Joe Biden teki heti jyrkän eron edeltäjäänsä: piti ennalta-arvattavan puheen ja kutsui vastustajiaan yhteistyöhön

Yhdysvaltain uusi presidentti on luvannut korjata maansa "sielun". Hänen ohjelmansa voi onnistua vain, jos koronavirus selätetään nopeasti.
Amerikka 20.1.2021 20:16
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti virkaanastujaispuhettaan Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C.ssä 20. tammikuuta.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti virkaanastujaispuhettaan Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C.ssä 20. tammikuuta. © Alex Wong / Getty Images / AFP / LEHTIKUVA

Joe Biden palasi Valkoiseen taloon keskiviikkona 20. tammikuuta. Yhdysvaltain 46. presidentti ja maan historian ensimmäinen naispuolinen varapresidentti vannoivat virkavalansa sotilaiden tyhjentämässä pääkaupungissa.

Biden korosti virkaanastujaispuheessaan vaalikampanjastaan tuttua, optimistista viestiä: Yhdysvallat ei koskaan ole epäonnistunut, kun se on yhdistänyt mahtinsa. Yhteistyö on ainoa tie eteenpäin.

Biden lupasi olla presidentti sekä niille jotka äänestivät häntä, että niille jotka eivät äänestäneet.

”Me voimme tehdä Amerikasta jälleen”, Biden sanoi ja piti tauon, ”hyvän voiman maailmassa.”

Virkaanastujaisten yleisö oli historiallisen pieni, alustavien tietojen mukaan tuhatkunta ihmistä: viranomaiset olivat painokkaasti kieltäneet amerikkalaisia saapumasta juhlallisuuksiin. Paikalle saapuneet käyttivät kasvomaskeja ja pitivät turvaväliä. Viidestä elossa olevasta presidentistä vain kolme oli paikalla. Biden kiitti heitä, mutta edeltäjäänsä hän ei maininnut nimeltä.

Suuri osa virkaanastujaisten juhlallisuuksista oli peruttu tai päätetty järjestää etänä. Tanssiaisten sijaan järjestettiin muistotilaisuus niille noin 400 000 amerikkalaiselle, jotka tähän mennessä ovat kuolleet koronavirukseen. Maan pääkaupungin keskusta oli suljettu ja tilaisuutta vartioineiden sotilaiden taustat tarkistettu äärioikeiston hyökkäysyritysten estämiseksi.

 

Yhdysvallat on hyvin erilainen maa kuin vielä neljä vuotta sitten, kun Bidenin kausi varapresidenttinä päättyi.

Maan talous on kriisissä. Politiikka on kriisissä, kansanterveys on kriisissä, demokratia on kriisissä, edellinen presidentti valtakunnaoikeudessa syytettynä yllyttämisestä kapinaan ja kansanosien väliset jännitteet kiristyneet äärimmilleen.

Presidenttiehdokkaana Biden lupasi auttaa Yhdysvaltoja toipumaan ja palauttaa liittovaltion ”sielun”.

Presidentin ensimmäisten päivien agenda valottaa sitä, mitkä asiat tulevien neljän vuoden aikana saavat presidentiltä huomiota.

Franklin Delano Rooseveltin ajoista saakka jonkinlaisena mittatikkuna on käytetty ensimmäisiä sataa päivää. Roosevelt aloitti virassaan keskellä pitkään jatkunutta, historiallisen syvää lamaa vuonna 1933 ja sääti sadassa päivässä 99 lakia ja presidentin määräystä. Yksikään presidentti hänen jälkeensä ei ole pystynyt samaan.

Päinvastoin, presidenttien alkukauden aikana säädettyjen lakien määrä on laskenut vuosikymmenien ajan tasaisesti. George W. Bush allekirjoitti sadan ensimmäisen päivänsä aikana vain 11 ja Barack Obama 19 lakia ja presidentin määräystä.

Joe Biden on tiedottanut allekirjoittavansa 17 presidentin määräystä, muistiota ja julkilausumaa ensimmäisenä työpäivänään. Työ alkaa välittömästi virkaanastujaisten jälkeen.

Sadan ensimmäisen päivän agendan sijasta Biden on laatinut tehtävälistan ensimmäiselle työpäivälleen:

Soittaa Nato-jäsenmaille ja kertoa, että Yhdysvaltoihin voi taas luottaa.

Heikentää asevalmistajien oikeuksia.

Purkaa rikkaille vuonna 2017 myönnetyt veronalennukset.

Perua Keystone-öljyputken rakennusluvan.

Palauttaa liittovaltion työntekijöiden oikeuden kuulua liittoon.

Laatia hallinnolle uudet eettiset ohjeet.

Vahvistaa transsukupuolisten ihmisten oikeuksia.

Liittää Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen, purkaa maahantulokiellon useista muslimienemmistöisistä maista, määrätä maskipakon liittovaltion rakennuksiin ja rajoittaa vuokranantajien häätöoikeuksia pandemia-aikana.

Bidenin epätavallisen pitkä lista kuvastaa sitä, miten paljon edessä on hankaluuksia.

Suuren osan lupauksistaan uusi presidentti voi toteuttaa presidentin määräyksillä. Yhdysvaltain ”sielun palauttaminen”, siis yhteiskunnan rakenteiden uudistaminen ja kriisien ratkominen vaativat kuitenkin yhteistyötä Valkoisen talon ja kongressin välillä.

