Umpikujassa

Vallankaappausyritys kongressissa on johtanut jälkipyykkiin, joka voi hajottaa Yhdysvaltain republikaanipuolueen.

Amerikka 13.01.2021 14:16
TEksti Teppo Tiilikainen
Presidentti Donald Trumpin tukijat mellakoivat kongressitalolla Washingtonissa 6. tammikuuta 2021.
Presidentti Donald Trumpin tukijat mellakoivat kongressitalolla Washingtonissa 6. tammikuuta 2021. © DAVID BUTOW/REDUX/MVPHOTOS

Tammikuun 7. päivänä Betsy DeVos sai lopullisesti tarpeekseen Donald Trumpista. Opetusministeri erosi tehtävästään sen jälkeen, kun äärioikeistolaiset huligaanit olivat tunkeutuneet väkivalloin kongressiin presidentin yllyttäminä.

”Teidän puheidenne vaikutus tilanteeseen oli minulle käännekohta”, ministeri totesi Trumpille lähettämässään kirjeessä.

DeVos on syvästi uskonnollinen pitkän linjan republikaani. Hän ei ole mielipiteineen yksin. Trumpin hallinnosta ja Valkoisesta talosta on viime päivinä lähtenyt paljon väkeä. Samalla koko republikaaninen puolue on ajautunut moraaliseen konkurssiin.

Demokraatit ovat vaatineet, että epävakaa presidentti on pantava viralta, vaikka hänen kautensa päättyy joka tapauksessa keskiviikkona 20. tammikuuta. Republikaanien enemmistö on pysynyt presidentin tukena.

Yhdysvaltain republikaanisella puolueella on pitkä ja suurelta osin kunniakas historia. Siihen mahtuu muitakin skandaaleja ja väkivaltaa, mutta nyt puolue on saavuttanut pohjan.

 

Grand Old Party eli G.O.P. perustettiin vuonna 1854 Michiganissa vastustamaan orjuutta. Puolue nousi valtaan kuusi vuotta myöhemmin presidentti Abraham Lincolnin johdolla.

Lincoln oli erittäin suosittu pohjoisvaltioissa, mutta etelävaltiot vastustivat hänen edustamaansa vahvaa keskusvaltaa. Ne halusivat pitää kiinni orjuudesta, jolla oli merkittävä rooli suurtilojen maataloustuotannossa.

Tilanne kärjistyi sisällissodaksi 1861, kun yksitoista eteläistä osavaltiota julistautui itsenäisiksi. Taistelut kestivät neljä vuotta ja niissä kuoli noin 750 000 ihmistä.

Lincoln murhattiin pian rauhanteon jälkeen. Häntä pidetään yhtenä Yhdysvaltojen historian parhaista presidenteistä. Lincoln käynnisti laajan uudistusohjelman ja yritti kohentaa mustien asemaa.

Edistyksellisyys leimasi puoluetta myös 1900-luvun alussa, kun presidentti Theodore Roosevelt ja senaattori Robert La Follette ryhtyivät suitsimaan suuryritysten toimintatapoja ja kohentamaan työläisten oikeuksia.

Sen jälkeen puolueessa on ollut monenlaisia virtauksia, mutta 1960-luvulla republikaaneista tuli leimallisesti valkoisten konservatiivien puolue.

He vastustivat kovaäänisesti demokraattien ajamaa kansalaisoikeuslakia, joka kielsi rotuerottelun. Samoihin aikoihin etelävaltioiden mustat alkoivat siirtyä demokraattien leiriin.

1970-luvulla republikaaninen puolue tärveli maineensa Watergate-skandaalissa, joka johti presidentti Richard Nixonin eroon. Uusi valtakausi alkoi kuitenkin jo 1980-luvulla presidentti Ronald Reaganin johdolla.

Reagan ryhtyi keventämään verotusta, leikkaamaan julkista taloutta ja heikentämään ammattiyhdistysliikkeen asemaa. Ulkopolitiikkaa leimasi kommunisminvastaisuus. Toisella kaudellaan hän onnistui silti luomaan toimivan keskusteluyhteyden neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin kanssa.

Donald Trump kiilasi Valkoiseen taloon äärikonservatiivisen teekutsuliikkeen vanavedessä, vaikka hän ei ole konservatiivi vaan radikaali populisti. Trump syrjäytti puolueen maltilliset johtajat ja nimitti hallintoonsa hengenheimolaisiaan, joilla ei ollut poliittista ja hallinnollista kokemusta.

Konservatiivinen republikaanipuolue muuttui äärioikeistolaiseksi, eliitin vastaiseksi liikkeeksi, joka ei kunnioita demokratian periaatteita. Karkea protektionismi ja kauppasodat korvasivat pyhänä pidetyn vapaakaupan.

Trump on ajanut silti läpi monia republikaanien perinteisiä tavoitteita. Hän on leikannut veroja, keventänyt sääntelyä, kasvattanut puolustusmenoja ja nimittänyt konservatiivisia tuomareita.

