Ydinvoima tekee paluuta Japanissa – käynnistysjonossa odottaa nyt jo 20 reaktoria

Japani haluaa sekä säästää energiaa että käyttää sitä entistä tehokkaammin.

Mielenosoitus ydinvoimaa vastaan Tokiossa kesäkuussa 2012. © Itsuo Inouye / AP / LEHTIKUVA

Vuoden 2011 maaliskuun tsunami ja Fukushiman katastrofi johtivat Japanin kaikkien ydinvoimaloiden sulkemiseen ja koko energiapolitiikan uudelleenarviointiin.

Nyt ydinvoima on hiipimässä takaisin.

Päätavoitteiksi on nimetty energian säästäminen ja sen tehokkaampi käyttö. Myös uusiutuviin energialähteisiin panostetaan, ennen kaikkea aurinkoenergiaan.

Tämä sekä ydinvoiman jättäminen sivuraiteille olisi voinut nostaa Japanin rohkaisevaksi esimerkiksi uudenlaisesta ympäristöystävällisestä energian tuotannosta ja käytöstä.

Toisin näyttää kuitenkin käyvän.

Vielä vuonna 2008 Japanin suunnitelma oli lisätä voimakkaasti ydinenergiaa ja vähentää näin hiilidioksidipäästöjään. Pitkän aikavälin tavoitteena oli hiilipäästöjen putoaminen 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja täydellinen energiaomavaraisuus vuosisadan loppuun mennessä.

Ennen Fukushiman onnettomuutta ydinvoima tuotti 27 prosenttia Japanin sähköenergiasta ja noin kymmenen prosenttia maan käyttämästä kokonaisenergiasta. Kun tämä osuus leikkautui pois, Japani joutui nopeasti turvautumaan säästötoimien ohella fossiilisiin polttoaineisiin, tuontihiileen, kaasuun ja öljyyn.

 

Japani on tällä hetkellä kaikista maista ykkössijalla nesteytetyn kaasun tuojana, kakkossijalla hiilen tuonnissa sekä kolmossijalla raakaöljyn ja öljytuotteiden tuojana.

Fossiilisilla tuontipolttoaineilla Japani paikkaa paljolti sähköntuotantoa. Niinpä sähköntuotannon hiilipäästöjen osuus on noussut viidenneksellä eli 36 prosenttiin koko energiantuotannon CO2-päästöistä.

Luku on iso ja asettuu oikeisiin mittasuhteisiinsa, kun muistaa, että 130-miljoonaisen kansakunnan sähkönkulutus on maailman maista kolmanneksi suurin. Ja vaikka ydinreaktoreita oli ennen Fukushimaa yli 50, niiden tuottama sähkö vastasi vain kolmannesta maan käyttämästä kokonaisenergiasta.

Japani onkin ajankohtaisen ilmastonmuutosongelmakentän ytimessä. Ydinkysymys on, voiko korkealle teollistunut ja energian tuonnin varassa oleva kansakunta vähentää radikaalisti kasvihuonekaasujen tuotantoaan ja samalla säilyttää taloudellisen vaurautensa ja elintasonsa.

Nyt ei siltä näytä.

 

Toimet uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi sähköntuotannossa aloitettiin nopeasti Fukushiman katastrofin jälkeen.

Tämän ansiosta Japanin voi nähdä nousevan aurinkovoiman maana, ja se onkin tällä hetkellä maailman johtava aurinkopaneelien valmistaja.

Aurinkoenergian tuotantokapasiteetti on noussut kolmannelle sijalle maailman maista Saksan ja Kiinan jälkeen. Viime vuoden kesällä huipputeho vastasi kuutta ydinreaktoria.

Kuitenkin aurinkosähkön osuus on kokonaisuuden kannalta lähinnä marginaalinen: viime vuonna noin 2,4 prosenttia sähköntuotannosta ja kokonaisenergiasta alle prosentin – tämä huolimatta aurinkosähkön pientuottajille luvatusta takuuhinnasta.

Sama koskee myös tuulivoimaa. Sen tuotanto jää jälkeen aurinkoenergiasta sitä mukaa kun paneelien tekniikka kehittyy ja hinnat yhä laskevat.

Alun perin takuuhinnan eli syöttötariffin luvattiin olevan 42 jeniä (52 senttiä) kilowattitunnilta seuraavat 20 vuotta. Nyttemmin hintaa on kuitenkin pudotettu.

Syöttötariffi on myös alkanut kaatua valtion syliin ennakoimattoman suurina kustannuksina. Lisäksi se on aiheuttanut tuotantorakenteen vääristymiä, kun sähköyhtiöt ovat lykänneet investointeja odottaessaan paneelien halpenemista.

Rankasti pudonnut öljyn hinta on sekin laannuttamassa innostusta uusiutuvaan energiaan. Kukaan ei osannut ennustaa tätä kehitystä vielä pari vuotta sitten. Tosin ilmiö saattaa jäädä väliaikaiseksi, mutta jarruttaa silti investointeja.

Muita uusiutuvan tai päästövapaan energian lähteitä ovat Japanissa vesivoima, tuulivoima, geoterminen energia ja jätteiden poltto. Näistä suurin on vesivoima, jolla saadaan runsas prosentti kokonaisenergian kulutuksesta.

Tulevaisuudessa on tarkoitus panostaa myös aaltovoimaan.

 

Ydinenergia palasi takaisin Japanin energiastrategian ytimeen perusvoiman tuottajana vuonna 2014.

Pääministeri Shinzo Abe on tunnettu ydinvoimamyönteisyydestään. Kansallista epäluuloa ydinvoimaa kohtaan pyritään hälventämään takuilla voimaloiden turvallisuudesta.

Ensimmäinen reaktori käynnistettiin elokuussa ja toinen lokakuussa. Tiukennetut turvaehdot on läpäissyt jo käynnistettyjen lisäksi ainakin kolme reaktoria, ja näistä ensimmäinen käynnistettäneen alkuvuodesta.

Kaikkiaan tarkastettavina ja siten uudelleenkäynnistysjonossa on vielä kaksikymmentä reaktoria.

Aikataulu on vielä hämärän peitossa, mutta hallitus on linjannut ydinvoiman osuudeksi 20–22 prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2030 osana suunnitelmaa vähentää hiilipäästöjä 26 prosentilla.