Ahtisaari: Kaukasian tilannetta ja Kosovoa ei voi rinnastaa, kuten Venäjä väittää

Katri Merikallio
Ulkomaat 4.9.2008 11:29

Venäjä käyttää Georgian tilanteessa lännen omia Kosovo-perusteita. ”Juristina voin vain ihailla tätä – he ovat saaneet lännen todella hankalaan tilanteeseen”, sanoo akatemiaprofessori Martti Koskenniemi. Presidentti Martti Ahtisaari uskoo, että Kaukasia oli Venäjän taka-ajatuksena jo Kosovo-prosessin aikana.Tshinvali 260808

Etelä-Ossetian separatistit juhlivat Venäjän tunnustamaa itsenäisyyttä Tshinvalissa 26. eelokuuta 2008.

Nato ryhtyi pommittamaan Serbiaa keväällä 1999. Syy: Kosovon albaaneja uhkasi etninen puhdistus ja kansanmurha.

Venäjä miehitti elokuussa 2008 Etelä-Ossetian pikaiskulla ja ajoi Georgian joukot ulos. Peruste: osseetteihin kohdistui etninen puhdistus ja kansanmurha.

Kansainvälinen yhteisö lähetti YK:n päätöksellä Kosovoon rauhanturvaajia, joiden keskeinen tehtävä oli suojella Kosovoon jääneitä serbejä.

Venäjä lähetti omat rauhanturvaajansa syvälle Georgiaan neuvottelematta kenenkään kanssa. Suojelemisen sijasta rauhanturvaajat syyllistyivät väkivaltaisuuksiin.

Kansainvälinen yhteisö neuvotteli Kosovon tulevasta asemasta vuosia. Kosovo julistautui itsenäiseksi oltuaan yhdeksän vuotta YK:n alaisuudessa. Keskeinen peruste oli, että Serbia oli menettänyt moraalisen oikeutuksensa hallita Kosovoa.

Venäjä tunnusti Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden perustellen, että Georgia oli menettänyt moraalisen oikeutuksensa alueisiin. Sodan alun ja tunnustuksen välillä ei tosin konsultoitu YK:ta eikä kummankaan alueen väestöä. Sodan alkamisesta tunnustamisiin meni alle kolme viikkoa.

”Juristina voin vain ihailla tätä – he ovat saaneet lännen todella hankalaan tilanteeseen”, hymähtää kansainvälisen oikeuden asiantuntija, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi.

”Ei
yllätyksiä”

Kosovo-neuvotteluja vetänyt presidentti Martti Ahtisaari sanoo, ettei ole yllättynyt siitä, että Kosovo on noussut taas keskusteluissa esiin.

”Olisin ollut yllättynyt, jollei Venäjä olisi näin argumentoinut.”

Venäjä varoitti useita kertoja, että Kosovon itsenäistyminen olisi vaarallinen ennakkotapaus, ja viittasi Georgiaan.

”Mutta ei Kosovoa ja Kaukasian tilannetta voida rinnastaa. Miloševic oli mennyt vuosien aikana niin pitkälle, että kansainvälisen yhteisön oli pakko tulla apuun”, Ahtisaari sanoo.

Ahtisaari muistuttaa, että Venäjä oli tiiviisti mukana koko Kosovo-neuvotteluprosessin ajan. Jo 2006 se hyväksyi, että lopputuloksen täytyy olla kosovolaisten siunaama. Kuitenkin itsenäistymisen tapahduttua Venäjä älähti.

”Aika pitkälle näyttää siltä, että Kaukasia oli Venäjän taka-ajatuksena jo Kosovo-prosessin aikana”, Ahtisaari pohtii.

”Se vaan mietityttää, että mitä olisi tapahtunut, jollei Georgia olisikaan tehnyt tätä liikettä. Venäjä kun oli selkeästi sotilaallisesti valmis tähän.”

Suojelijan
kaapu

Venäjän johto on toistanut viime viikkoina erityisesti käsitteitä kansainvälinen oikeus, kansanmurha ja velvollisuus suojella kansalaisia.

Kansainvälinen oikeus on kuitenkin Koskenniemen mukaan yksiselitteinen. YK:n peruskirja sallii voimankäytön vain YK:n turvallisuusneuvoston siunauksella ja itsepuolustustarkoituksessa.

”Puheet omien kansalaisten suojelemisesta omien rajojen ulkopuolella ovat tyypillistä 1800-luvun imperialistista politiikkaa, jota ei ole enää hyväksytty aikoihin.”

Venäjän rajojen ulkopuolella elää 25 miljoonaa venäläistä.

YK:ssa on kuitenkin 2000-luvulla keskusteltu vilkkaasti valtioiden velvollisuudesta suojella kansalaisiaan. Uutta Ruandaa tai Darfuria kun ei haluttaisi.

”Tällaista suojeluperiaatetta ei ole hyväksytty. On vain YK:n peruskirja, jota monet toki pitävät ongelmallisena.”

