© OUTI KAINIEMI

Millenniaalit matkalla valtaan

Vuosien 1981 ja 1995 välillä syntynyt sukupolvi ohittaa pian suuret ikäluokat ja muuttaa Yhdysvaltain politiikkaa. Heille yksi meemi kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

näkökulma 20.09.2019 06:00
Benita Heiskanen
avatar - 'Benita Heiskanen

Yhdysvaltain väestönkehitystä kartoittavan PEW-tutkimuskeskuksen mukaan millenniaalit, eli vuosien 1981 ja 1995 välillä syntynyt Y-sukupolvi, menee lukumäärältään suurten ikäluokkien ohi vuoden 2019 väestölaskelmissa. Vuosien 1946 ja 1964 välillä syntyneet suuret ikäluokat pitävät kuitenkin edelleen lujasti kiinni vallastaan poliittisissa instituutioissa kuten kongressissa.

Miten USA:n poliittinen kulttuuri muuttuu, jos millenniaalit saavat valtaa?

Merkittävä ero sukupolvien välillä on suhtautuminen kaksipuoluejärjestelmään. Millenniaaleissa on eniten sitoutumattomia verrattuna muihin ikäryhmiin. Siinä missä vanhemmat vannovat ideologisen puoluepolitiikan nimiin, millenniaalit toimivat asiakysymykset edellä.

 

Millenniaalit ovat myös erityisen monimuotoinen sukupolvi. Heistä 40 prosenttia lukeutuu johonkin vähemmistöön: 21 prosenttia latinoihin, 13 prosenttia mustiin, 7 prosenttia aasialaisiin ja 3 prosenttia muihin. Valkoisista millenniaaleista 79 prosenttia uskoo maahanmuuttajien olevan kansakunnalle vahvuus pikemmin kuin rasite. Valkoisista suurten ikäluokkien edustajista samaa mieltä on 54 prosenttia.

Ulkopolitiikassa 77 prosenttia millenniaaleista sanoo kannattavansa diplomatiaa – sotakoneiston sijaan – tärkeimpänä rauhan keinona. Suurten ikäluokkien edustajista vain 52 prosenttia ajattelee näin. Millenniaaleista 66 prosenttia korostaa yhteistyön tärkeyttä liittolaisten kanssa, vaikka se vaatisi kompromisseja. Vain 18 prosentin mielestä Yhdysvallat on muiden maiden yläpuolella. Millenniaaleista 27 prosenttia hyväksyy Trumpin hallinnon politiikan verrattuna suurten ikäluokkien 44 prosenttiin.

 

Kahden vuoden välein järjestettäviä kongressivaaleja pidetään mittarina äänestäjien suhtautumisesta istuvaan hallintoon.

Marraskuussa 2018 pidetyissä kongressivaaleissa presidentin puolue koki rökäletappion, kun edustajainhuoneen demokraatit saivat yli 10 miljoonaa ääntä enemmän kuin republikaanit. Edustajainhuoneeseen valittiin ennätysmäärä nuoria naisia ja vähemmistöjen edustajia.

Vuoden 2018 välivaaleissa nuoret ikäpolvet äänestivät vanhempia sukupolvia enemmän, ja millenniaalien osuus äänestäjistä lähes kaksinkertaistui. Vaikka nuoret ovat perinteisesti olleet laiskoja äänestäjiä Yhdysvalloissa, Trumpin aikakausi on aktivoinut ruohonjuuritason liikkeen, jossa korostetaan millenniaaleille tärkeitä kysymyksiä kuten maahanmuuttoa, ilmastopolitiikkaa ja aselakeja.

Poliittisen kulttuurin muutokseen vaikuttaa ikärakenteen lisäksi vähemmistöjen osuus väestönkehityksessä. Vuoden 2020 vaaleissa 66,7 prosenttia äänestäjistä on valkoisia ja latinot muodostavat suurimman vähemmistöryhmän. Äänioikeutetuista 13,3 prosenttia on latinoja, 12,5 prosenttia mustia ja 4,7 prosenttia aasialaistaustaisia.

 

Väestönkehityksen seurauksena USA:n lounaisosien ja suurten kaupunkien maahanmuuttajakeskittymien äänestäjien vaalikäyttäytyminen korostuu entisestään. Esimerkiksi republikaanien pitkään hallitsemaa Texasia on luonnehdittu meneillään olevissa vaaleissa vaa’ankieliosavaltioksi.

Ennusteiden mukaan 2055 on viimeinen vuosi, jolloin valkoiset ovat Yhdysvalloissa enemmistönä.

Mitä voimme näistä tilastoista päätellä?

Kun millenniaalit syrjäyttävät suuret ikäluokat päättäjätasolla, he muuttavat politiikan asiakysymyksiä omien arvojensa mukaisiksi.

Toisaalta, vaikka millenniaalien näkemykset eroavat nykyisen presidentin politiikasta, Trumpin aikaansaama politiikan popularisoituminen sopii heille hyvin.

Diginatiiviksi varttunut sukupolvi suhtautuu luontevasti politiikan tekoon populaarikulttuurin keinoin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Vuoden 2020 vaalit käydään entistä enemmän perinteisten poliittisten foorumien ulkopuolella. Yksi meemi kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Somen keskeisyyttä vaaleissa korostaa se, että Trump nosti uudelleenvalintakampanjansa päälliköksi vuoden 2016 kampanjan digijohtajan Brad Parscalen.

Seuraavat vaalit saatetaankin ratkaista sosiaalisessa mediassa. Kenties se on millenniaalien väylä vallan kahvaan.

Kirjoittaja on Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Turun yliopiston John Morton -keskuksessa.

Sisältö