Kuole pois, Eurooppa – Trump haluaa mullistaa ”koko olemassa olevan järjestyksen”

Muut maat voivat alkaa eristää Yhdysvaltoja, arvioi suomalaistutkija presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreita linjauksia.
Amerikka 18.1.2017 15:48
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump puhui virkaanastujaisia edeltävillä perinteisillä juhlapäivällisillä Washingtonissa 17. tammikuuta 2017.
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump puhui virkaanastujaisia edeltävillä perinteisillä juhlapäivällisillä Washingtonissa 17. tammikuuta 2017. © EVAN VUCCI / AP / LEHTIKUVA

Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin juuret ovat Euroopassa, mutta sukurasitteet eivät paina miehen puheissa.

Trump antoi ensimmäisen haastattelunsa eurooppalaismedioille sunnuntaina 15. tammikuuta. The Timesin ja saksalaisen Bildin yhteishaastattelussa vasta valittu presidentti sivusi useita Euroopan ja Yhdysvaltain suhteita koskevia aiheita.

Bild kertoi Trumpin muun muassa tiedustelleen liittokansleri Angela Merkelin vointia ja painotti uutisoinnissaan kiinteistömogulin kommentteja Saksasta ja sen autoteollisuudesta. The Times julkaisi koko haastattelun sanasta sanaan.

Erityisesti Trumpin kommentit EU:sta, Brexitistä, Angela Merkelistä ja Natosta hämmensivät Euroopan päämiehiä ja kansainvälistä mediaa.

”On aika sanoa se: Donald Trump on kuolettava uhka läntiselle yhteistyölle”, Politico Magazine tiivisti Trumpin puheet.

 

Oikeastaan Trumpin puheissa ei ole mitään yllättävää, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen Turun yliopistolta.

”Trump sanoi jo vaalien aikana, että Yhdysvallat vetäytyy kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän on valintansa jälkeen tehnyt selväksi pysyvänsä linjassaan. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että hänen käyttäytymisensä muuttuisi valtiomiesmäisemmäksi.”

Tulevan presidentin kommentit poikkeavat rajusti siitä, millaista politiikkaa hänen edeltäjänsä ovat harjoittaneet 70 vuoden ajan.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat ja Eurooppa ovat tehneet yhteistyötä muun muassa sellaisissa järjestöissä kuin YK, Nato ja maailman kauppajärjestö WTO.

Nyt Yhdysvallat on saamassa presidentin, joka pitää Eurooppaa, kuten muutakin maailmaa, pikemmin kilpailijana kuin kumppanina ja liittolaisena. Hänen valitsemansa avainhenkilöt toteuttavat presidentin linjaa.

Trumpin nimittämä YK-lähettiläs Nikki Haley kyseenalaisti 18. tammikuuta Yhdysvaltain YK-rahoituksen. Hän kysyi, saako Yhdysvallat rahoilleen riittävästi vastinetta.

Trump uskoo: Moni muukin maa vielä irtautuu EU:sta.

Britannian EU-eroa ylistänyt Trump ennusti eurooppalaislehtien haastattelussa EU:n hajaantuvan entisestään. Hän antoi samalla ymmärtää, ettei Yhdysvaltoja kiinnosta, vaikka niin kävisi.

Trump sanoi uskovansa, että Britannian lisäksi moni muukin maa vielä irtautuu unionista.

Lisäksi hän kritisoi Saksan liittokansleri Angela Merkeliä tämän avoimesta pakolaispolitiikasta. Trumpin mukaan se on ”katastrofaalinen virhe”.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry kiirehti seuraavana päivänä korjaamaan Trumpin lausuntoa.

”Vasta valitun presidentin on sopimatonta kommentoida muiden maiden harjoittamaa politiikkaa näin suorasanaisesti”, Kerry sanoi CNN:lle 16. tammikuuta.

 

Donald Trump toimii ennen kaikkea kauppapolitiikka edellä, sanoo Benita Heiskanen.

Trump tahtoo tehdä kahdenvälisiä diilejä ja havittelee niitä etenkin Venäjän ja Brexit-väen kanssa. Sen sijaan Kiina ja Euroopan unioni, tai varsinkaan Angela Merkel, eivät näytä Trumpia kiinnostavan.

”Se muuttaa dramaattisesti kaiken, koko olemassa olevan järjestyksen.”

Trumpin mielestä yksi Euroopan unionin perustamisen syistä oli, että se voisi voittaa Yhdysvallat kaupankäynnissä. Hän sanoi haastattelussa, ettei välitä siitä, onko unioni yhtenäinen vai ei.

