Britannian vaalit: Epäselvä tulos, epäselvä tulevaisuus

Britannian vaaleissa kävi juuri kuten pelättiin. Mikään puolue ei saa ehdotonta enemmistöä parlamenttiin, mikä johtaa todennäköisesti heikkoon vähemmistöhallitukseen tai jopa uusiin vaaleihin.

Gordon Brown

Vaalitulosten laskenta oli perjantaina iltapäivällä vielä kesken, mutta jo tuolloin oli selvää, ettei millään puolueella ollut mahdollisuuksia saada ehdotonta enemmistöä parlamenttiin.

Konservatiivit nousivat suurimmaksi puolueeksi ja puoluejohtaja David Cameron yritti julistautua vaalien voittajaksi, mutta tosiasiassa hänkin pystyi puhumaan vain työväenpuolueen tappiosta.

Yleisradioyhtiö BBC arvioi, että konservatiivit olivat saamassa 306 kansanedustajaa, kun enemmistöön olisi tarvittu 326 paikkaa. Tulos oli Cameronille pettymys.

Se oli pettymys myös Britannian valtamedialle, joka tuki avoimesti konservatiiveja. Muun muassa laatulehdet The Economist ja Financial Times antoivat ymmärtää vaalien alla, että konservatiivit ovat Britannian tulevaisuuden kannalta paras vaihtoehto.

Hallitusvastuuta 13 vuotta kantanut työväenpuolue kärsi karvaan tappion. Puolue menetti lähes sata kansanedustajaa, mutta pääministeri Gordon Brown yrittää ilmeisesti silti koota uutta hallitusta. Lain mukaan hänellä on siihen oikeus istuvana pääministerinä.

Työväenpuolueessa on elätelty toiveita keskustavasemmistolaisesta Labourin ja liberaalidemokraattien yhteishallituksesta. Puolueet eivät kuitenkaan saa edes yhdessä enemmistöä parlamenttiin.

Vaalien komeetaksi ennustettu liberaalidemokraattien puoluejohtaja Nick Clegg puhui ”pettymysten yöstä”. Hän menestyi erinomaisesti television vaaliväittelyissä ja puolueen kannatus ponnahti vaalien alla mielipidemittauksissa parinkymmenen prosentin pinnasta 30:een.

Odotettu vaalivoitto jäi kuitenkin tulematta. Liberaalidemokraatit saivat lopulta vain noin 23 prosenttia äänistä ja jäivät kauas haaveena olleesta sadasta paikasta.

Britannian enemmistövaalitapa suosii vakiintuneita puolueita, mutta liberaalidemokraattien menestys oli odotettua kehnompi. Monet liberaalien äänestämistä harkinneet näyttävät päätyneen lopullisessa valinnassaan tuttuihin ja turvallisiin pääpuolueisiin.

Lopputuloksena on heikko, päätöksentekoon kykenemätön parlamentti, jota britit kutsuvat hung-parlamentiksi. Tällaiseen pattitilanteeseen jouduttiin viimeksi 1974.

Hallitusneuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä Britanniassa ei ole totuttu monen puolueen kokoomushallituksiin. Hallitus saattaa jäädä lyhytikäiseksi, jos se saadaan ylipäätään pystyyn.

Perjantaina iltapäivällä todennäköisimpänä vaihtoehtona pidettiin joko konservatiivien tai työväenpuolueen vähemmistöhallitusta, joka hakee lakialoitteilleen tukea pienpuolueilta.

Clegg sanoi iltapäivällä, että Cameronin pitäisi vaalien voittajana ryhtyä muodostamaan hallitusta. Cameronin johdolla voisi periaatteessa syntyä jopa enemmistöhallitus, jos hän pystyisi liittoutumaan Cleggin kanssa.

Mutta keskustaoikeistolaiset konservatiivit ja keskustavasemmistolaiset liberaalidemokraatit ovat poliittisesti varsin kaukana toisistaan. Sitä paitsi Clegg asettaisi hyvin todennäköisesti yhteistyön ehdoksi vaalitavan uudistuksen, jota konservatiivit vastustavat.

Tilannetta vaikeuttaa se, että joidenkin vaalipiirien tulokset on kyseenalaistettu. Äänestyspaikkoja suljettiin illalla, vaikka ulkopuolella oli vielä pitkä jono. Sadat ihmiset menettivät mahdollisuutensa äänestää.

Osa käännytetyistä järjesti mielenosoituksia ja yritti estää vaalivirkailijoita hakemasta vaaliuurnia. Lontoossa paikalle jouduttiin kutsumaan poliisi rauhoittamaan tilannetta.

Linkki: Seuraa tuloslaskentaa BBC:n palvelussa.