Brysselin jonglöörit

Karri Kokko
Ulkomaat 6.6.2007 08:50

Brysselin virkamiehet ja lobbarit tasapainoilevat uran ja perheen välillä. Kiireinen saa olla, mutta ei stressaantunut.

Teksti Riitta Kylänpää, Bryssel
(SK 22/2007)

Kaikkien huulilla täällä on jaksaminen”, Sami Tulonen, 37, sanoo ja heittää kassinsa olalleen yksityisellä kuntoklubilla Brysselissä. Hänellä on takanaan tunnin salitreeni.

”Työt ovat jo fyysisesti niin vaativia, että kunto on yhä tärkeämpi. Jos ei ole hyvässä kunnossa, eikä ole hyvää paineensietokykyä tai ei osaa priorisoida asioita, näissä töissä väsähtää äkkiä”, hän luettelee ja pyyhkäisee hikeä otsaltaan.

Tulonen johtaa edunvalvontaa ydinvoima-alan kattojärjestö Foratomissa, joka edustaa 800 energia-alan yritystä 16 Euroopan maassa.Hän seuraa energia-asioiden käsittelyä EU-instituutioissa, on yhteydessä virkamiehiin, keskeisiin meppeihin ja heidän avustajiinsa sekä EU-jäsenmaiden energia-alan vaikuttajiin – ”oikeisiin ihmisiin oikealla hetkellä”.

On perjantai-aamu, ja lämpömittari hellelukemissa. Tulosella on jo kiire työmaalleen. Hän on ollut kolme päivää työmatkalla Amsterdamissa, Haagissa ja Lontoossa, ja vaikka ”toimisto”, kännykkä ja sähköposti, kulkee mukana, töitä on kasaantunut. Ensi viikolla vuorossa ovat Lontoo ja Krakova.

Sami Tulonen selaa kalenteriaan citymaasturinsa vieressä: seuraava lounastapaaminen onnistuu vasta kahden kuukauden kuluttua.

”Ennen matkoilla saattoi vielä vetää henkeäkin, mutta nykytekniikka tekee sen, ettei hengähdyspaikkoja ole missään”, hän toteaa. Hänellä on takanaan kymmenen vuotta Brysselissä.

Työtahtia ei kiristä ainoastaan uusi teknologia. Brysselissä vedenjakaja oli internet-kuplan puhkeaminen 1990-luvun lopussa. Siihen asti konsulttifirmat, lakiasiaintoimistot ja edunvalvontaorganisaatiot palkkasivat urakalla työntekijöitä. Hyvistä työntekijöistä kilpailtiin. Kuplan puhkeamista seurasi irtisanomisaalto, josta kaupunki ei Tulosen mukaan ole toipunut vieläkään.

”Työpaikkojen määrä ei ole palannut entiselleen. Kun tehtävät lisääntyvät, yritykset kiristävät ruuvia. Töitä tehdään kovemmalla ja kovemmalla sykkeellä.”

Epäonnistumisia siedetään huonosti. Jos lobbarilla, ja Brysselissä heitä on yli 15 000, alkaa ”mättää”, lähtö tulee nopeasti, jopa siltä istumalta. ”Pään on pysyttävä kylmänä. Ei saa provosoitua eikä puhua sivu suunsa. Kiireinen saa olla, mutta ei väsynyt eikä stressaantunut.”

Nyt kilpailua Brysselin työmarkkinoilla kiristää EU:n itälaajentuminen. Sen tuntevat nahoissaan vanhoista jäsenmaista tulevat työnhakijat.

”Monet kuvittelivat, että Puolasta tulee Brysseliin vain rakennusmiehiä ja siivoojia, mutta monet tulijat ovat nuoria, hyvin koulutettuja osaajia. Heillä on pari korkeakoulututkintoa, he puhuvat viittä, kuutta kieltä ja ovat muutenkin fiksuja. He myös tyytyvät pienempään palkkaan.”

Myös virkamiespuolella työntekijöitä palkataan aiempaa vähemmän vanhoista jäsenmaista, koska uusien ja vanhojen jäsenmaiden virkojen määrät halutaan saada edes jonkinlaiseen tasapainoon. Viisimiljoonaisella vanhalla jäsenmaalla ei voi olla enemmän virkoja kuin 50 miljoonaisella tulokkaalla.

Edes vanhat työntekijät eivät voi luottaa jatkoon, jos työsuhde ei ole vakituinen. EU:n noin 30 000 virasta noin 4000 on määräaikaisia. Koulutusta ja työtaustaa vastaavan työpaikan saaminen saattaa kestää pitkään. Hakijoiden joukossa on jo työttömiäkin.

”Vanhoista jäsenmaista tulevat työntekijät joutuvat nyt todella koville.”

 

Aiheesta lisää
Wikipedia: Bryssel
Brysselin pääkaupunkialueen portaali
Belsgian suomalainen Merimieskirkko

Keskustelu