Marinin hallitus kiinnostui Afrikasta, mutta tapahtuiko se liian myöhään? – Kasvaville markkinoille hamuaa nyt jokainen suurvalta

Suomi voi saada hyötyä siirtomaataustan puutteesta. Toistaiseksi suomalaisyritysten vienti Afrikkaan on kuitenkin pientä.
Afrikka 18.11.2020 07:30
Suomen lippu Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa Tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiovierailun alla lokakuussa 2019.
Suomen lippu Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa Tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiovierailun alla lokakuussa 2019. © Jussi Nukari / Lehtikuva

Suomalaiset virkamiehet valmistelevat historiallista paperia. Tarkoituksena on mahduttaa kokonainen maanosa ytimekkäästi noin 15 sivuun: Suomen ensimmäinen Afrikka-strategia.

Koko suhtautuminen maanosaan halutaan muuttaa. Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa puhutaan ”tasapuolisesta kumppanista” ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) vaatii ”Afrikka-keskustelun tuomista 2020-luvulle”.

Käytännössä uusi linja tarkoittaa painopisteen siirtämistä kehitysyhteistyöstä taloudellisiin ja poliittisiin suhteisiin.

Joillain alueilla Suomi toimii näin jo nyt – ainakin teoriassa.

Kun Itä-Afrikassa kehitysyhteistyö on värittänyt kauppasuhteita ja politiikkaa, Länsi-Afrikan valtiot on nähty lähinnä kauppakumppaneina.

Tosin käytännössä vain hyvin harva suomalaistoimija on nähnyt Länsi-Afrikkaa ollenkaan. Hallitusohjelman ”kokoaan suurempi” Suomi ei näy alueella.