”Henkilökohtaisesti en usko, että sillä on paljoakaan väliä Yhdysvalloille”, Trump sanoi.

Trump on myös vihjannut, että hän saattaisi purkaa lännen Venäjälle asettamat pakotteet, jos vastikkeena olisi ”hyviä diilejä”.

”Ensinnäkin ydinaseita pitäisi olla paljon nykyistä vähemmän. Se on yksi asia. Pakotteet vahingoittavat Venäjää pahasti, mutta luulen että saattaa tapahtua jotakin sellaista mistä monet ihmiset hyötyvät.”

Heiskanen pitää Trumpin kommenttia erittäin hämmentävänä.

”Nämä asiat eivät kuulu mitenkään toisiinsa.”

Saksan varaliittokansleri: USA:n pitäisi rakentaa parempia autoja.

Euroopan unioni on Yhdysvaltojen suurin kauppakumppani, mutta Trumpille keskinäinen kauppa on nollasummapeliä, jossa vain toinen puoli voi voittaa.

Trumpin mukaan nykyiset järjestelyt ovat ”hyvin epäreiluja Yhdysvalloille” eikä Atlantin ylittävä kauppa ole ”kaksisuuntainen tie”.

Saksalaista autovalmistaja BMW:tä Trump neuvoi jättämään haaveet uudesta Meksikon-tehtaasta ajan ja rahan haaskauksena. Yksi BMW:n suurimmista tehtaista on Yhdysvalloissa. Se työllistää yli 70 000 amerikkalaista.

Trumpin mukaan muualla kuin Amerikassa valmistetuille tuotteille on tiedossa kovat tuontitullit eikä esimerkiksi Meksikossa valmistettuja voi jatkossa myydä Yhdysvalloissa järkevään hintaan.

Hän kritisoi saksalaista autoteollisuutta myös siitä, että New Yorkin Viidennellä avenuella on liikaa Mercedeksiä, kun saksalaiset taas ajavat liian vähän Chevroleteilla.

Saksan varaliittokansleri Sigmar Gabriel vastasi syytöksiin sanomalla, että USA:n pitäisi rakentaa parempia autoja.

 

Trumpin kommenteilla voi olla Euroopan ja Yhdysvaltojen väleihin kauaskantoisia seurauksia.

”Voihan käydä niinkin, että muut alkavat eristää Yhdysvaltoja”, Heiskanen sanoo.

Trump ei voi yksin määrätä maailman tahtia. Heiskasen mukaan on mahdollista, että systeemi pamahtaa sisältä käsin: Trumpin toimivallasta ei jää jäljelle paljoa, jos kongressi, kannattajat ja yhteistyökumppanit hylkäävät hänet.

Eristäessään Yhdysvaltoja muusta maailmasta ja maan vanhoista yhteistyökumppaneista presidentti eristää samalla itseään kansastaan ja hallinnostaan.

Trump painostaa kongressia, mutta vastapuolen paine on vähintään yhtä kova.

Republikaanit eivät kannata Trumpin ideoita verotuksesta, terveydenhuollosta tai Venäjästä, joka on toistaiseksi harvoja tahoja, joita Trump ei ole vielä suututtanut.

Kädenojennus Putinille: Nato on vanhanaikainen.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Trumpin läheiset välit aiheuttavat huolta sekä Yhdysvalloissa että muualla maailmassa. Trumpin tuore kädenojennus Putinille oli puolustusliitto Naton leimaaminen aikansa eläneeksi.

Trump moitti puolustusliittoa vanhanaikaiseksi jo vaalikampanjansa aikana. Kommenttia pidettiin kampanjapuheena, mutta nyt vaalivoittaja toisti näkemyksensä lehtihaastattelussa.

Trumpin mukaan puolustusliiton raihnaisuudesta kertoo eritoten se, ettei liitto ole ”hoitanut terrorismia”.

Hän vaikuttaa unohtaneen, että Nato on historiansa aikana toiminut vain kerran jäsenmaiden keskinäistä puolustusta vaativan viidennen artiklan mukaisesti. Silloin syynä oli vastaus 11. syyskuuta 2001 tehtyihin terrori-iskuihin.

Naton tarkoituksena on turvata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin.

Jo kampanjansa aikana Trump kuitenkin sanoi, ettei Yhdysvallat hänen johtamanaan välttämättä puolustaisi jäsenmaata hyökkäystä vastaan.

Jos luottamus Naton toimintaan heikkenee, puolustusliitto menettää merkitystään pelotteena mahdollisia hyökkäyksiä vastaan.