Amerikkalainen jytky syntyi näin: Villejä lupauksia, vihapuhetta – ja vasemmistolaista talouspopulismia

Trumpin voitto muuttaa Yhdysvaltain politiikan arvaamattomaksi.
Amerikka 9.11.2016 19:01

Donald Trump piti sovittelevan puheen vaalituloksen selvittyä 9. marraskuuta. © Chip Somodevilla / Getty Images

USA, USA, USA. Rytmikkäät huudot kaikuivat Manhattanin Hilton Midtown -hotellin juhlasalissa, kun Donald Trump Yhdysvaltain vastavalittuna presidenttinä astui kannattajiensa eteen.

Voitonpuheessaan varhain keskiviikkoaamuna Suomen aikaa Trump esiintyi sovittelevasti ja presidentillisesti ensimmäistä kertaa koko puolitoista vuotta kestäneen vaalikampanjan aikana. Hän kiitti vastustajaansa Hillary Clintonia kovasta kamppailusta, vaikka hän on aiemmin arvostellut Clintonia raivokkaasti ja uhannut sulkea hänet vankilaan.

Trump vakuutti parikymmentä minuuttia kestäneessä puheessaan, että hänestä tulee kaikkien amerikkalaisten presidentti.

”On tullut aika sitoa haavat ja koota yhteen kaikki republikaanit, demokraatit ja riippumattomat ja muodostaa jälleen yhtenäinen kansa”, hän sanoi. ”Se on minulle tärkeää.”

Trump lupasi kaksinkertaistaa Yhdysvaltain talouskasvun ja käynnistää ohjelman rapistuneiden kaupunkien, maanteiden, lentokenttien, koulujen ja sairaaloiden korjaamiseksi.

”Meidän on rakennettava infrastruktuuri uudelleen. Se tuo miljoonille ihmisille töitä.”

 

Yhdysvaltain historian omalaatuisin vaalikampanja päättyi varhain keskiviikkoaamuna koko maailman yllätykseksi Trumpin selvään voittoon. Vaalitulos teki samalla naurunalaisiksi vaalien alla tehdyt mielipidemittaukset ja ennakkoanalyysit, joissa povattiin Clintonin voittoa. Ilmeisesti kaikki Trumpin kannattajat eivät halunneet tunnustaa mielipidekyselyissä kannattavansa loukkaavista ja harkitsemattomista puheistaan tunnettua presidenttiehdokasta.

Vaalitaistelu ratkaistiin muutamassa vaa’ankieliosavaltiossa, joissa ehdokkaiden puntit olivat lähestulkoon tasoissa. Kilpailu oli erityisen tiukka Floridassa, Iowassa, Ohiossa, Michiganissa, New Hampshiressa, Nevadassa, Pennsylvaniassa ja Pohjois-Carolinassa. Trump vei lopulta niistä kaikki paitsi Nevadan.

Kuntakohtaiset tulokset osoittavat, että Trump keräsi ääniä etenkin maaseudulla ja Michiganin, Ohion, Pennsylvanian ja Wisconsinin vanhoilla teollisuusseuduilla. Clinton oli puolestaan vahva suurkaupungeissa.

Donald Trump, 70, on Yhdysvaltain historian vanhin presidentinvaalien voittaja.

Hän sai loppusuoralla kiriapua liittovaltion poliisin FBI:n johtajalta James Comeylta, joka nosti jälleen kerran esiin Clintonin ulkoministerikauden sähköpostit. Trumpin voitto perustui kuitenkin amerikkalaisten turhautuneisuuteen ja Clintonia kohtaan tunnettuun vihaan.

Republikaanit pitävät Hillary ja Bill Clintonia korruptoituneina ja epärehellisinä poliitikkoina, jotka ajavat vain omaa etuaan. Trump hyödynsi tätä kampanjassaan haukkumalla Clintonia jatkuvasti ”Kiero-Hillaryksi”.

Viesti meni hyvin läpi. Käsitys Clintonista paatuneena valehtelijana on Yhdysvalloissa erittäin yleinen, vaikka esimerkiksi puolueeton PolitiFact-tutkimuslaitos osoitti vaalikampanjan aikana, että hän puhuu enemmän totta kuin amerikkalaiset poliitikot yleensä. Trumpin PolitiFact nimesi viime vuonna ”vuoden valehtelijaksi”.