Vaaleissa on tullut takkiin. Marraskuussa 2018 republikaanit menettivät enemmistönsä kongressin edustajainhuoneessa. Marraskuussa 2020 puolue hävisi presidentinvaalit ja tammikuussa 2021 se menetti senaatin.

 

Trumpin kaoottisen kauden synkin hetki koettiin keskiviikkona 6. tammikuuta, kun häntä tukevat huligaanit ja salaliittoteorioiden kannattajat tunkeutuivat Capitol-rakennukseen. He keskeyttivät edustajainhuoneen ja senaatin yhteisistunnon ja yrittivät estää Joe Bidenin nimityksen maan seuraavaksi presidentiksi.

Hyökkääjillä oli mukanaan aseita. He uhkasivat tappaa pettureina pitämänsä varapresidentti Mike Pencen ja edustajainhuoneen demokraattisen puheenjohtajan Nancy Pelosin. Pence ja Pelosi ehdittiin evakuoida turvaan viime hetkellä.

Tuntikausia jatkuneessa sekasorrossa sai surmansa viisi ihmistä, joista yksi oli poliisi. Kymmeniä loukkaantui. Tilanne saatiin rauhoittumaan vasta sen jälkeen, kun kansalliskaarti oli hälytetty apuun ja Washingtoniin oli julistettu ulkonaliikkumiskielto.

Turvajärjestelyjä on sittemmin kiristetty tuntuvasti, sillä Trumpin kannattajat ovat uhanneet palata takaisin sabotoimaan Bidenin virkaanastujaisia.

 

Mellakoijat tunkeutuivat Capitolille sen jälkeen, kun Trump oli puhunut heille Valkoisen talon edustalla.

Mellakoijat tunkeutuivat Capitolille sen jälkeen, kun Trump oli puhunut heille Valkoisen talon edustalla. © MICHAEL NIGRO/DDP USA/MVPHOTOS

trump on horjuttanut demokratian rakenteita kautensa alusta alkaen. Marraskuussa 2020 hän ryhtyi kiihottamaan kannattajiaan kapinaan väittämällä, että vaalitulos väärennettiin. Ääniä laskettiin hänen vaatimuksestaan uudelleen ja oikeusistuimet käsittelivät valituksia. Vilpistä ei löytynyt todisteita.

Senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell ja muut eturivin republikaanit vaikenivat tai myötäilivät Trumpin valheellisia väitteitä, jotka tähtäsivät vaalituloksen mitätöintiin.

Monet keskeiset republikaanipoliitikot ovat nyt ottaneet etäisyyttä todellisuudentajunsa menettäneeseen presidenttiin ja syyttäneet häntä väkivallan lietsomisesta.

”Olen saanut tarpeekseni”, Trumpin uskollisimpiin tukijoihin kuulunut senaattori Lindsey Graham sanoi kongressissa.

”Minun ja muiden täällä olevien täytyy sanoa tämä. Joe Biden ja Kamala Harris valittiin laillisesti ja heistä tulee Yhdysvaltain presidentti ja varapresidentti 20. tammikuuta.”

Osa republikaaneista haluaisi kääntää puolueen kurssin takaisin perinteisille linjoille. Trumpista on tullut rasite, josta pitäisi päästä irti mahdollisimman nopeasti.

”Trumpin käyttäytyminen on ollut kahdeksan viime viikon aikana vahingollista maallemme ja uskomattoman vahingollista puolueelle”, sanoi New Jerseyn entinen kuvernööri Chris Christie. Hän asettui vuoden 2016 esivaaleissa Trumpin tueksi ensimmäisenä eturivin republikaanina.

 

Senaatin vaikutusvaltaisimpiin republikaaneihin kuuluva John Thune syyttää presidenttiä tappiosta Georgian senaattorinvaaleissa 5. tammikuuta. Hänen mukaansa puolueen on unohdettava Trump ja katsottava eteenpäin.

”Identiteettimme on rakentunut viime vuosina yhden yksilön ympärille”, hän sanoi.

”Meidän on palattava takaisin juurillemme, missä politiikkamme ideat ja periaatteet on rakennettu. Olen varma, että tämä keskustelu tullaan käymään, mutta sen on tapahduttava nopeasti.”

Myös osa Trumpin hallinnon entisistä kärkipoliitikoista on kääntynyt häntä vastaan.

”Historia tuomitsee Trumpin toimet ankarasti”, entinen YK-suurlähettiläs Nikki Haley sanoi puoluejohdon suljetussa kokouksessa Floridassa viime viikolla.

Entisen Moskovan-suurlähettilään Jon Huntsmanin mielestä republikaanien on myönnettävä viime vuosina tehdyt virheet, mikäli puolue haluaa palata hallitusvaltaan.

”Periaatteessa meidän on aloitettava puhtaalta pöydältä.”

Texasilainen kansanedustaja Chip Roy korostaa kuitenkin, että monet Trumpin esiin nostamat yhteiskunnalliset ongelmat ovat todellisia. ”Republikaaninen puolue epäonnistuu, jos ripustaudumme Trumpin henkilöön”, hän sanoi kongressissa.

”Mutta epäonnistumme myös silloin, jos unohdamme hänen viestinsä, joka vetoaa todella turhautuneisiin ihmisiin.”

