Afganistan: Obama lupasi lisää joukkoja ja ilmoitti vetäytymisestä

Ulkomaat 2.12.2009 09:37
Obama Presidentti Barack Obama puhui West Pointin sotilasakatemiassa. Kuva Charles Dharapak / AP / Lehtikuva.

Yhdysvallat lähettää ensi kesään mennessä Afganistaniin 30 000 sotilasta lisää mutta alkaa vetää joukkojaan kotiin vain vuotta myöhemmin, heinäkuussa 2011, presidentti Barack Obama lupasi keskiviikkona.

”Amerikka, elämme suurten koettelemusten aikaa”, Obama sanoi West Pointin sotilasakatemiassa pitämässään puheessa. ”Ja näiden myrskyjen keskeltä meidän täytyy antaa selkeä viesti: asiamme on oikeutettu, päättäväisyytemme vankkumaton.”

Obama seisoi vakavana nuorten kadettien edessä ja puhui 33 minuuttia poikkeuksellisen synkkään sävyyn. Hän muistutti amerikkalaisia siitä, että Yhdysvalloilla ei ole varaa rakentaa kansakuntia kaukana maailmalla, kun kotona menee huonosti.

Kun Obaman edeltäjä George W. Bush ilmoitti lisäjoukkojen lähettämisestä Irakiin tammikuussa 2007, hän piti puheensa Valkoisessa talossa suuren kirjahyllyn edessä. Vitkastelusta ja epäröinnistä syytetty Obama oli puolestaan valinnut ympäristön, jonka tarkoituksena oli korostaa hänen lujuuttaan ylipäällikkönä.

Puheen sisältö oli pitkälti vuodettu etukäteen amerikkalaisiin tiedotusvälineisiin, eikä lisäjoukkojen määrä tullut yllätyksenä. Se on suuri mutta monien sotilasasiantuntijoiden mielestä riittämätön kääntämään sotaonnea Afganistanissa, jossa taleban-liikkeen johtama kapina on voimistunut vuosi vuodelta. Kansainvälisiä Isaf-joukkoja komentava amerikkalainen kenraali Stanley McChrystal oli tiettävästi pyytänyt 40 000 sotilaan lisäponnistusta, mutta Obama ilmeisesti pyrkii saamaan puuttuvat joukot muilta Isaf-mailta, joihin myös Suomi kuuluu.

Puheen suurin yllätys oli Obaman ilmoitus, että vastuuta turvallisuudesta aletaan siirtää Afganistanin armeijalle heinäkuussa 2011. Epäselväksi jäi, tarkoittaako tämä, että ulkomaisten joukkojen poistuminen alkaa juuri tuolloin. Selvää sitä vastoin oli, että aikaraja on tarkoitettu auttamaan Obamaa valmistautumisessa seuraaviin presidentinvaaleihin, jotka pidetään marraskuussa 2012. Jos demokraattisen puolueen vasen siipi saa sodasta tarpeekseen, Obamalle saattaa ilmaantua haastaja.

Obama ei puheessaan kertonut, mistä ja miten sotaponnistus tästä eteenpäin rahoitetaan. Käytännössä Yhdysvalloilla ei olisi sotaan varaa, ja jotkut Obaman omassa puolueessa ovat esittäneet, että lisäjoukot pitäisi reilusti rahoittaa ylimääräisellä verolla.

Ensireaktiot puheeseen olivat ristiriitaiset. Enimmäkseen Obaman suoritusta kiittelivät hänen poliittiset vastustajansa.

”Puhe ei ollut loistava, mutta se oli vihdoinkin rohkea päätös, ja presidentti Obama ansaitsee (ja tarvitsee) uskollisen opposition tuen”, kirjoitti Bushin neuvonantajana työskennellyt professori Peter Feaver blogissa Foreign Policy -lehden verkkosivuilla. ”Obama sitoutui lopettamaan sodan menestyksellisesti, ei pelkästään lopettamaan sitä. Ehkäpä se on kaikki ja enemmänkin kuin mitä voi toivoa.”

Puhe olisi voinut olla Bushin, ihasteli toinen konservatiivi, American Enterprise Institute -tutkimuslaitoksen johtajistoon kuuluva Danielle Pletka.

”Koin puheen rohkaisevaksi, koska monet presidenttiä lähellä olevat olivat kehottaneet häntä väärään päätökseen. Olen huolissani 18 kuukauden takarajasta, mutta parempi, että asiat tehdään oikein.”

Moderniin sodankäyntiin erikoistuneen Small Wars Journal -verkkolehden tuomio oli armoton: heinäkuun 2011 takaraja pilaa Obaman strategian — jos sellaista ylipäänsä on.

”Obama toivoo jättävänsä Afganistan-ongelman taakseen valmistautuessaan toiseen kauteensa”, kirjoitti toimituspäällikkö Robert Haddick. ”Mutta ongelma pysyy ja kenties vain pahenee. Ja amerikkalaiset äänestäjät ihmettelevät, mitä tarkoitusta vuoden 2010 eskalaatio palveli.”

Myöskään Obaman vasemmistolaiset tukijat eivät innostuneet.

”Paljon latteuksia, vähän substanssia”, tiivisti New America Foundation -ajatushautomon tutkija Michael Cohen. ”Ei sanaakaan [sotamenestyksen] mittareista, ei selitystä, missä olosuhteissa vastuun siirto Afganistanin hallitukselle voi viivästyä, ei selkeää kuvaa siitä, mitä [Obaman] hallinto odottaa [presidentti Hamid] Karzain hallitukselta.”

Cohenin kollega, American Security Project -ajatushautomon tutkija Bernard Finel oli samaa mieltä.

”On naurettava ajatus, että 18 kuukauden kuluttua Afganistanin hallitus pystyisi johtamaan maata tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Presidentti pelaa aikaa ja toivoo parasta.”

Sekä Cohen että Finel ovat aiemmin kirjoittaneet, ettei Afganistan ole Yhdysvalloille enää riittävän vakava turvallisuusuhka, jotta valtaisa, yli sadantuhannen sotilaan panostus olisi perusteltu.

Katso uutiskuvat aiheesta SK:n kuvaseinällä.