Lalibelan asukkaita Pohjois-Etiopiassa joulukuun alussa sen jälkeen, kun hallituksen joukot valtasivat alueen TPLF:n taistelijoilta. © Solan Kolli/AFP/MVPhotos

Sisällissodan nopea käänne

Etiopian hallitukselle avautui mahdollisuus välttää maan hajoaminen, nälänhätä ja loputon sota. Ei ole takeita, haluaako se tehdä niin.

Afrikka 05.01.2022 18:00
Hannu Pesonen

Sotaonni Etiopian hallituksen ja sitä vastaan kapinoivan pohjoisen osavaltion Tigrayn TPLF-liikkeen välisissä taisteluissa kääntyi joulukuun alussa jyrkästi vain muutamassa päivässä.

Vielä marraskuussa näytti siltä, että maailman vanhimpiin itsenäisiin valtioihin kuuluva Etiopia oli vaarassa luhistua. Pääministeri Abiy Ahmed Alin hallinnon elintila kapeni kapenemistaan.

Maan pohjoisosista kesäkuussa hyökkäyksensä aloittanut TPLF eli Tigrayn kansan vapautusrintama valmistautui valtaamaan Debre Berhanin kaupungin, joka sijaitsee vain 130 kilometrin päässä Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta. Yhdysvallat ja Britannia kehottivat kansalaisiaan poistumaan Addis Abebasta niin pian kuin mahdollista.

Hallitus oli puristumassa pihtien väliin sekä pohjoisesta että etelästä, sillä TPLF oli sopinut yhteisrintamasta Addis Abeban eteläpuolella sijaitsevan Oromian osavaltion vapautusarmeijan OLA:n kanssa. Seitsemän muuta alueellista vapautusjärjestöä ja poliittista liikettä eri puolilta Etiopiaa oli ilmoittanut tukevansa Tigrayn pyrkimyksiä kaataa Abiyn hallinto.

Sitten TPLF:n hyökkäys pysähtyi kuin seinään. Etiopian armeija otti käyttöön uuden aseen, miehittämättömät aseistetut lennokit eli droonit. Lennokkisodan käynnistäminen muutti osapuolten välisiä voimasuhteita jyrkästi.

Hallitus ilmoitti 6. joulukuuta vallanneensa takaisin kaksi strategisesti tärkeää kaupunkia sekä 1100-luvun kalliokirkoistaan kuuluisan Unescon maailmanperintökohteen Lalibelan. Armeija oli menettänyt ne kapinallisille kuukautta aiemmin. Joulun alla TPLF myönsi vetäytyneensä kaikilta Afarin ja Amharan osavaltioista valtaamiltaan alueilta takaisin Tigrayhin.

Etiopia hankki taistelulennokkeja pikavauhtia loppukesän ja syksyn mittaan Kiinalta, Iranilta ja Turkilta, kertoo sotilas- ja asealan verkkosivusto Oryx. Sillä on käytössään ainakin kiinalaisia Wing Loong - sekä iranilaisia Mohajer-drooneja.

Myös taisteludroonien valmistuksen uusi suurvalta Turkki on toimittanut Etiopialle Bayraktar TB-2 -droonejaan, useat lähteet vahvistavat uutistoimisto Reutersille. Drooneja on toimitettu Etiopiaan Arabiemiraateista avatulla ilmasillalla, kertoo University of Londonin vanhempi tutkija Martin Plaut uutiskanava al-Jazeeralle.

Hankintamaiden valintaa selittää se, että ennen sotaa Abiyn hallinnon päätukijoihin kuulunut Yhdysvallat on asettanut Etiopian asevientikieltoon. Siksi myös Israel on pidättäytynyt myymästä lennokkeja aiemmalle yhteistyökumppanilleen.

Tiukasti salailtu droonivarustelu paljastui nolosti, kun useat somepostaukset näyttivät valokuvia Abiyn vierailusta sotilaslentokentällä, jossa lennokkeja säilytettiin.

Avoimista lähteistä tietonsa hankkiva tutkivan journalismin sivusto Bellingcat paikansi kentän Tigrayn naapuriosavaltion Afarin pääkaupunkiin Semeraan, josta armeija on tehnyt iskuja Tigrayhin.