Republikaanisenaattori Marco Rubio on todennut, että puolue ei voi palata takaisin Trumpia edeltävään aikaan, jolloin sillä ei ollut minkäänlaista yhteyttä työläisiin.

Rubio hävisi Trumpille vuoden 2016 esivaaleissa, mutta hänen uskotaan tähtäävän vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Monet näkisivät puolueen ehdokkaana mieluummin varapresidentti Mike Pencen, joka asettui ratkaisevalla hetkellä Trumpia vastaan.

The New York Timesin kolumnisti Thomas L. Friedman kehottaa maltillisia republikaaneja irtautumaan Trumpista ja perustamaan kokonaan uuden konservatiivipuolueen.

Hänen mukaansa yritysmaailmasta löytyisi sille runsaasti rahoittajia, vaikka ryhmään kuuluisi aluksi vain muutamia periaatteellisia kansanedustajia. Friedman uskoo, että uudesta ryhmästä tulisi kongressissa kokoaan vaikutusvaltaisempi, koska se pystyisi pelaamaan puolueiden välimaastossa ja ratkaisemaan kiistakysymyksiä haluamaansa suuntaan.

Trump on kerännyt tukijoiltaan satoja miljoonia dollareita.

Trump ei aio luovuttaa. Hän tietää, että hänen fanaattiset kannattajansa muodostavat merkittävän osan republikaaniäänestäjistä.

Mielipidemittauksen mukaan lähes joka viides republikaani hyväksyy kongressin valtauksen. Myös puolueen käytännön työtä johtavan kansallisen komitean RNC:n enemmistö näyttää tukevan presidenttiä.

Puolue on yrittänyt kääntää keskustelun kongressin valtauksesta Black Lives Matter -mielenosoituksissa puhjenneisiin mellakoihin.

Osa republikaaneista on levittänyt salaliittoteorioita, joiden mukaan kaaosta aiheuttaneet huligaanit olisivat itse asiassa olleet Trumpin kannattajiksi naamioituneita äärivasemmistolaisia.

Trump on viime aikoina kerännyt tukijoiltaan satoja miljoonia dollareita tulevaan poliittiseen toimintaansa. Hänellä on kuitenkin rasitteenaan oikeusprosesseja. Lisäksi Trump on jo 74-vuotias, joten hän ei välttämättä jaksa kampanjoida aktiivisesti kovin pitkään.

Mutta hänen lapsensa Ivanka, Erich ja Donald Trump Jr. jaksavat, jos kannatusta löytyy. Valtahaluja on myös Trumpin salaliittoteorioita tukeneilla senaattoreilla Ted Cruzilla ja Josh Hawleylla, joiden tähtäin on vuoden 2024 vaaleissa.

Ilmasto kärkeen

Joseph Robinette Biden, 78, nousee presidentiksi vaikeassa tilanteessa. Yhdysvallat on jakautunut jyrkästi kahtia. Lisäksi maa kamppailee koronaepidemian ja talouskriisin kourissa.

Biden pyrkii yhdistämään kansakunnan ja tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen. Tavoite tuntuu nykyisessä ilmapiirissä mahdottomalta, sillä merkittävä osa amerikkalaisista uskoo, että hän voitti vaalit petoksella.

Kongressissa demokraatit pääsevät kuitenkin toteuttamaan ohjelmaansa suhteellisen hyvistä lähtökohdista. Heillä on tukenaan niukka enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa, ja republikaanien rivit ovat totaalisen sekaisin.

Biden yrittää kohentaa suhteita perinteisiin liittolaisiin ja palauttaa Yhdysvaltojen uskottavuuden maailman johtavana demokratiana. Hän on nostanut painopistealueeksi ilmastopolitiikan ja luvannut liittää maansa takaisin Pariisin sopimukseen, josta presidentti Donald Trump irrottautui runsas vuosi sitten.

Hallinnon keskeisiin virkoihin on nostettu melko tasapuolisesti naisia ja miehiä, mustia, valkoisia ja latinoita sekä yksi Amerikan alkuperäiskansoista polveutuva. Valtaosa ministereistä on kokenutta kaartia.

Tuleva ulkoministeri Antony Blinken toimi Barack Obaman presidenttikaudella varaulkoministerinä ja tuleva YK-suurlähettiläs Linda Thomas-Greenfield Afrikasta vastaavana apulaisulkoministerinä.

Kauppapolitiikkaan ei ole odotettavissa kovin suuria muutoksia, vaikka Biden luopuukin Trumpin ”Amerikka ensin” -iskulauseesta. Yhdysvallat ajaa jatkossakin omaa etuaan ja pyrkii säilyttämään teollisuuden työpaikat kotimaassa.

Henkilövalinnat ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä demokraattisen puolueen vasemmalla laidalla, joka tuki esivaaleissa Bernie Sandersia ja Elizabeth Warrenia.

Vasemmisto on kertonut seuraavansa tarkasti Bidenin toimia ja tarvittaessa painostavansa häntä toteuttamaan vaalilupauksensa.

Sisältö