Atte Kaleva: Muslimiyhteisöt eivät ole riittävän selkeästi tuominneet jihadismia

Pariisin terrori-iskut olivat Isisin mainoskampanja, sanoo terrorismin tutkija.
Ulkomaat 15.11.2015 18:31
Ruusu ikkunan luodinreiässä ja lappu, jonka kirjoittaja ihmettelee terroriteon motiivia. Rue de Charonne, Pariisi 15. marraskuuta 2015. © Frank Augstein / AP / LEHTIKUVA

Terrorismitutkija Atte Kalevan mukaan Pariisin terrori-iskut olivat Isisin mainoskampanja, jonka tavoitteena oli näyttää, että terroristijärjestö on edelleen voimakas ja pystyvä toimija.

Järjestö on menettänyt laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa.

”Isis on kulkenut ainakin oman propagandansa puitteissa voitosta voittoon. Voittokulku on pysähtynyt ja jopa kääntynyt hiukan toiseen suuntaan. Heidän tarvitsee näyttää, että he ovat edelleen pystyvä toimija, jihadin soihdunkantaja, ja että heihin kannattaa liittyä”, Atte Kaleva sanoo.

Pariisin iskut vetoavat uusiin ihmisiin ja kannattajiin.

”Totta kai jokainen haluaa olla voittajan puolella.”

Isisin propagandakoneisto on ammattimainen ja toimiva. Isis on tuottanut nettiin radikalisoivaa materiaalia kohdemaan nuorten kielillä, englanniksi ja ranskaksi.

Terroristi-iskuilla näytetään, miten järjestö pystyy rankaisemaan vääräuskoisia. Henkilö, joka sympatisoi jihadistisia liikkeitä, vaikuttuu iskuista. Sitten hän etsii netistä materiaalia ja ikään kuin radikalisoi itse itsensä. Hän etsiytyy samanhenkiseen seuraan ja lopulta Isisin yhteyteen.

”Ikävä sanoa näin, mutta kyllähän tämä onnistunut mainoskampanja on ollut”, Atte Kaleva kuvaa.

Verinen isku keskellä eurooppalaista pääkaupunkia on vaatinut valtavasti suunnittelua ja valmistautumista. Kalevan mukaan tekijät olivat täysin ammattitaitoisia ja organisoituneita.

Terroristit pystyivät toimimaan hyvin koordinoidusti ja johdetusti.

”Uskon, että tällä on vaikutuksia siihen, että Isisistä kiinnostutaan. Siinä mielessä tavoitteet on saavutettu.”

 

Terrori-iskujen takana ovat usein muslimitaustaiset tai muslimeiksi kääntyneet nuoret miehet. Syitä radikalisoitumiseen on yhtä monta kuin radikalisoituneitakin.

Kaikkia yhdistää kuitenkin vahva uskonnollinen kokemus.

”He kokevat olevansa hurskaita muslimeja. He lukevat Koraanista kohtia, jotka ovat suvaitsemattomia ja vakivaltaisia. Niillä oikeutetaan, että on jopa velvollisuus toimia”, Atte Kaleva sanoo.

Osa nuorista on ”jihad-turisteja”. He haluavat kapinoida vanhempia ja auktoriteetteja vastaan ja liittyä jihadisteihin.

Jotkut saattavat kokea myös arvottomuuden tai mitättömyyden tunteita. He kokevat, etteivät kuulu länteen, mutta eivät ole kuitenkaan osa syyrialaista tai irakilaista yhteisöä.

”Kun ihminen liittyy jihad-liikkeeseen, hän saakin elämälleen päämäärän. Hänestä tulee yhtäkkiä suuressa määrin jotakin, kun hän voi Allahin tiellä taistella ja saa paljon veljiä ja sisaria ystäviksi.”

Se voi olla syrjäytyneelle valtavan voimaannuttava kokemus.

”Tällaisia esimerkkejä on ollut.”

 

Jihadististen ryhmien tuhoaminen on vaikeaa. Isis on yksi jihadistinen toimija, mutta jihadistiliikkeellä ei ole yksiselitteistä johtajaa, kuten Osama bin Ladenin aikana.

Bin Laden oli karismaattinen johtaja, joka saattoi käskeä lähestulkoon kaikkia maailman jihadisteja. Ja he kuuntelivat.

Nyt auktoriteettihahmoa ei enää ole.

Aiman al-Zawahrilla, joka on tällä hetkellä keskusjohtoisen al-Qaidan ykkösmies, ei ole samanlaista auktoriteettiasemaa kuin edeltäjällään bin Ladenilla.

Abu Bakr al-Baghdad on Isis-järjestön johtaja. Hänelläkään ei ole kiistatonta johtoasemaa.

Jihadistisoluja on paljon. Atte Kaleva sanoo, että tuhoamiseen tarvitaan kahtalaista lähetymistapaa:

Ensiksi tarvitaan hyvin voimakkaita viranomaisten toimia. Terroristijärjestöjen johtajat täytyy tunnistaa ja heidät pitää eliminoida.

Toiseksi pitää käyttää myös pehmeää linjaa. Viranomaisten täytyy luoda jihadisteille myös ulospääsystrategioita: ihmiselle, joka ei halua enää jatkaa jihadistina, pitää antaa mahdollisuus lähteä.

”Erityisesti heitä, jotka harkitsevat liittymistä tai ovat liittyneetkin organisaatioon, mutta eivät ole osallistunut mihinkään rikolliseen tekoon, pitäisi kohdella eri tavalla, kuin heitä, jotka ovat tehneet vakavan rikoksen.”

