Trumpin hallinto esittää yli 215 prosentin polkumyyntitullia pienille kanadalaisille koneille

Kiista vaarantaa Yhdysvaltain kauppasuhteita keskeisten liittolaisten Kanadan ja Britannian kanssa.

Boeing
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yhdysvaltain kauppaministeriö on päättänyt esittää 219,63 prosentin polkumyyntitulleja kanadalaisen Bombardierin valmistamille CS100-matkustajalentokoneille.

Jos maan kansainvälinen kauppakomissio hyväksyy esityksen helmikuussa 2018, käsillä on yksi kitkerimmistä kauppakiistoista muutenkin kuumentuneessa kauppapoliittisessa ilmapiirissä.

Tulleja haki matkustajalentokoneiden suurvalmistaja Boeing.

Se jätti viranomaisille huhtikuussa 2017 valituksen, jonka mukaan Bombardier rakentaa lentokoneitaan ja myy niitä Yhdysvaltoihin suurten julkisten tukiaisten turvin.

Boeingin mukaan kanadalaisyritys on saanut tällaisia tukia muun muassa Quebecin osavaltiolta yli viiden miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta.

Niin on todellakin tapahtunut. Ilman tukiaisia CS100 olisi jäänyt syntymättä ja koko Bombardierin olemassaolokin olisi voinut olla uhattuna.

Pelkät tukiaiset eivät kuitenkaan riitä kauppakomission langettavaan päätökseen.

Boeingin on pystyttävä myös osoittamaan, että Yhdysvaltoihin myydyt halvat CS100-koneet aiheuttavat sille vahinkoa.

Yksi kolmesta suuresta amerikkalaisesta lentoyhtiöstä, Delta, on ostanut 75 tällaista konetta.

Kaupan hinnaksi kerrottiin 5,6 miljardia dollaria. Ehdotetut polkumyyntitullit nostaisivat hinnan yli 12 miljardiin dollariin. Sillä hinnalla Delta tai kukaan muu ei koneita osta.

 

Boeingille koituneen vahingon osoittaminen ei silti ole ihan helppoa.

Bombardierin uutuuskone on 100–110-paikkainen eli selvästi pienempi kuin Boeingin valikoiman pienimmät mallit, jotka kuljettavat vähintään 130 matkustajaa. Boeing lopetti sitä pienempien koneiden valmistuksen jo kymmenen vuotta sitten.

Uuden konetyypin myyminen suurilla alennuksilla on kaiken lisäksi alalla yleinen tapa. Kysykää vaikka Finnairilta, joka sai Airbus A350-koneensa listahintoihin verrattuna naurettavan halvalla.

Boeing itsekin on myynyt uusia koneitaan isoilla alennuksilla. Listahinnoilla ei lentokonekaupoissa muutenkaan ole mitään käytännön merkitystä.

Myös julkinen tuotekehitystuki on yleinen tapa, josta on – ainakin Airbusin mielestä – miljardien arvosta päässyt hyötymään myös Boeing.

Kauppaministeriön alustava esitys kirvoitti kitkeriä kommentteja huipputasolta sekä Kanadasta että – ehkä yllättävää – kylläkin myös Britanniasta.

CS100:n siivet tehdään Pohjois-Irlannissa, jossa ne synnyttävät 4 200 työpaikkaa.

Pohjois-Irlanti on poliittisesti hyvin tärkeä paikka Britannian hennon konservatiivihallituksen pääministerille Theresa Maylle. Hän sanoi tuntevansa ”katkeraa pettymystä” kauppaministeriön päätöksen johdosta.

May lähetti terveisiä myös Boeingille: ”Me emme odota pitkäaikaiselta kumppaniltamme tällaista käytöstä. Se vaarantaa kumppanuuden jatkumisen.”

Britannian viranomaiset ovat varoittaneet Boeingia, että sen käynnistämä valitusprosessi saattaa johtaa suurten asehankintapäätösten uudelleenharkintaan.

Kanadan Justin Trudeau iski takaisin.

Kanadassa oltiin vielä suorapuheisempia.

Pääministeri Justin Trudeau sanoi panevansa jäihin hankkeen ostaa maan ilmavoimille Boeingin Super Hornet -hävittäjiä.

”Me emme tee kauppoja sellaisen yrityksen kanssa, joka yrittää haastaa meidät oikeuteen ja tehdä ilmailualalla työskentelevistä kanadalaisista työttömiä”, Trudeau sanoi lehdistötilaisuudessa.

Tukeakin Yhdysvalloille tuli, hyvin arvattavalta suunnalta. Brasilialainen Embraer piti kauppaministeriön päätöstä hyvänä.

Embraerin uusi konetyyppi kilpailee samassa sarjassa CS100:n kanssa.

Embraer ja Bombardier tai oikeammin Brasilia ja Kanada kiistelevät toistensa valtiontuista toisella foorumilla, maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Se on jo vuosia ollut myös Boeingin ja sen eurooppalaisen kilpailijan Airbusin loputtomien tukiaisriitojen foorumi.

Draamaa – mutta Boeingin rooli siinä on arvoitus.

Boeingin Bombardier-valitus oli yllättävä veto.

Amerikkalaisyhtiöllä on kädet täynnä valtavan tilauskantansa rakentamisessa eikä Bombardier edusta minkäänlaista merkittävää uhkaa sen megabisneksille tai sen ja Airbusin duopolille matkustajalentokoneiden maailmanmarkkinoilla.

Kärhämöiminen pienempien koneiden valmistajien kanssa on myös loputon suo. Samantyyppisiä koneita kehitellään eri puolilla maailmaa, muun muassa Kiinassa, Venäjällä ja Japanissa ja lähes poikkeuksetta vahvalla julkisella tuella.

Kun Boeing nyt on käynyt kanadalaisten kimppuun, seuraavana listalla voisi olla Kiina. Sen kanssa amerikkalaisyhtiö tai Donald Trumpin hallinto tuskin ovat halukkaita hanskaamaan tällaisessa pikkuasiassa.

Kauppapoliittiset tarkkailijat näkevät kiistassa myös laajempia ulottuvuuksia.

Trumpin Amerikka ensin -hallinto on avannut Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan, jonka uusista pykälistä neuvotellaan parhaillaan. CS100 on ehkä haluttu nostaa esiin merkiksi siitä, että Washington on tosissaan.

Boeingin rooli tässä draamassa on arvoitus.

Rähjäämällä keskeisten asiakasmaidensa kanssa näin pienestä asiasta Boeing vahingoittaa liiketoimintaansa enemmän kuin mihin pienten, alehintaisten kanadalaiskoneiden maahantuonti ikinä pystyisi.

Bombardierin CS100-matkustajakoneen kokoonpanoa Quebecissa Kanadassa 18. joulukuuta 2015.
Bombardierin CS100-matkustajakoneen kokoonpanoa Quebecissa Kanadassa 18. joulukuuta 2015. © RYAN REMIORZ / AP / Lehtikuva