Burma demokratisoituu: Tuomarit vaihtoon

Burma
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Burman oppositiojohtaja Aung San Su Kyi (oik.) tapasi äänestäjiään Kaw Hmussa 7. syyskuuta 2012. Kuva Khin Maung Win / AP / Lehtikuva

Burman demokratia otti jälleen perjantaina askeleen eteenpäin, kun maan parlamentti erotti kaikki perustuslakituomioistuimen yhdeksän tuomaria.

Suomi tukee hallitusta ja aseellisia etnisiä ryhmiä löytämään sovun.

Maan tärkein oppositioryhmä, Nobel-palkitun Aung San Su Kyin johtama NLD-puolue sai perjantaina parlamentissa rinnalleen myös hallitsevan USDP-puolueen, jolla on tiiviit suhteet maan armeijaan.

Myös presidentti Thein Sein hyväksyi tuomareiden erottamisen.

Päätöksen nähtiin vahvistavan parlamentin merkitystä suhteessa maan hallitukseen, jossa muutosta vastustavilla sotilailla on edelleen vahva sananvalta.

Burma on ottanut selviä askeleita pois sotilasvallasta kohti todellista demokratiaa runsaan vuoden aikana.

Kotiarestissa vuosikymmenet elänyt oppositiojohtaja Aung San Su Kyi nousi keväällä järjestetyissä parlamentin täytevaaleissa kansanedustajaksi, ja hänen johtamallaan NLD-puolueella on nyt parlamentissa 43 paikkaa.

Kiista parlamentin ja hallituksen välillä syttyi jo keväällä, kun perustuslakituomioistuin pyrki rajoittamaan parlamentin valtaa.

Suomi mukana

Vaikka demokraattiset voimat vahvistuvat Burmassa, maan lukuisat eri etniset ryhmät suhtautuvat prosessiin epäluuloisesti. Niistä moni on käynyt aseellista taistelua Burman hallitusta vastaan yli 60 vuotta.

Etniset ryhmät näkevät myös demokratiaa ajavan Aung San Su Kyin burmalaisten edustajana.

Aseellisista etnisistä ryhmistä 13 on solminut aseleposopimuksen hallituksen kanssa. Vaikka aseet ovat vaienneet, käytännössä sopimus on tarkoittanut ainoastaan Burman armeijan entistä vahvempaa läsnäoloa etnisten ryhmien elinalueille.

Maan väestöstä 40 prosenttia kuuluu etnisesti muihin kuin burmalaisiin, ja heidän hallussaan on 60 prosenttia maan pinta-alasta.

Suomi on ryhtynyt tukemaan prosessia, jonka tarkoituksena on luoda vuoropuhelu hallituksen, opposition ja etnisten ryhmien välille todellisen rauhan aikaansaamiseksi.

Ulkoministerin alueellisen rauhanvälityksen erityisedustaja Kimmo Kiljunen on tavannut Burmassa kaikkia osapuolia.

Suomi ei ole rauhanprosessissa välittäjänä vaan pikemminkin eräänlaisena mahdollistajana.

“Meidän tavoitteemme on tukea osapuolia rauhanprosessin vahvistamiseksi.”

Perjantaina 7. syyskuuta Thaimaan Chiang Maissa päättyi kolmepäiväinen tapaaminen, jossa suurimpien aseellisten etnisten ryhmien edustajat kävivät läpi tavoitteitaan suhteessa rauhaan.

Suomen osalta työtä koordinoiva Suomen Lähetysseuran Kristiina Rintakoski piti tapaamista onnistuneena.

“Ihmiset olivat hyvin innostuneita. He tiedostavat että työtä on paljon ja että prosessi on todella monimutkainen, kun niin ryhmiä, tulitaukosopimuksia kuin toimijoita on paljon.”

“Tapaamisessa käytettiin paljon aikaa myös rauhanprosessin muiden osapuolien; hallituksen ja demokraattisen opposition tavoitteiden ymmärtämiseen. Tavoitteena on yhteisen pohjan ja tiekartan löytäminen vuoropuhelulle”