Arabikevään ansiosta tunisialaiset pääsevät vihdoin uurnille

Ulkomaat 22.10.2011 12:01
mielenosoittajia TunisiassaNuoret naiset osoittivat mieltään Tunisiassa sunnuntaina 16. lokakuuta väkivaltaa ja sensuuria vastaan. Kuva Fethi Belaid / AFP Photo / Lehtikuva.

On kulunut vain kymmenen kuukautta siitä, kun nuori tunisialainen vihanneskauppias Mohamed Bouazizi sytytti itsensä tuleen vastalauseena mielivaltaiselle hallinnolle.

Bouazizi kuoli, mutta sunnuntaina 23. lokakuuta seitsemän miljoonaa tunisialaista valitsee 81 puolueen tai satojen itsenäisten ehdokkaiden listoilta sen miehen tai naisen, jonka haluaa mukaan päättämään maan tulevaisuudesta.

Maailma seuraa Tunisian vaaleja erityisen kiinnostuneesti. Egyptissä järjestetään vaalit ensi kuussa, Syyriassa ja Jemenissä taistelua käydään edelleen kaduilla.

Nyt valittavat 217 päättäjää muodostavat väliaikaisen parlamentin. Sen tehtävä on vuoden sisällä kirjoittaa maalle uusi perustuslaki ja nimetä uusi hallitus.

Oman ehdokkaan valitseminen 11 000 kandidaatista ei ole helppo tehtävä äänestäjälle. Helppo ei tule olemaan parlamentaarikoidenkaan tehtävä.

Sadat tuhannet hyvin koulutetut nuoret tunisialaiset odottavat päättäjiltä työtä. Vanha, syvästi korruptoitunut hallinto ja turvallisuuskoneisto vaativat perusteellisen remontin.

Uudessa perustuslaissa on määriteltävä valtion suhde uskontoon ja presidentin asema.

Nykyisen perustuslain mukaan Tunisia on islamilainen valtio, mutta uskonnon roolia politiikassa ja oikeuslaitoksessa on rajoitettu. Islamilaisuutta korostavien puolueiden vaalivoitto voisi rapauttaa maan vahvat sekulaarit perinteet, joissa tasa-arvoa, naisten koulutusta ja syntyvyyden säännöstelyä on pidetty arvossa.

Ehdokkaista puolet naisia

Tunisialaisilla naisilla oli merkittävä rooli kansannousun aikaan, ja se heijastuu myös vaaleissa. Puolueilta on edellytetty ehdokaslistoja, joissa joka toinen ehdokas on nainen, joka toinen mies. Naiskiintiötä ei parlamentissa kuitenkaan ole.

Vaalikamppailu on käyty rakentavassa hengessä. Suomessa pitkään asunut tunisialainen Ahmed Akar kuvailee, että Tunisia on viime kuukaudet ollut kuin yksi suuri keskusteluareena, jossa politiikasta puhutaan ja väitellään tauotta.

”Nyt kun kaikesta saa vihdoin puhua, maassa todella harjoitellaan demokratiaa. Tunisia elää parasta aikaansa”, Ahmed Akar uskoo.

Kaikki eivät ole yhtä toiveikkaita. Vaikka vallankumouksen yhteydessä kuoli yli 200 mielenosoittajaa, yhtäkään Ben Alin turvajoukkojen jäsentä ei ole pidätetty eikä tuomittu. Se ei vala tavallisten tunisialaisten uskoa muutokseen.

Islamistien aika?

Aikaisempina vuosikymmeninä äänestyksen tulos tiedettiin jo ennen vaaliuurnien avaamista: nyt syrjäytetyn presidentin Ben Alin puolue RCD oli takuuvarma voittaja. Vaaliin sai osallistua vain kourallinen oppositiopuolueita, muut kriittiset poliitikot oli joko ajettu maanpakoon tai siivottu vankilaan.

Nyt ehdolla olevista puolueista suurin osa on pieniä, usein vain yhden tai muutaman ehdokkaan ympärille syntyneitä ryhmiä, mutta joukossa on muutama suurempikin puolue.

Mielipidemittauksia johtaa aiemmin kielletty islamilainen puolue Al-Nahda, jonka johtaja Rachid Ghannouchi palasi keväällä 20 maanpakolaisvuoden jälkeen Britanniasta kotimaahansa. Ghannouchi vertaa puoluettaan mielellään Turkin islamilaishenkiseen mutta maallisuutta korostavaan Oikeus ja kehitys -puolueeseen AKP:hen ja korostaa, että 1981 perustettu Al-Nahda tukee demokratiaa, pluralismia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa eikä aio jakaa sen enempää kieltoja kuin käskyjä naisten huivin käytöstä.

Ghannouchi sanoo olevansa valmis jatkamaan yhteistyötä lännen kanssa – tiettyyn pisteeseen asti.

Ahmed Akar vertaa Al-Nahdaa perussuomalaisiin. Kansalaisille puolue edustaa muutosta, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä se tuo tullessaan. Ghannouchin selän takaa väliaikaiseen parlamenttiin voi nousta hyvinkin radikaaleja islamilaisia vaikuttajia. Al-Nahda on oppositiopuolueista parhaiten järjestäytynyt, ja sen odotetaan saavan jopa neljänneksen annettavista äänistä.

Al-Nahdan haastaa joukko sekularismia korostavia keskustalaisia ja vasemmistolaisia puolueita, jotka ovat jo sopineet yhdistävänsä voimansa vaalien jälkeen, jos Al-Nahda saa vaalivoiton.

Myös kansanliikkeen käynnistäneet nuoret demokratia-aktivistit ovat ilmoittaneet palaavansa kaduille, jos kokevat, ettei demokratia toteudukaan.

Tunisian vaaleja tarkkailee 550 ulkomaalaista vaalivalvojaa, joista 150 tulee EU:sta.