Duumasta tuli Putinin kumileimasin

Teppo Tiilikainen
Ulkomaat 12.12.2007 09:50

Presidentti Vladimir Putin sai kansan valtakirjan. Mutta kukaan ei tunnu tietävän, mitä se tarkoittaa.
vladimir putin


Kuva Hannu Lindroos
(SK 49/2007)

Väitteet laajamittaisesta vaalivilpistä varjostavat presidentti Vladimir Putinin voitonjuhlia. Syytökset eivät tulleet yllätyksenä – vaalikomission edustaja vihjaili jo etukäteen, tosin nimettömänä, että haluttu tulos toteutetaan vaikka väkisin.

Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä halusi kaksinkertaistaa kannatuksensa edellisten vaalien 37,6 prosentista. Oppositiolähteiden mukaan aluejohtajille oli annettu tarkat ääniosuudet, joihin tuli tähdätä kussakin vaalipiirissä. Tšetšeniassa mentiin niin pitkälle, että Yhtenäinen Venäjä sai neuvostoaikoja muistuttavat 99,4 prosenttia äänistä.

”Nämä olivat Venäjän kaikkien aikojen epärehellisimmät vaalit”, arvioi duumasta pudonneen Oikeistovoimien liiton keulahahmo, entinen varapääministeri Boris Nemtsov.

Oikeistovoimien liitto ja kommunistit aikovat valittaa kohtelustaan oikeuteen, mutta siitä on tuskin apua. Duuma on pelkkä Kremlin kumileimasin, sillä myös kansallismielisten Liberaalidemokraattien ja Oikeudenmukaisen Venäjän edustajat tukevat Putinia. Vain kommunistit edustavat oppositiota.

Se tietää sitä, että Venäjän politiikka jatkuu entisellään. Venäjä esittää suurvaltaa ja haastaa lännen ulkopolitiikassa. Talouspolitiikkaa leimaa kansallismielisyys valtionyhtiöistä rakennetaan jättimäisiä monopoleja, joiden johtoon nimitetään Kremlin luottomiehiä.
Mutta Putinin omista suunnitelmista ei saatu vieläkään lopullista selvyyttä. On edelleen arvoitus, mitä hän aikoo tehdä tulevaisuudessa ja kuka nousee maaliskuussa hänen seuraajakseen.

Kaaderipuolue

Yhtenäisen Venäjän vaalimenestys perustui vahvaan medianäkyvyyteen. Puolue sai tutkijoiden mukaan 64 prosenttia koko vaalikampanjan televisioajasta, vaikka se ei edes osallistunut vaaliväittelyihin. Duumasta pudonnut liberaalipuolue Jabloko sai tyytyä kolmeen prosenttiin.

Yhtenäinen Venäjä käytti hyväkseen vahvaa talouskasvua, joka on helpottanut ihmisten elämää. Mielenosoittajat leimattiin häiriköiviksi ääriryhmiksi. Myös liberaaleja oli helppo mollata, sillä Boris Jeltsinin kausi, katastroikaksi kutsuttu sekasortoinen 1990-luku, on vielä hyvin muistissa.

Venäjän valtion omaisuus yksityistettiin silloin demokraattien ja liberaalien johdolla pilkkahinnalla. Tätä ei ole annettu anteeksi – liberaalipuolueiden kannatus jäi pariin prosenttiin.

Oppositio varoittaa, että Venäjälle istutetaan yksipuoluejärjestelmää. Yhtenäisestä Venäjästä on kehittynyt Neuvostoliiton kommunistipuolueen kaltainen kaaderipuolue. Siihen on syytä liittyä, jos aikoo edetä urallaan.

Yhtenäiseen Venäjään kuuluu 1,7 miljoonaa jäsentä se on kaukana NKP:n 19 miljoonasta, mutta silti enemmän kuin muissa puolueissa yhteensä.

Miljardööri Putin

Venäjän bruttokansantuote on paisunut kuusinkertaiseksi Putinin kaudella, mutta se johtuu paljolti energian hinnan noususta.

Arvostettu ruotsalainen Venäjä-tutkija Anders Åslund romuttaa myytin Putinin onnistuneesta talouspolitiikasta. Hän muistuttaa, että Baltian maista Kiinaan ulottuva euraasialainen vyöhyke on nauttinut koko 2000-luvun 7-11 prosentin talouskasvusta. Tässä ryhmässä Venäjä on häntäpäässä 6-7 prosentin kasvullaan.