 

Uuden hallinnon kiireellisin tehtävä on koronaviruskriisin pysäyttäminen. Suunnitelma on yksinkertainen ja muistuttaa sitä, mitä esimerkiksi useimmat Euroopan maat ovat käyttäneet viime keväästä saakka.

Liittovaltio ottaa vastuun viruksen torjuntatoimien koordinoinnista sen sijaan, että jättäisi terveyskriisin osavaltioiden huoleksi kuten tähän saakka. Se ottaa käyttöön kansallisen maskisuosituksen ja edellyttää kasvosuojuksen käyttöä ja turvavälien pitämistä liittovaltion virastoissa.

Rokottamisen rajoituksia aiotaan purkaa, uusia rokotuspisteitä perustaa, rokotteiden tuottamista nopeuttaa. Tartuntojen jäljittämiseen, testaamiseen ja rokottamiseen palkataan jopa 100 000 ihmistä lisää. Biden on luvannut rokotuttaa sadan päivän aikana sata miljoonaa amerikkalaista.

Jo ennen virkaanastujaisiaan hän julkisti suunnitelmansa 1 900 miljardin dollarin elvytyspaketista, joka sisältää 20 miljardia dollaria rokottamiseen, 50 miljardia testauskapasiteetin lisäämiseen ja 130 miljardia dollaria koulujen avaamiseen turvallisesti.

Biden on markkinoinut presidenttiyttään puolueiden välisen yhteistyön ja neuvottelutahdon palauttamisena. Hän haluaa normalisoida Yhdysvaltain politiikan.

Sisäpolitiikassa presidentti aikoo luoda työpaikkoja infrastruktuurihankkeilla ja valtavalla ilmasto-ohjelmalla. Hän haluaa korottaa pienimpiä palkkoja ja suurituloisimpien veroja, laajentaa lastenhoito-oikeutta ja sairausvakuutusjärjestelmää sekä käynnistää mittavan asunto-ohjelman.

Bidenin ulkopolitiikassa Yhdysvallat pitää Amerikka ensin -linjan, jossa Yhdysvaltain kansallinen etu on tärkein. Bidenin ajattelussa on Yhdysvaltojen edun mukaista pitää läheiset välit liittolaisiin. Biden on luvannut liittää Yhdysvallat uudelleen Maailman terveysjärjestön WHO:n jäseneksi ja kohottaa Yhdysvaltain profiilia YK:ssa.

Hän aikoo palauttaa Yhdysvallat keskeiseen rooliin maailmanpolitiikan päätöksenteossa ja rakentaa demokraattisten valtioiden rintamaa Kiinaa ja Venäjää vastaan.

 

Maltillisen keskitien Bidenin onnistuminen riippuu republikaaneista.

Demokraateilla on kongressin enemmistö, mutta se on niukka. Senaatissa on 50 republikaania ja 50 demokraattia, ja puolueen enemmistö on varapresidentti Kamala Harrisin äänen varassa.

Eivätkä demokraatit ole erityisen yksimielisiä. Puolueen edistyksellinen vasemmistosiipi ei halua yhteistyötä republikaanien kanssa, kun taas osa puolueen maltillisesta oikeistosta ei ole varma siitä onko Bidenin edeltäjän virkariskossyyte viisasta.

Jopa neljäsosa vaikutusvaltaisista republikaaneista kiistää Bidenin vaalivoiton.

Väistyvä hallinto on tehnyt vallanvaihdosta mahdollisimman vaikean eväämällä Bidenin tiimiltä esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ja puolustusministeriön raportit. Hallinnon budjetista vastaava toimisto ei ole päästänyt Bidenin väkeä luonnostelemaan omaa budjettiaan.

Bidenin tiimi on huolissaan siitä, paljonko sen on käytettävä aikaa edellisen neljän vuoden aikana syntyneiden vahinkojen korjailuun. Se uskoo, ettei tiedä vielä murto-osaakaan siitä, mikä kaikki on rikottu.

Olosuhteet Yhdysvaltain yhdistämiselle ovat vaikeat.

Kongressi syyttää väistyvää presidenttiä kapinan lietsomisesta. Samaan aikaan tutkinnan kanssa senaatin pitäisi ehtiä vahvistaa uuden hallinnon virkanimitykset.

Hallinnon itseluottamus on kuitenkin korkealla. ”Osaamme multitaskata”, varapresidentti Harris on toistellut tammikuussa antamissaan haastatteluissa.

 

Bidenin hallinnon toivo saattaa olla miehessä, joka keskittyi lähinnä jarruttamaan lainsäädännön etenemistä, kun Biden viimeksi oli Valkoisessa talossa. Senaatin republikaaniryhmän johtajan, Mitch McConnellin, kerrotaan iloitsevan vallanvaihdosta. Hän on sanonut, ettei aio puhua entiselle presidentille enää koskaan.

McConnell on antanut ymmärtää, että tekee virkarikostutkinnasta omantunnon kysymyksen, jolloin republikaanisenaattoreille ei koituisi seurauksia siitä, jos he päättävät tuomita entisen presidenttinsä virkarikoksista.

Viimeisenä päivänään senaatin enemmistöjohtajana 19. tammikuuta McConnell painotti yhteisen maaperän löytämistä puolueiden välillä.

”Meidän on etsittävä puolueiden yhteisymmärrystä kaikkialta, mistä voimme.”