 

Tärkeää on myös kitkeä jihadistinen ideologia muslimiyhteisöissä. Siinä ei onnistuta ilman muslimiyhteisöjen voimakasta tukea.

Kalevan mukaan tukea ei ole saatu Ranskassa, Pohjoismaissa eikä Suomessakaan.

”Jihadismi ei ole voimakkaasti tuomittavaa muslimiyhteisöissä, niin että yleinen ilmapiiri ja tunnetila tuomitsisivat sen kammottavaksi.”

Kalevan mukaan ideologioiden torjuminen pitäisi olla avointa ja aktiivista. Yhteisöjen pitäisi tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa, sillä ilman heidän tukeaan radikalisoituneita on vaikea löytää.

”Yhteisön auktoriteetit tietävät, ketkä ovat radikalisoitumisvaarassa, ketkä jo radikalisoitumassa, ketkä levittävät vihapuhetta ja ketkä jopa rekrytoivat taistelijoita.”

Asioista pitäisi keskustella faktapohjalta, analyyttisesti ja kiihkottomasti.

”Täytyisi luoda ilmapiiri, jossa muslimit voisivat keskustella avoimesti tästä ongelmasta, koska se on nimenomaan muslimien ongelma. Kaikki jihadistit ovat muslimeja. Nyt jos joku kertoo, että on kokenut jihadistista rekrytointia, hän tekee sosiaalisen itsemurhan omassa yhteisössään.”

Atte Kalevan mielestä muslimiyhteisöjen auktoriteetit muistavat vakuuttaa aina, ettei heidän yhteisöissään ole jihadismia. Kuitenkin Suomesta on lähtenyt 70 taistelijaa Irakiin ja Syyriaan, joista 20 tullut takaisin.

”Meillä selkeästi on ongelma jo olemassa. En usko, ettei kukaan tunne heitä tai etteivät he kuulu yhteisöön. Kyllä heidät tunnetaan ja tiedetään, keitä he ovat.”

Ilmapiiriä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että ongelmasta pysyttäisiin puhumaan.

Atte Kaleva on kuitenkin skeptinen.

”En ole ihan varma, onko tällaisen toteutuminen realismia, mutta sitä toivoisin.”

 

Mutta miksi juuri Pariisi näyttää nyt olevan terroristien kohteena? Tammikuussa hyökättiin Charlie Hebdon toimitukseen ja nyt suuren yleisön illanviettopaikkoihin.

Kalevan mukaan Ranska on seuraus jo pitkään jatkuneesta keskustelusta, jota jihad-liikkeet ovat käyneet. He uhoavat voimakkaasti käyvänsä sotaa länsimaisia arvoja, kulttuuria, vapautta ja eurooppalaisuutta vastaan. Eurooppalainen elämäntapa on heidän mielestään hyvin alistunut ja jumalaton.

Kalevan mukaan Pariisin iskujen kohteet ja tekotavat sopivat hyvin tähän kehykseen.

”Jos isketään kahviloihin, ravintoloihin, rock-konserttiin ja jalkapallostadionin läheisyyteen, niin siinähän juuri valitaan länsimaisen elämäntavan kohteita. Sillä viestitetään, että tämä on nyt meidän vastauksemme teidän kauhistuttavaan elämäntyyliinne.”

Iskut onnistuivat, vaikka Ranskan tiedustelutoiminta on erittäin kehittynyttä.

Uusien iskujen mahdollisuutta ei pystytä Kalevan mukaan koskaan täysin poistamaan.

”Jos haluaisimme, ettei tällaisia iskuja tapahtuisi yhtäkään, meidän täytyisi muokata lainsäädäntö sellaiseksi, että tuloksena olisi poliisivaltio, jossa kukaan ei haluaisi asua. Eurooppalaisiin arvoihin kuuluu oikeus vapauteen, vapaaseen liikkuvuuteen ja yksilönoikeuksiin. Jihadisti voi sitä käyttää hyväkseen.”

 

Atte Kaleva arvioi, että Pariisin iskut voivat vaikuttaa Schengen-alueeseen.

Tiedusteluyhteistyötä lisätään varmasti. Eri maissa tarkastellaan lainsäädäntöä ja pohditaan, voiko sitä muuttamalla saada iskut jollakin tavalla vaikeammiksi toteuttaa, vaikka niitä ei kokonaan mahdottomiksi saataisikaan.

Kaleva painottaa, että turvapaikanhakijat ja jihadistit on erotettava toisistaan. Hänen mukaansa on selvää, että turvapaikanhakijoiden mukana tulee jihadistisesti ajattelevia ihmisiä tai ainakin sellaisia, jotka voivat olla radikalisoitumisvaarassa.

”Minun on vaikea kuvitella, että Isis järjestönä lähettäisi vierastaistelijoita turvapaikanhakijareittiä pitkin Eurooppaan ja kehottaisi tekemään terroritekoja. Miksi heidän täytyisi näin tehdä, kun heillä on taistelijoinaan paljon Euroopan kansalaisia, joilla on jo passi ja jotka pystyvät liikkumaan avoimesti ja laillisesti?”

 

Atte ja Leila Kaleva olivat yli neljä kuukautta siepattuina Jemenissä. Sieppaajista yksi tunnistettiin myöhemmin terroristijärjestö al-Qaidan jäseneksi.