Oryx on selvittänyt satelliittikuvien perusteella, että Etiopian ilmavoimat rakentaa kasvavalle droonilaivueelleen päätukikohtaa Harar Medan sotilaslentokentälle Addis Abeban liepeille.

Ennen droonien käyttöönottoa Etiopian heikot ilmavoimat eivät kyenneet pysäyttämään TPLF:n etenemistä, muistuttaa asevarustelua seuraava hollantilainen rauhanjärjestö Pax for Peace. Ne aiheuttivat pommituksillaan tuhoa lähinnä siviilikohteille.

”Etiopiasta saattaa nyt muodostua yksi droonisodankäynnin keskipisteistä”, varoittaa Pax for Peace.

Droonit ovat erittäin tehokkaita tappo- ja tiedustelukoneita juuri Etiopian kaltaisessa vuoristoisessa ja vaikeakulkuisessa taistelumaastossa, Oryx korostaa.

Drooni-iskut ovat hajottaneet TPLF:n hyökkäysjoukkoja ja katkoneet kapinallisten huoltolinjoja. Lennokkien etu ei ole pelkästään hyökkäyskyky vaan myös tiedustelutiedot, joita ne keräävät kameroillaan pysyessään pitkiä aikoja kuvausalueellaan.

Tämä on vienyt kapinallisilta yllätysedun, johon suuri osa heidän voitoistaan on perustunut.

Lisää drooneja lienee luvassa. Kiinan ulkoministeri Wang Yi vieraili Addis Abebassa joulukuun alussa ilmaisemassa Pekingin tuen Abiylle ja neuvottelemassa aseavusta Etiopialle.

Tigrayn kapinallisilla ei ole drooneja, eikä juuri mahdollisuuksia hankkia niitä. TPLF:n johtaja Debretsion Gebremichael on vaatinut YK:ta tuomitsemaan Etiopian droonien käytön ja syyttänyt niiden tuhoavan siviilikohteita.

 

Lontoossa joulukuussa järjestetyssä mielenosoituksessa vaadittiin Turkkia lopettamaan aseistettujen lennokkien myynnin Etiopiaan. © Picture Capital/Alamy/MVPhotos

Pääministeri Abiy on ottanut menestyksestä kaiken irti. Kun käänne hallituksen sotaonnessa alkoi varmistua, vuoden 2019 rauhannobelisti ja armeijan entinen everstiluutnantti puki maastopuvun ylleen ja matkasi etulinjojen liepeille nostattamaan taisteluhenkeä. Pääministeri otatti voittoisia kuvia itsestään sotilaittensa keskellä.

”Vihollinen on lyöty. Tehtävämme on nyt motittaa ja tuhota se”, Abiy julisti sotilaille ja kansalaisille.

Etiopian hallinto on selittänyt käännettä Abiyn jämeryydellä. Pääministeri vaati ensin palopuheissaan kaikkia kynnellä kykeneviä mukaan isänmaallisiin sotaponnistuksiin ja julisti marraskuun alussa maahan poikkeustilan.

Se velvoitti kaikki kansalaiset tarvittaessa asepalvelukseen. Kymmenettuhannet tavalliset kansalaiset värväytyivät vapaaehtoisina armeijan riveihin.

Hallituksen yliotteen pysyvyydestä ei silti ole takuita. Etiopian uudet rintamamiehet on värvätty käytännössä pystymetsästä, ja he ovat saaneet vain pintapuolisen sotilaskoulutuksen. Valtaosalla TPLF:n sotilaista sen sijaan on pitkä, jopa vuosikymmenten taistelukokemus.

TPLF rakentaa nyt uutta rintamalinjaa kotiseuduilleen Tigrayhin. Etiopian armeijan johto kielsi jouluaattona joukkojaan etenemästä Tigrayn rajojen yli mutta sen jälkeen maakunnassa kymmeniä siviilejä on saanut surmansa hallituksen ilmaiskuissa, raportoi YK:n hätäaputoimisto OCHA.

 

Tuhoisa sotiminen Afrikan toiseksi väkirikkaimmassa valtiossa on jatkunut jo yli vuoden. Pääministeri Abiy lähetti armeijan valtaamaan Tigrayta 4. marraskuuta 2020 sen jälkeen kun TPLF:n joukot olivat vallanneet sotilastukikohdan lähellä osavaltion pääkaupunkia Mekelleä ja tyhjentäneet sen asevaraston.

