Arkkipiispa Leo: Ortodoksikirkon pappi ei sovi politiikkaan

Ulkomaat 17.10.2009 10:01

Mitro-kohu riepotteli keväällä ortodoksista kirkkoa. Arkkipiispa Leo on yhä ehdoton – ortodoksipapit eivät sovi politiikkaan.

Arkkipiispa Leo Arkkipiispa Leon mukaan ortodoksinen kirkko pysyi kevään Mitro-kohun aikana tyynenä, vaikka”ympäröivä yhteiskunta kuohui”. Kuva Kaisa Rautaheimo

”Näin se on ollut ja on vastakin. Niin kauas kuin voidaan nähdä”, sanoo viittaan pukeutunut mies ja hymyilee itsevarmasti.

Puhuja on ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo (Leo Makkonen). Hän tekee tiettäväksi, ettei ortodoksipapin sovi osallistua politiikkaan.

”Se on sekä ortodoksisen että katolisen kirkon linja. Esimerkiksi valtaosa europarlamentin jäsenistä olisi kardinaaleja, jos katolinen kirkko päättäisi lähteä pappeineen politiikkaan. Mutta ei lähde”, pohtii arkkipiispa.

Arkkipiispa Leo on johtanut yli 60 000- jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa kohta kahdeksan vuotta. Hän korostaa, että puoluetoiminta rajoittaisi papin edellytyksiä hoitaa kirkollisia tehtäviään.

”Jokaisen papin tulee voida palvella jokaista ihmistä tasapuolisesti, kannattaapa tämä mitä puoluetta tahansa tai elääpä hän miten tai missä tahansa.”

Papiston puoluepoliittisen selibaatin vaatimus perustuu ensimmäisen vuosituhannen ensimmäisinä vuosisatoina laadittuihin kanoneihin, kirkon lakeihin tai pikemmin elämänohjeisiin.

Arkkipiispa Leo istuu Helsingin ortodoksisen seurakunnan talon avarassa huoneessa Kruununhaassa.
Aurinko välkkyy Liisankadun syksynkirjavien puiden lomasta. Huoneessa on tšehovilainen tunnelma.

Yhtä hiljaista ei ollut viime keväänä ja alkukesästä. Helsingin seurakunnan pastorin Mitro Revon (sd) lähtö eurovaaliehdokkaaksi toi vuosisataiseen rauhaan tottuneen ortodoksisen kirkon keskelle päivänpoliittista kuohuntaa.

”Ei meidän kirkossamme mikään kuohunut, vain ympäröivä yhteiskunta kuohui”, arkkipiispa korjaa nopeasti.

Ortodoksinen piispainkokous vastusti ehdottomasti Revon ehdokkuutta. Muun muassa Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, ortodoksi Tarja Filatov soimasi kirkkoaan. Hänestä kirkko kyseenalaisti pappinsa demokraattiset oikeudet (SK 22/2009).

Leo ei moitteista hätkähdä: ”Emme voi, emmekä halua tehdä muusta ortodoksisesta maailmasta poikkeavia käytäntöjä, vaikka suomalainen yhteiskunta kuinka painostaisi.”

Eli teidän ei tarvitse ottaa huomioon ympäröivän yhteiskunnan muutoksia?

”Otamme ne huomioon. Eivät ne kuitenkaan muuta meidän paikkaamme yhteiskunnissa ja maailmassa.”

”Venäjän kirkko ei pyri Suomeen”

Venäläisten maahanmuutto on lisääntynyt niin paljon, että Moskovan patriarkaatin alainen Pyhän Nikolauksen seurakunta suunnittelee oman kirkon rakentamista Helsingin Itäkeskukseen.

Suomen ortodoksinen kirkko on kuulunut vuodesta 1923 ”läntisen” Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Arkkipiispa Leon mukaan kirkkohanke ei tarkoita sitä, että Venäjän ortodoksit olisivat perustamassa suomenvenäläisille omia seurakuntia tai hiippakuntaa.

”Jopa Venäjän kirkon johtaja, patriarkka Kirill on sanonut kunnioittavansa Suomen kirkon autonomista aluetta.”

Mistä hanke saa rahat, ellei Venäjän kirkko osallistu siihen?

”Kuka rahoittanee, mutta sen tiedän, että Venäjän kirkko ei ole aktiivinen. Tiedä vaikka koko kirkkoa ei rakennettaisi.”

Aiheesta lisää SK:ssa 42/2009 (ilm. 16.10.)