”15 entisen neuvostotasavallan vertailussa Venäjä on vasta yhdeksännellä sijalla. Se johtuu siitä, että Venäjä on jäänyt uudistuksissaan muista jälkeen”, Åslund kirjoittaa Moscow Times -lehdessä.

Putinin suosiota tukee myytti oikeamielisestä presidentistä, joka taistelee korruptoitunutta hallintokoneistoa vastaan. Virallisten tietojen mukaan Putin elää vaatimattomasti: Hänen omaisuutensa koostuu 77 neliön asunnosta, kahdesta vanhasta Volgasta, melko muhkeasta pankkitilistä ja pienestä osakesalkusta.

Moskovassa toimivan Kansallisen strategian instituutin johtaja Stanislav Belkovski väittää kuitenkin, että Putin on yksi maailman rikkaimmista ihmisistä 24 miljardin euron omaisuudellaan. Hänen mukaansa Putin omistaa 37 prosenttia öljy-yhtiö Surgutneftegazista, 4,5 prosenttia Gazpromista ja puolet öljytuotteita välittävästä Gunvor-yhtiöstä.

Gunvorin taustalla on Putinin läheinen ystävä, öljykaupalla rikastunut suurliikemies Gennadi Timtšenko, joka hoitaa Sveitsissä toimivien yhtiöidensä kautta presidentin henkilökohtaisia sijoituksia. Timtšenko on entinen KGB-agentti. Hän asui vielä muutama vuosi sitten Suomessa, joidenkin tietojen mukaan hänellä on myös Suomen passi.

Timtšenko pyörittää Suomessa öljytuotekauppaa harjoittavaa IPP-yhtiötä ja istuu sen tytäryhtiön Airfix Aviationin hallituksessa. Timtšenko harrastaa tennistä hän rahoittaa Talissa pelattavaa kansainvälistä IPP Open turnausta ja sponsoroi merkittävillä summilla suomalaista junioritennistä.

Raakaa valtataistelua

Venäjän viranomaiset pidättivät vaalien alla valtiovarainministeriön kakkosmiehen Sergei Stortšakin, jonka väitetään kavaltaneen lähes 30 miljoonaa euroa valtion kassasta.

Stortšak kiistää syytteet. Häntä uhkaa pahimmillaan kymmenen vuoden vankeustuomio.

Pidätys paljastaa, että Kremlin klaanien välillä käydään kovaa valtataistelua. Venäjän poliittinen eliitti on kerännyt valtavia omaisuuksia, ja se pelkää, että seuraava presidentti puuttuu heidän etuoikeuksiinsa.

Stortšakin pidätys heikentää valtiovarainministeri Aleksei Kudrinin asemaa. Hänelle povattiin viime syksynä jo potkuja, mutta presidentti Vladimir Putin korotti hänet yllättäen varapääministeriksi pääministerivaihdoksen yhteydessä.

Kudrin luetaan niin sanottuihin talousliberaaleihin. Hän suhtautuu kriittisesti valtion roolin kasvattamiseen talouselämässä ja hallinnoi sivutöinään yli sadan miljardin euron vakausrahastoa, johon kerätään ylimääräisiä öljytuloja.

Kremlin sisäiset riidat tulivat julki syksyllä, kun turvallisuuspalvelu FSB pidätti Venäjän huumeviraston kakkosmiehen syytettynä laittomasta salakuuntelusta ja virka-aseman väärinkäytöstä.

Pidätys tulkittiin kostoksi. Huumepoliisilla oli keskeinen rooli korruptiotutkimuksissa, jotka johtivat keväällä useiden FSB:n upseereiden pidätykseen. Huumepoliisi on selvitellyt FSB:n osuutta myös Kiinan ja Venäjän välisessä salakuljetuksessa.

Tilanne oli erikoinen, sillä sekä huumeviraston pääjohtaja Viktor Tšerkesov että FSB:n päällikkö Nikolai Patrušev kuuluvat Kremlin sisäpiiriin.

Kommentti
Venäjän vaalit: Putin sai murskavoittonsa (SK netti 3.11.2007)