Tilanne oli kuitenkin ehtinyt kärjistyä jo vuosia ennen varsinaisten taistelujen alkamista.

Noin 115 miljoonan asukkaan Etiopia koostuu kymmenistä eri kieliä puhuvista kansanryhmistä, joiden kulttuurierot ja keskinäiset jännitteet ovat perinteisesti olleet suuria.

Tigrejä on väestöstä vain noin viisi prosenttia, mutta he käyttivät 1990-luvun alusta lähtien melkein kolmen vuosikymmenen ajan maassa suurempaa valtaa kuin muut etiopialaiset yhteensä. Saneluasema perustui siihen, että TPLF johti yhdistyneitä vapautusliikkeitä, jotka vuonna 1991 syrjäyttivät Etiopiaa rautakourin johtaneen kommunistisen diktatuurin.

Etiopiasta muodostettiin yhdentoista etnisin perustein luodun alueen muodostama liittovaltio. Sen keskushallintoa johti vapautusarmeijoiden yhteenliittymästä perustettu poliittinen liitto, jota TPLF hallitsi. Se omi jatkuvasti itselleen valtionhallinnon, armeijan ja turvallisuuspalvelun keskeiset virat ja hallitsi myös Tigrayta mielensä mukaan.

Tigret totuttivat muutkin ajatukseen, että heillä on oikeus jatkuvaan saneluvaltaan.

Kupla puhkesi, kun Etiopian ”uutta demokratiaa” alusta asti johtanut tigre-pääministeri Meles Zenawi kuoli vuonna 2012. Yhä useammat etiopialaiset kyseenalaistivat tigrejen nautintaoikeudet, ja maata ravistelivat laajat mielenosoitusaallot.

Abiy hyödynsi tyytymättömyyttä ja nousi valtaan maan ensimmäisenä ei-tigreläisenä pääministerinä vuonna 2018. Hän edustaa maan suurinta kansanryhmää omoroja.

Abiy käynnisti heti laajat uudistukset, jotka alkoivat murentaa TPLF:n ylivaltaa valtionhallinnossa ja puoluepolitiikassa. Hän myös solmi rauhan tigrejen perivihollisen Eritrean kanssa. Yli 20 vuotta kestäneen sodan lopettaminen toi pääministerille rauhan-Nobelin.

Muutamassa vuodessa avainpaikoilta puhdistettiin tuhansia tigrejä. Heistä valtaosa pakeni kotimaakuntaansa Tigrayhin, joka alkoi muistuttaa yhä enemmän muusta Etiopiasta täysin erillistä saareketta.

 

Vastakkainasettelu tigrejen ja Abiyn välillä huipentui avoimeksi välirikoksi, kun pääministeri lykkäsi elokuulle 2020 suunniteltuja parlamenttivaaleja koronapandemiaan vedoten. TPLF piti päätöstä laittomana ja järjesti Tigrayssa osavaltiovaalit uhmaten hallituksen kieltoa.

Abiyn määräämää hyökkäystä Tigrayhin tukivat naapurimaan Eritrean joukot sekä joukko aseryhmiä Tigrayn naapuriosavaltiosta Amharasta. Etiopian armeija valtasi Tigrayn pääkaupungin Mekellen nopeasti, ja Abiy kertoi jo joulukuussa 2020 sotatoimien päättyneen ”ilman siviiliuhreja”. TPLF kuitenkin aloitti sissisodan, josta sillä oli jo aiemmin kymmenien vuosien kokemus.

Viime kesäkuussa TPLF käynnisti yllättävän salamahyökkäyksen, jossa se ensin valtasi Mekellen takaisin ja ajoi sitten muutamassa viikossa Etiopian miehitysarmeijan koko Tigraysta. TPLF sai sotasaaliiksi suuren määrän aseita ja kuljetuskalustoa ja eteni etelärajansa yli Amharan osavaltioon kohti pääkaupunkia Addis Abebaa.

 

Hallituksen joukkojen tuoreista voitoista ei ainakaan vielä ole iloa etiopialaisille, varoittaa arvostettu konfliktientutkimuslaitos International Crisis Group ICG. Sisällissota ei ratkea sotimalla, koska kumpikaan osapuoli ei ole tarpeeksi vahva voittaakseen sotaa, ICG korostaa.

