koronavirus

Talvikisojen tietokupla

Kiinan johdolle on tärkeää estää sekä koronan leviäminen että kriittinen koronaraportointi Pekingin olympialaisten aikana.

Teksti
Hannu Pesonen

Wuhanin keskussairaalan teho-osastolle eristetty silmälääkäri Li Wenliang, 33, kertoi viimeisessä someviestissään tasan kaksi vuotta sitten 1. helmikuuta 2020, että hänen koronavirustartuntansa oli juuri varmistunut.

Li nousi tahtomattaan sosiaalisen median julkkikseksi varoitettuaan uuden vaarallisen koronaviruksen paljastumisesta Kiinassa joulukuun lopulla 2019.

Kuusi päivää viimeisen viestinsä jälkeen Li menehtyi covid-19-tautiin, mutta hänen sivustaan kiinalaisessa Twitteriä vastaavassa pikaviestipalvelussa Weibossa on muodostunut Kiinassa ennennäkemätön ilmiö.

Lin koronaviestit ovat keränneet miljoonia kommentteja ja vielä nykyäänkin hänen viimeistä postaustaan kommentoidaan tuhansia kertoja joka viikko.

Kiinan digitaaliseksi itkumuuriksi kutsuttu tohtori Lin Weibo-sivu tarjoaa pandemian ja sen kovakätisen torjunnan koettelemille kiinalaisille harvinaisen varaventtiilin käsitellä korona-ahdistustaan somessa.

Kommenttien määrä kasvoi taas 30. joulukuuta, kun Lin paljastuksesta oli kulunut kaksi vuotta.

Uusi viestitulva on luvassa Lin kuolinpäivänä 7. helmikuuta. Kiinan viranomaisten harmiksi se osuu Pekingin talviolympialaisten alkupäiviin.

Kiina on tehnyt kaikkensa, että Pekingiin saapuvien urheilijoiden ja toimittajien tiedotuskupla pysyy olympialaisten aikana yhtä tiiviinä kuin heidän koronaeristyksensäkin.

Kisajärjestäjien kansainvälisten suhteiden osaston varajohtaja Yang Shu varoitti 19. tammikuuta, että olympiahengen tai Kiinan lakien ja määräysten vastaisesti puhuvia toimittajia tai urheilijoita odottaa rangaistus.

Kiinaan saapuu perjantaina 4. helmikuuta alkavien talviolympialaisten ja niitä seuraavien paraolympialaisten aikana runsaasti kansainvälistä mediaa, joka varoitteluista huolimatta aikoo kertoa muistakin kuin talviurheiluun liittyvistä ilmiöistä.

Pekingin kesäolympialaisten alla vuonna 2008 Kiinassa käynnistyi laajoja mielenilmauksia hallinnon tylyistä kiinalaistamistoimista Tiibetissä. Tuolloin Kiina kykeni tukahduttamaan tyytymättömyyden ilmaukset tehokkaasti. Nykyään se on vaikeampaa, koska somemaailma on tyystin erilainen.

Suuri osa Kiinan WeChat- ja Weibo-alustoilla käytävästä mielipiteenvaihdosta jää yhä kielimuurin taakse. Kisat avaavat kuitenkin hallinnon arvostelijoille väylän saada näkemyksilleen melkein puolentoista kuukauden ajan huomiota, jota he eivät tavallisesti saa.

Somessa, mediassa tai olympialaisten suorissa televisiolähetyksissä saattaa ponnahtaa kisojen aikana esiin näkyviä protesteja Xinjiangin uiguureihin kohdistuvia pakkotoimia, Hongkongin demokratian alennustilaa tai hallinnon ihmisoikeus- ja koronapolitiikkaan vastaan.

Kiinan kannalta on kiusallista, että Kansainvälinen olympiakomitea vahvisti viime kesänä pidetyissä Tokion olympiakisoissa ensi kertaa virallisesti urheilijoiden oikeuden ilmaista poliittiset ja yhteiskunnalliset mielipiteensä kisojen aikana lehdistötilaisuuksissa, haastatteluissa ja somessa. Edelleen kiellettyä on mielipiteiden ilmaiseminen palkintojenjakotilaisuuksissa, kilpailusuoritusten aikana ja olympiakylässä.

 

Kiinan johdon silmissä Pekingin kisojen onnistumista määrittää kaksi asiaa, jotka ovat tärkeämpiä kuin kiinalaisurheilijoiden saavuttamat kultamitalit.

Ensimmäinen on, miten viranomaiset kykenevät estämään koronaviruksen uutta omikronmuunnosta luikertelemasta kisavieraiden mukana Pekingiin ja leviämään sieltä eri puolille maata. Ulkomaista yleisöä kisoihin ei päästetä.