Koskenniemen mukaan Venäjän ja länsimaiden hanakkuus käyttää kansamurhakäsitettä perusteena omien intressien ajamisessa ja voimankäytön kynnyksen alentamisessa osoittaa hyvin, kuinka hankala koko suojelukäsite on.

Uhkasiko sitten osseetteja elokuussa 2008 kansanmurha? Venäjän valtamedia ja Vladimir Putin toistavat, että Etelä-Ossetiassa tapettiin 2000 ihmistä. Venäjän yleinen syyttäjä on löytänyt kuitenkin vain 133 tunnistettua kuollutta.

Abhasian osalta kansanmurhasta tuskin voidaan puhua, kun ei ollut väkivaltaisuuksiakaan.

Koskenniemi sanoo pitävänsä vastenmielisenä tällaista kansamurhakäsitteen huoletonta käyttöä.

”Venäjä käy nyt yksiselitteisesti hyökkäyssotaa aivan kuten länsi pommittaessaan Belgradia 1999. ”

Etupiirit
takaisin

Länsi myönsi, että Serbian pommitukset ja väliintulo Kosovossa olivat laittomia. Silti niitä pidettiin moraalisesti oikeutettuna. Samaa sanoo nyt Venäjä.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen sanoo, että Georgian tilanne heijastaa uudenlaista aikakautta.

”Venäjä puolusti Serbian alueellista koskemattomuutta 1999. Tästä oli myös YK:n päätöslauselma, johon Venäjä yhä viittaa. Kun länsi käveli sen yli, myös venäläiset vaihtoivat argumentaatiota.”

Ennen puhuttiin suoraan valloittamisesta, nyt suojelusta.

Kivinen vertaisi Georgian sotaa Falklandin sotaan. ”Kyse on imperiumin palauttamisesta, etupiiriajattelusta, myös symbolisesti.”

Venäjä on ikivanha imperiumi, ja esimerkiksi Ukraina on ollut vuosisatoja sen osa. Nyt sekin tahtoo Natoon. Venäjä on Kivisen mukaan ensimmäistä kertaa selkeästi osoittanut, että nyt riitti.

Medvedev on viitannut Münchenin syndromaan, eli että jos tässä annetaan periksi, niin sitten menee kaikki. Että nyt on padottava tämä eteneminen.”

Lännen pääperuste Kosovossa oli, että se oli sui generis, erityistapaus.

”Venäjän mielestä moni muukin konflikti on erityistapaus”, Kivinen sanoo.

Koskenniemen mielestä länsi pelasi huonosti korttinsa Kosovossa. Jonkinlainen välivaihe olisi ollut itsenäisyyttä parempi. Mutta 1990-luvulla aika oli toinen: Venäjä oli heikko ja muutoksen alla. Ajateltiin, että venäläisjohtajista tulisi tasaveroisia eurooppalaisia kumppaneita.

”Jälkeenpäin voi vain hämmästellä, minkälaista historiattomuutta siihen tulkintaan sisältyi.”

Georgia
”suometettava”

Sekä Kivinen että Koskenniemi näkevät, että EU:lla on nyt keskeinen rooli.

Kivisen mielestä EU voi rakentaa politiikkaansa arjen turvallisuudesta käsin ja osoittaa venäläisille, ettei järjestystä tarvitse hakea valtapoliittisesta ärhentelystä.

Koskenniemi taas suosittelee Georgian suomettamista: suhteet Venäjän kanssa täytyy saada toimimaan.

”Mutta EU:n pitää ensi töikseen vetää balttineuvottelijat pois Georgiasta edustamasta EU:ta. Uskon, että he loivat Saakašvilille mielikuvan, että hän voi tehdä mitä vain. Se on vastuutonta.”

Kaikki puheet Georgian Nato-jäsenyydestä on Koskenniemen mielestä syytä kuivattaa.

”Vanhat Nato-maat uhkaavat jäädä tällaisten epävakaiden valtioiden politiikan panttivangiksi. Pahimmassa tapauksessa ne voivat provosoida toisen hyökkäykseen – ja muut ovat velvoitettuja lähettämään sotilaansa paikalle.”

”Ja on hirvittävää typeryyttä ja vaarallista ajatella, että myös Suomi sidottaisiin näiden epävakaiden etulinjamaiden politiikkaan.”

Kuva
Mihail Metzel / AP / Lehtikuva

Lisää aiheesta
Vanhanen EU:n Venäjä-päätöksestä: ”Haluttiin tehdä selväksi, että unioni on tosissaan” (SK netti 1.9.2008)
Venäjä ryöpytti länsimaita: kylmä sota kuumenee (SK netti 28.8.2008)
Virolaisarvio: Georgian sotilasjohto unohti tehdä kotiläksyt (SK netti 19.8.2008)

Keskustelu:
Millainen naapurimaa Venäjä on nyt?