Arvoitus nimeltä menopaussi: Miksi ihmisnaaraat eivät pysy hedelmällisenä koko ikäänsä?

Vaihdevuodet ovat evoluution näkökulmasta hieman samanlainen arvoitus kuin homoseksuaalisuus. Miksi ihminen lopettaa lisääntymisen kesken kaiken?

Ruotsin kuninkaallisia kolmessa polvessa. Kuningatar Silvia ei enää saa lapsia, tytär Victoria saa. Pieni prinsessa, Estelle, syntyi helmikuussa. Kuva Jonas Ekstromer / Scanpix / Lehtikuva.

Tutkijoilla on kolme teoriaa siitä, miksi nainen voi elää vuosikymmeniä hedelmällisyysikänsä jälkeenkin.

Yhdysvaltalainen biologi George Williams esitti vuonna 1957 niin kutsutun äitihypoteesin: vanhempi nainen ”hyötyy” geneettisessä mielessä enemmän siitä, että hän investoi kaikki voimavaransa jo synnyttämiinsä lapsiin. Jokainen uusi raskaus on riski. Jos äiti kuolee synnytyksessä, hänen kaikki lapsensa jäävät ilman äidin hoivaa. Lisäksi kuopus tulee jakamaan niukkoja resursseja vanhempien sisarustensa kanssa.

Äitihypoteesi on kuitenkin uskottava vain, jos äidin kuoleman todennäköisyys synnytyksessä on suhteellisen suuri.

Viime vuosisadan lopulla yhdysvaltalainen antropologi Kristen Hawkes esitti kilpailevan teorian, isoäitihypoteesin.

Hawkes kollegoineen tutki tansanialaisia metsästäjä-keräilijöitä ja huomasi, että jos pienten lasten äidit saivat ruoan hankinnassa apua omilta äideiltään, heidän lapsensa kasvoivat terveemmiksi ja isommiksi. Hawkes päätteli, että tällainen isoäidin apu on saattanut ihmisen varhaisessa evoluutiossa suosia naisia, jotka elävät pitkään omien hedelmällisten vuosiensa jälkeenkin.

Neljä vuotta sitten britit Michael Cant ja Rufus Johnstone esittivät vielä yhden kilpailevan hypoteesin: sukupolvien välisen konfliktin. Jos samassa taloudessa elävät äiti ja tytär – tai anoppi ja miniä – lisääntyvät yhtä aikaa, he kilpailevat samoista niukoista resursseista silloin, kun ravintoa tarvitaan kaikkein eniten, eli imettäessään.

Jos eri sukupolvet elävät yhdessä, jommankumman osapuolen voi siis olla kannattavaa luopua lisääntymisestä toisen hyväksi. Ihmisyhteisöissä on tyypillisintä, että samassa taloudessa asuvat anoppi ja miniä. Miniän ei kannata lykätä lisääntymistään anoppinsa hyväksi, koska anopin lapset eivät ole hänelle sukua. Miniän lapset sen sijaan ovat anopin pojan jälkeläisiä, ja siksi vanhempi sukupolvi saa tehdä tilaa nuoremmalle.

Teoriat puntarissa

Mikä teorioista selittää menopaussin parhaiten?

Tutkija Mirkka Lahdenperä Turun yliopistosta sekä hänen kollegansa Stanfordin, Sheffieldin ja Exeterin yliopistoista selvittivät kysymystä suomalaisaineistolla. Tutkijat käyttivät kirkon ylläpitämiä väestörekistereitä 1700-1900-luvuilta. Tutkimus käsitti 653 naista, noin 4 700 lasta sekä heidän yli 9 000 lastenlastaan.

Aineisto osoitti, että erityisesti samassa talossa asuneilla ja siten rajalliset resurssit jakaneilla anopilla ja miniällä kustannukset samanaikaisesta lisääntymisestä olivat suuret. Anopin lapsilla oli 50 prosenttia ja miniän lapsilla jopa 66 prosenttia suurempi kuolleisuus 15 ikävuoteen mennessä, jos lapset syntyivät samanaikaisesti toisen sukupolven kanssa.

Samanaikaisella tarkoitetaan alle kahden vuoden ikäeroa lasten välillä, eli käytännössä tilannetta, jossa molempia imetetään.

Sukupolvien samanaikainen lisääntyminen oli kuitenkin harvinaista. Suomalaisnaisista alle seitsemän prosenttia lisääntyi kahden vuoden sisällä ensimmäisen lapsenlapsensa syntymästä. Suurin osa naisista sai siis viimeisen lapsensa hyvissä ajoin ennen ensimmäisen lapsenlapsen syntymää, keskimäärin 38 vuoden iässä.

Tutkijoiden laskennallinen malli osoitti, että isoäitihypoteesi ja sukupolvien konflikti selittivät menopaussin kehittymisen suunnilleen yhtä hyvin.

Kumpikaan vaikutus ei kuitenkaan yksin riittänyt tekemään lisääntymisen lopettamista kannattavaksi.

Sen sijaan äitihypoteesi ei saanut suomalaisaineistosta tukea. Äidin todennäköisyys kuolla synnytyksessä on korkeallakin iällä sen verran pieni, että sen takia ei olisi kannattanut jättää itse lisääntymättä.