Silti kumpikaan osapuoli ei halua tehdä sovintoa. YK:n, Afrikan unionin, länsimaiden ja Etiopian naapurimaan Kenian yritykset neuvotella edes tulitaukoa osapuolten välille ovat jääneet tuloksettomiksi.

Rauhanteon käynnistämistä vaikeuttaa se, että Abiyn hallinto on ottanut käyttöönsä raaimman mahdollisen poltetun maan taktiikan – ja Tigray vastannut siihen samalla mitalla.

Etiopian armeija, sitä tukevat Eritrean sotilaat ja Amharan alueelliset asejoukot sekä TPLF ovat kaikki syyllistyneet laajoihin sotarikoksiin kuten siviilien joukkomurhiin, vastapuolen sotilaiden teloituksiin ja kidutukseen, raiskauksiin ja asuinalueiden tuhoamiseen ja ryöstelyyn, toteavat ihmisoikeusjärjestöt Human Rights Watch ja Amnesty International.

Sotiminen on ajanut Etiopian nälänhätään. Vähintään 400 000 ihmistä on jo ”nälänhädän kaltaisessa tilanteessa”, varoittaa YK. Muotoilu tarkoittaa, että nälänhätää ei ole julistettu virallisesti, koska Etiopian hallitus vastustaa ilmaisun käyttöönottoa.

Vuonna 2020 noin 90 prosenttia Tigrayn alueen sadosta ryöstettiin tai poltettiin ja suuri osa karjasta varastettiin tai teurastettiin. Viime syksynä taistelut kiihtyivät taas juuri sadonkorjuun aikaan ja ulottuivat myös viereisiin Amharaan ja Afariin, toteaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

Ainakin yhdeksän miljoonaa ihmistä Tigrayssa, Amharassa ja Afarissa tarvitsisi pikaisesti hätäapua. Sitä he eivät saa. Nälkäkriisin ratkaiseminen vaatisi päivittäin sata rekkakuormaa ruokaa ja lääkkeitä, mutta perille pääsee korkeintaan yhden käsin sormin laskettava määrä.

Pääministeri Abiyn hallinnon strategiana on Tigrayn sodan alusta asti ollut käyttää nälkää aseena ja estää kansainvälisen hätäavun jakelu kapinoivaan osavaltioon, muistuttaa hätäaputoimia vuosina 2017–2021 koordinoinut YK:n entinen apulaispääsihteeri Mark Lowcock yhdysvaltalaisen PBS-televisiokanavan haastattelussa.

Hätäapu kulkee Tigrayhin reittejä, joita valvovat joko Etiopian tai Eritrean joukot. Avustusjärjestöjen kuljetukset juuttuvat usein lupabyrokratiaan tai armeijan tiesuluille, joilla niiden lasteja on takavarikoitu.

Taktiikka on perintöä vuosilta 1983–1985. Tuolloin diktaattori Mengistu Haile Mariam aiheutti nälänhädän kommunistidiktatuuria vastaan sotiville alueille. Mengistu onnistui pitkittämään diktatuuriaan vuosilla, mutta ainakin puoli miljoonaa ihmistä kuoli. Uhreja olisi ollut jopa puolet vähemmän, jos apua olisi saatu alueelle ajoissa ja esteittä, arvioi Human Rights Watch.

TPLF ei sekään ole viaton. Maailman elintarvikeohjelma WFP:n mukaan kapinallisjoukot ovat valtaamistaan kaupungeista vetäytyessään ryöstäneet avustusjärjestöjen lääke- ja elintarvikevarastoja.

 

Huomioliiveihin pukeutuneita ”kodinturvajoukkojen” jäseniä pääkaupungissa Addis Abebassa marraskuussa. © TIKSA NEGERI/reuters/lk

Jo ennestään jyrkät jakolinjat eri kansanryhmien välillä ovat sotavuoden aikana kärjistyneet entisestään.

”Jokseenkin jokainen tigre kannattaa nyt TPLF:ää, koska Abiy alkoi vainota tigreläisiä puhtaasti etnisen taustan takia”, toteaa Etiopiaa seuraava asiantuntija Yohannes Woldemariam Saksan yleisradioyhtiön Deutsche Wellen haastattelussa.