 

Clintonin kannattajia vaalivalvojaisissa Jacob K. Javitsin kongressikeskuksessa New Yorkissa. Kuva Rick Wilkin / Reuters / Lehtikuva

Clintonin kannattajia vaalivalvojaisissa Jacob K. Javitsin kongressikeskuksessa New Yorkissa. Kuva Rick Wilkin / Reuters / Lehtikuva

 

Trumpin voitto päätti Hillary Clintonin pitkän ja ansiokkaan uran Yhdysvaltain politiikassa. Clinton edusti jatkuvuutta, mutta hänen persoonansa jakoi myös demokraattien rivejä. Suuri osa puolueen äänestäjistä ei lopulta kokenut häntä omaksi ehdokkaakseen.

Demokraattien esivaalissa Clintonille kovan vastuksen tarjonnut Vermontin senaattori Bernie Sanders leimasi hänet suuryhtiöiden hännystelijäksi, joka kerää valtavia puhujapalkkioita Wall Streetiltä. Esivaalit hävittyään Sanders yritti käännyttää kannattajiaan Clintonin taakse ilmeisen heikolla menestyksellä.

Vaalitulos on aiheuttanut kovaa jälkipuintia demokraattisessa puolueessa. Clintonin kampanjakoneiston piti olla ylivoimainen, mutta Trump onnistui lopulta paremmin innostamaan kannattajansa uurnille persoonansa ja pääosin amatööreistä koostuvan tiiminsä avulla. Trump keräsi ääniä valkoiselta työväenluokalta, joka on perinteisesti äänestänyt demokraatteja.

Presidentinvaalien yhteydessä valittiin 435-jäseninen edustajainhuone ja kolmannes senaatin sadasta jäsenestä. Republikaanit säilyttivät enemmistönsä molemmissa, joten Trump pystyy ajamaan halutessaan tehokkaasti republikaanien kannattamia uudistuksia ja esimerkiksi nimittämään korkeimpaan oikeuteen mieleisiään tuomareita.

 

Trump on Yhdysvaltain 45. presidentti. Hänellä riittää haasteita, sillä törkeän vihapuheen täyttämä populistinen vaalikampanja söi luottamusta politiikkaan ja myrkytti yhteiskunnallisen ilmapiirin.

Demokraatit eivät voi sietää rasistisista ja sovinistisista möläytyksistään tunnettua Trumpia. Häntä syytetään myös naisten ahdistelusta, suuruudenhulluudesta ja Venäjän myötäilystä.

Tilanne on vaikea republikaaniselle puolueelle, sillä Trump ei edusta puolueen perinteisiä arvoja. Hän kannattaa hallinnon purkamista ja aseenkanto-oikeutta, mutta monissa muissa asioissa hän on varsin kaukana puolueen valtavirrasta. Hän on viettänyt huikentelevaa elämää, eronnut kahdesti ja mennyt sen jälkeen naimisiin itseään huomattavasti nuoremman huippumallin kanssa. Eikä hän käy säännöllisesti kirkossa.

Puolueen eliitin ja Trumpin välit ovat erittäin kireät. Entiset presidenttiehdokkaat John McCain ja Mitt Romney olivat vaalikampanjan aikana avoimessa sanasodassa Trumpin kanssa. Entiset presidentit George H. W. Bush ja George W. Bush seurasivat kampanjaa mielenosoituksellisesti sivusta.

Myös edustajainhuoneen puhemies Paul Ryan vetäytyi aluksi sivuun, mutta ilmoitti lopulta äänestäneensä Trumpia velvollisuudentuneesta puoluettaan kohtaan. Sen sijaan esivaaleissa Trumpin vastaehdokkaana ollut Ohion kuvernööri John Kasich kieltäytyi Bushien tavoin äänestämästä häntä.

 

Suurenna kuva klikkaamalla. Grafiikka Hannu Kyyriäinen / SK

Suurenna kuva klikkaamalla. Grafiikka Hannu Kyyriäinen / SK

 

Trumpilta kaivattaisiin nyt sovinnonhalua ja johtajuutta, sillä koko Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä on kriisissä. Suuri osa amerikkalaisista kokee, ettei kumpikaan pääpuolueista edusta heitä. Trumpin kannatus kumpusi juuri tästä joukosta.

Yhdysvallat on jakautunut moniin toisiinsa vihamielisesti suhtautuviin ryhmiin – liberaaleihin ja konservatiiveihin, köyhiin, keskiluokkaan ja rikkaisiin, mustiin ja valkoisiin. Jakolinjat ovat syvemmät kuin kertaakaan Vietnamin sodan jälkeen ja varsinkin roturistiriidat ovat jälleen kärjistyneet.

