveljeskunnalle tai ääri-islamilaisille salafisteille.

Presidentinvaalissa valinta on vaikeampi. Sekä veljeskunnan että salafistien pääehdokkaat pudotettiin pelistä.

Muslimiveljeskunnan ehdokas Mohamed Morsi on tuntematon ja epäkarismaattinen. Lähinnä kulisseissa aiemmin vaikuttaneen Morsin mahdollisuudet vaaleissa voivat parantua, kun veljeskunnan vahva maanlaajuinen organisaatio laittaa koko koneistonsa tukemaan Morsin valintaa.

Sen sijaan Aboul Fotouhilla on aitoa kannatusta hyvinkin erilaisissa kansanryhmissä. Hänen uskotaan saavansa tukea liberaaleilta, nuorilta ja jopa ääriuskonnollisilta salafisteilta.

Uskonnollisena miehenä tunnettu Fotouh vakuutti Suomen Kuvalehden haastattelussa marraskuussa 2011 Kairossa, ettei tue ääri-islamista tulkintaa vaan aitoa demokratiaa.

“En halua tähän maahan huivipakkoa, mutta en myöskään huivikieltoa. Toisin kuin esimerkiksi ranskalaiset, me uskomme ihmisten oikeuteen valita itse.”

Hän korosti, että egyptiläistä politiikkaa tehdään egyptiläisten tarpeisiin, ei länsimaiden iloksi.

Hän myös lupasi, että presidenttinä kunnioittaisi kansainvälisiä sopimuksia “kunhan ne eivät ole ristiriidassa meidän omien intressiemme kanssa”.

Uusi valtataistelu?

Egyptin presidentillä on nykyisen perustuslain mukaan paljon valtaa, selvästi enemmän kuin parlamentilla.

Helmikuussa valtaan astunut uusi parlamentti on kuitenkin ilmoittanut, että se ei aio jatkaa pelkkänä presidentin kumileimasimena ja että uudessa perustuslaissa presidentin valtaoikeuksia karsitaan.

Mutkikkaaksi tilanteen tekee se, että uuden perustuslain kirjoittaminen on jäissä. Vaalit voittaneet islamistipuolueet miehittivät perustuslakia valmistelevan komitean omilla miehillään, ja maalliset puolueet valittivat siitä oikeuteen.

Tuomioistuin määräsi työn keskeytettäväksi.

Eli kun uusi presidentti aloittaa tehtävässään, hän ei tiedä, miten paljon valtaa hänellä vuoden päästä on.

Egypti-analyytikot varoittavatkin, että vaalit eivät välttämättä tuo Egyptiin kauan kaivattua yhteiskuntarauhaa vaan edessä voi olla uusi valtataistelu. Siinä kamppailussa armeija tuskin jää äänettömäksi.

Naapuri varpaillaan

Egyptin uuden presidentin valintaa seurataan erityisen tarkkaan sen naapurissa Israelissa.

Vaalien kahden pääehdokkaan Amr Moussan ja Abdel Moneim Aboul Fotouhin näkemyserot suhteessa naapuriin ovat tulleet esiin vaalitenteissä.

Suorassa tv-tentissä Aboul Fotouh julisti, että Israel on vihollinen, rasistinen valtio, joka on rakennettu miehityksen voimalla. “Israel omistaa 200 ydinkärkeä, eikä se kunnioita kansainvälisiä sopimuksia.”

Se on myös alueen ainoa ydinasevaltio, joka ei ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta, hän muistutti.

Aboul Fotouhin mukaan Israelin ja Egyptin välinen rauhansopimus on uhka Egyptin turvallisuudelle.

“Se mikä on Egyptin intressien vastaista, on poistettava sopimuksesta”, Aboul Fotouh vaati.

Vuoden 1948 jälkeen maat kävivät neljä sotaa ennen kuin ne solmivat Camp Davidin rauhansopimuksen 1978. Se teki Egyptistä Israelin ainoan liittolaisen alueella ja keskeisen kauppakumppanin.

Egyptiläisten keskuudessa sopimusta on pidetty ennen kaikkea Hosni Mubarakin käsialana.

Mubarakin ulkoministerinä kymmenen vuotta työskennellyt Amr Moussa totesi tv-tentissä, että maiden välillä on paljon erimielisyyksiä.

“Useimmat ihmiset pitävät Israelia vihollisena, mutta presidentin tehtävä on hoitaa tämän kaltaiset asiat vastuullisesti eikä juosta villien iskulauseiden perässä.”

Moussa sanoi, että hän haluaa Egyptin olevan paikka, jossa ihmiset kokevat ennen kaikkea olevansa turvassa.

“Haluan luoda Egyptistä kunniallisen valtion, joka tukee alueen ja koko kansainvälisen yhteisön kehitystä.”

Kansannousun jälkeen tavallisten egyptiläisten ärtymys erityisesti Israelin Palestiina-politiikkaa kohtaan on noussut vahvasti pintaan.

Israelin suurlähetystöä vastaan on hyökätty, ja Egyptistä Israeliin kulkevaa maakaasuputkea on vuoden aikana sabotoitu 14 kertaa.

Huhtikuun lopulla Egyptin maakaasuyhtiö ilmoitti lopettavansa kaasutoimitukset Israelille. Maan sähköstä 40 prosenttia tuotetaan egyptiläisellä maakaasulla.

Yhdysvallat, joka on Camp Davidin sopimuksen kätilö ja kummankin maan keskeinen kumppani ja tukija, on seurannut suhteiden kiristymistä huolestuneena.