Pikavoittoja haussa

Professorin mukaan USA:n talouskasvun siemenet kylvettiin jo Obaman kaudella.

raha 31.08.2018 06:00
Teppo Tiilikainen

© JANNE TERVAMÄKI

Yhdysvaltojen talous on vahvassa iskussa. Työttömyys laskee, yritysten voitot kasvavat ja New Yorkin pörssin Standard & Poor’s 500 -indeksi on kivunnut ennätystasolle.

Marraskuun kongressivaaleihin valmistautuva presidentti Donald Trump on riemuissaan. Hän väittää, että kasvu voi kiihtyä nykyisestä kolmen prosentin vuosivauhdista jopa 8–9 prosenttiin, jos kauppataseen vaje saadaan puolitettua.

 

Trumpin mielestä kauppavaje paljastaa, että muut maat käyttävät Yhdysvaltoja hyväkseen. Hän irtautui sillä perusteella Tyynenmeren valtioiden kauppasopimuksesta.

Trump on määrännyt Kiinaa ja Turkkia vastaan korkeita tulleja. Hän uhkaa EU:n autoteollisuutta samanlaisilla, mikä olisi vakava uhka Uudenkaupungin autotehtaalle.

Trump käy monen rintaman kauppasotaa, joka ajaa pahimmassa tapauksessa koko maailman uuteen taantumaan. OECD:n mukaan kymmenen prosentin nousu tariffeissa leikkaisi teollisuusmaiden bruttokansantuotteesta 1,4 prosenttia.

Onko Trump oikeassa? Voiko maailman suurin talousmahti menestyä tönimällä toisia? Onko USA:n kasvu ylipäätään Trumpin ansiota?

Harvardin yliopiston professori Kenneth Rogoff myöntää, että Trumpin veroleikkaukset ja julkisten menojen lisäykset ovat kiihdyttäneet talouskasvua. Hänen mukaansa kasvun siemenet kylvettiin kuitenkin jo Barack Obaman presidenttikaudella.

Trumpin veroreformi selkeytti Yhdysvaltojen sekavaa järjestelmää. Rogoff toteaa kuitenkin, että Obama tavoitteli suurin piirtein samanlaista uudistusta, mutta republikaanit estivät sen.

Rogoffin mukaan monet tutkimukset osoittavat, että presidentit voivat vaikuttaa talouden pitkän tähtäimen kehitykseen parhaiten vahvistamalla instituutioita ja poliittista kulttuuria.

Tässä suhteessa Trump on aiheuttanut suurta vahinkoa. Yksin ympäristönsuojelumääräysten romuttaminen tuottaa tulevina vuosina suunnattomia tappioita.

Obama sai republikaaneilta perinnöksi finanssikriisin, joka uhkasi romahduttaa koko maailmantalouden. Yhdysvallat pystyi kuitenkin pysäyttämään sen Obaman ja maan keskuspankin Fedin käynnistämällä voimakkaalla elvytyksellä.

Columbian yliopiston professori Adam Tooze toteaa kirjassaan Crashed (2018), että pelastusoperaatio onnistui paremmin kuin kukaan osasi kuvitella. Dollari ei romahtanut, eikä hintojen nousu kiihtynyt hyperinflaatioksi.

Kiina vakautti tilannetta Aasiassa rakentamalla lähes yhtä suuren elvytyspaketin. Euroopassa toimittiin hitaammin, ja syvimpään kriisiin ajautunut Kreikka irtautui tukiohjelmasta vasta hiljattain.

 

Finanssikriisi selätettiin kansainvälisellä yhteistyöllä. Mitä tapahtuu seuraavan kriisin iskiessä, kun Trump tekee kaikkensa yhteistyön vaikeuttamiseksi?

Trump on kritisoinut toistuvasti myös Yhdysvaltain keskuspankkia, koska se ei tue hänen pyrkimyksiään. Hän haluaisi jatkaa löysän rahan politiikkaa talouskasvun kiihdyttämiseksi, mutta Fed on pyrkinyt tasapainottamaan talouskehitystä nostamalla ohjauskorkoja jo viidesti hänen presidenttikaudellaan.

Yhdysvallat on suhdannehuipussa. Pääjohtaja Jerome Powell tiedostaa sekä ylikuumentumisen että kauppasodan riskit ja pitää Trumpin harmiksi kiinni Fedin itsenäisyydestä.

Sisältö