Abiyn julistaman poikkeustilan seurauksena tigrejen mielivaltaiset pidätykset ovat kiihtyneet, Amnesty International ja Etiopian ihmisoikeuskomissio muistuttavat. Pidätettyjen joukossa on myös naisia, vanhuksia ja lapsia. Viranomaisten värväämät oransseihin heijastinliiveihin pukeutuneiden nuorten ”kodinturvajoukot” vaeltavat Addis Abeban katuja jahdaten asuinalueittensa tigreläisiä ”soluttautujia”, kertoo verkkouutissivusto Africa Report.

Jokainen ”terroristeihin” eli TPLF:ään yhteyksissä oleva tai myötämielisesti suhtautuva henkilö voidaan vangita ilman pidätysmääräystä ja kuka tahansa poikkeustilamääräyksiä rikkova tuomita 3–10 vuodeksi vankeuteen, oikeusministeri Gedion Timothewos on vahvistanut.

Abiy on kutsunut tigreläisiä terroristeiksi ja ”rikkaruohoiksi, jotka pitää kitkeä”. Hänen kannattajansa ovat usuttaneet some-kanavilla sulkemaan tigret keskitysleireille tai lietsoneet heidän kansanmurhaansa. Facebook ja Twitter ovat poistaneet runsaasti Abiyn ja hänen hallintonsa vihaviestejä, minkä pääministeri tulkitsee osoitukseksi ”länsimaiden vihamielisyydestä” hallitustaan kohtaan.

”Vihan määrä on niin suurta, välien kärjistyminen niin voimakasta, tilanne niin väkivaltainen ja kansanryhmät niin jakautuneet, että on hyvin vaikea ajatella Etiopian säilyvän yhtenäisenä”, Woldemariam sanoo.

 

Etiopian hajoaminen olisi katastrofi koko Itä-Afrikan vakaudelle. Se loisi uutta maaperää ääriliikkeille ja terroristijärjestöille, jotka ovat aina valmiita hyödyntämään romahtaneita valtioita. Etiopian naapureista niin Etelä-Sudan, Sudan kuin Somaliakin ovat jo valmiiksi epävakaita.

Sirpaloituminen on todellinen uhka. Etiopian keskushallinnolla oli väkivaltaisia konflikteja monien osavaltioiden kanssa jo ennen Tigrayn sotaa. Vanhat jännitteet ovat vain kasvaneet.

Vaikka Abiylla on vahvaa tukea Addis Abebassa, hänen hallintonsa käskyvalta on heikentynyt oleellisesti muualla Etiopiassa, huomauttaa brittiläisen politiikan tutkimuslaitoksen Chatham Housen vieraileva tutkija Ahmed Soliman al-Jazeera-uutiskanavan asiantuntija-artikkelissaan.

”Aluehallinnot johtavat nyt omia asejoukkojaan ja ajavat omia etnisistä lähtökohdista kumpuavia tavoitteitaan.”

Tigrayn joukkojen vetäytyminen valtaamiltaan alueilta avaa nyt hennon mahdollisuuden nousta juoksuhaudoista.

TPLF:n johtaja Debretsion Gebremichael tarjoaa kirjeessään YK:n pääsihteerille Antonio Guterresille välitöntä tulitaukoa ja neuvottelujen käynnistämistä. Tigray olisi myös määriteltävä YK:n valvomaksi lentokieltoalueeksi ja kansainvälisen yhteisön tulisi julistaa Etiopia ja Eritrea asevientikieltoon, Gebremichael vaatii.

Eri asia on, kuinka pitkälle osapuolten rauhantahto todellisuudessa yltää.

Tigrayn johto tuskin suostuu riisumaan joukkojaan aseista. Se epäilee Etiopian ja Eritrean käynnistävän välittömästi uuden tuhoisan hyökkäyksen maakuntaan.

”Ensimmäinen vaihe terroristien häätämiseksi on ollut voittoisa. Käynnistämme pian jatkotoimet varmistaaksemme, ettei vihollisen halu ja kyky käydä sotaa tulevaisuudessa enää palaudu”, Abiyn hallinnon päätiedottaja Legesse Tulu tiivisti keskushallinnon kannan.

Solimanin mukaan ainoa tapa estää vuosikausia aluetta raateleva sota on, että Tigrayn johto tunnustaa Abiyn hallinnon lailliseksi ja hallitus vastavuoroisesti lopettaa nälänhätää ruokkivat saartotoimet.

Sisältö