Mielipiteet jakautuvat paljolti sen mukaan, kuka on hyötynyt tai kärsinyt globaalin markkinatalouden myllerryksissä. Eliitti on rikastunut valtavasti, mutta miljoonat ovat menettäneet työnsä. Keskiluokan tulot eivät ole kasvaneet vuosikymmeniin.

Barack Obama nousi kahdeksan vuotta sitten Yhdysvaltain presidentiksi lupaamalla muutosta Bushin kauden politiikkaan. Myös Trump lupaa muutosta, mutta kukaan ei tiedä, mihin hän tosiasiassa pyrkii.

Yhdysvaltain politiikkaa muuttuu nyt arvaamattomaksi. Presidentin liikkumatila on kuitenkin melko pieni. Kaikista suurista asioista päätetään yhteistyössä kongressin kanssa, joten suuria poliittisia äkkikäännöksi ei kovista puheista huolimatta ole luvassa.

Paras todistus tästä on Obama, jonka kunnianhimoiset tavoitteet vesittyivät kongressissa republikaanien raivokkaaseen vastustukseen.

Obaman suurin saavutus lienee terveydenhuollon uudistus, joka toi sosiaalivakuutuksen miljoonille ihmisille. Trump aikoo nyt perua koko uudistuksen ja luoda sen tilalle kokonaan uuden järjestelmän.

Ulkopolitiikassa Obama pyrki muuttamaan Yhdysvaltain roolin alueellisiin sotiin sekaantuvasta maailmanpoliisista kohti diplomatiaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Tämäkin tavoite jäi saavuttamatta. Maailmasta tuli hänen kaudellaan entistä sekasortoisempi ja väkivaltaisempi. Syyrian sota uhkaa kärjistyä yhä laajemmaksi kansainväliseksi konfliktiksi, jossa Venäjä ja Yhdysvallat ovat olleet tähän asti eri puolilla.

Trump sanoo keskittyvänsä ulkopolitiikan sijasta Yhdysvaltain asioihin. Ukraina ja itäisen Euroopan Nato-maat pelkäävät, ettei hän ole valmis puolustamaan niitä Venäjän uhkaa vastaan.

 

Markkinoille Trumpin voitto oli järkytys, sillä se merkitsee epävarmuutta maailman suurimman kansantalouden tulevasta talouspolitiikasta. Osakekurssit alkoivat laskea jo ääntenlaskun aikana. Samalla Meksikon peson kurssi valahti ennätyksellisen alas.

Trump on luonut maineensa kiinteistöbisneksissä ja tositelevisiotähtenä. Hänen talouspoliittiset lausuntonsa edustavat vasemmistolaista populismia.

Hän on luvannut neuvotella Yhdysvaltain kauppasopimukset uusiksi ja palauttaa auto- ja teknologiateollisuuden työpaikat takaisin Yhdysvaltoihin Meksikosta, Kiinasta ja Intiasta. Hän ei ole kuitenkaan sanonut, kuinka se tehdään. Veropolitiikassa Trump kuuluu puolueen valtavirtaan ajamalla rikkaita suosivia veronalennuksia.

Trump voi kuitenkin aloittaa tammikuussa työnsä huomattavasti paremmista lähtökohdista kuin Obama kahdeksan vuotta sitten. Vuonna 2008 koko maailmantaloutta koetellut finanssikriisi uhkasi romahduttaa Yhdysvaltain pankkijärjestelmän. Nyt talous puskee taas eteenpäin, vaikkakin hitaasti.

Yhdysvaltain bruttokansantuote kasvaa tällä hetkellä vajaan kolmen prosentin vuosivauhtia eli selvästi nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Teollisuustuotanto on ylittänyt vuoden 2008 huippuluvut ja vienti kasvoi peräti kymmenen prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä.

 

Valitsijamiehet valitsevat Trumpin presidentiksi 17. joulukuuta. Virkaanastujaiset ovat 20. tammikuuta.

Juttu julkaistu 9.11. klo 19.01, juttua muokattu 28.11. klo 16.41: poistettu väite, että Donald Trump on USA:n ensimmäinen politiikan ulkopuolelta tullut presidentti – muitakin on ollut, muun muassa Dwight D. Eisenhower, Ulysses Grant ja Zachary Taylor olivat poliittisesti kokemattomia, kun heidät valittiin.