Kisojen aikana on käynnissä helmikuun loppuun asti jatkuva kevätjuhlakausi Chunyun, jonka aikana kiinalaiset tekivät jopa viime vuoden koronarajoitustenkin aikana lähes miljardi loma- ja kyläilymatkaa. Omikronmuunnoksen leviäminen horjuttaisi uskoa Kiinan jyrkkään koronapolitiikkaan, jonka onnistuminen on äärimmäisen tärkeää presidentti Xi Jinpingin ja kommunistisen puolueen suosiolle.

Valittuun koronan nujertamislinjaan ei haluta pienintäkään säröä, varsinkin kun ensi lokakuussa odottaa kerran viidessä vuodessa pidettävä kommunistisen puolueen huippukokous. Sen on määrä vahvistaa Xin valinta kolmannelle presidenttikaudelle, ja koronakatastrofi haittaisi hanketta suuresti.

Hallinnon toinen päätavoite on pyrkiä vaientamaan koronapolitiikkansa kyseenalaistajat.

Kiinan koronastrategia on perustunut armottoman jyrkkiin, suuria inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttaneisiin rajoitustoimiin. Jopa miljoonat ihmiset suljetaan pitkään eristykseen heti, kun yksikin tartunta paljastuu.

Toistaiseksi hallitus on onnistunut. Vaikka koronavirus lähti maailmalle Kiinasta, yli 1,4 miljardin asukkaan maassa on koko pandemian aikana todettu vain noin 105 000 tartuntaa eli neljäsosa 5,5 miljoonan asukkaan Suomen tartuntamäärästä.

Pekingin propagandan tärkeimmässä verrokkikohteessa Yhdysvalloissa tartuntoja on kirjattu noin 73 miljoonaa. Kiinassa covidiin on kuollut 4 636 ihmistä, Yhdysvalloissa lähes 900 000. Myös Kiinan talous on suoriutunut korona-ajasta useimpia muita maita paremmin. Kansantuote kasvoi viime vuonna peräti 8,1 prosenttia.

Kiinan presidentti Xi Jinping tutustui talvi-lajien urheilijoiden harjoitteluoloihin Pekingissä tammikuussa. © Xinhua / Eyevine / MVPhotos

Menestys on taannut kansalaisten laajan hyväksynnän ankarille koronatoimille. Mutta tohtori Lin tapaus opetti Kiinan johdolle, miten herkästi kansan mieli muuttuu ja miten pieni virheliike voi muuttua kansainväliseksi viestintäkatastrofiksi.

Li joutui poliisikuulusteluihin, kun hänen kollegoilleen jakamansa luottamukselliset varoitusviestit epidemian puhkeamisesta alkoivat levitä sosiaalisessa mediassa. Lääkäri määrättiin lopettamaan valheellisten huhujen levittäminen. Hän sai ankarat nuhteet, jotka hän julkaisi some-tilillään.

Ne etenivät nopeasti maailman mediaan, josta jutut ponnahtivat hongkongilaisen South China Morning Post -sanomalehden kautta takaisin kiinalaisiin tiedotusvälineisiin ja someen.

Lin kohtelu nostatti kiinalaisessa somekansassa rajua suuttumusta, joka laajeni heti arvosteluksi siitä, että hallinto salaili epidemiaa ja vähätteli sen vakavuutta. Weibossa levinnyt aihetunniste #WeWantFreedomOfSpeech keräsi viidessä tunnissa yli kaksi miljoonaa klikkausta ennen kuin viranomaiset ehtivät sensuroida sen.

Tyytymättömyyden levitessä hallitus muutti taktiikkaansa. Kolme päivää ennen Lin kuolemaa Kiinan korkein oikeus julkaisi somessa hyvin harvinaisen kannanoton. Se totesi, etteivät Li ja hänen viestejään välittäneet olleet välttämättä täysin väärässä: olisi kenties ollut hyödyllistä, jos ihmiset olisivat uskoneet varoituksia ja alkaneet noudattaa suojatoimia.

Samaan aikaan Peking valmisteli ja hyväksytti pikavauhtia lain, joka kielsi internetin käyttäjiä julkaisemasta ”negatiivista sisältöä Kiinasta”.

Sitten hallitus läksytti Wuhanin paikallisviranomaisia ja puhdisti Lin maineen. Hänet julistettiin marttyyriksi, mikä on korkein kunnianosoitus isänmaan puolesta kuolleelle kiinalaiselle.

Poliisi peruutti nuhteensa ja esitti Lin omaisille julkisen anteeksipyynnön.

Viranomaisten yritykset painaa Lin tapaus unohduksiin kuitenkin epäonnistuivat. Kun Weibo alkoi kesäkuussa 2020 vaivihkaa poistaa kommentteja Lin sivulta, syntyi niin suuri kohu, että yhtiö joutui palauttamaan ”teknisten ongelmien” takia kadonneet kommentit takaisin.

Peking ohjailee kuitenkin tarkasti Lin sankarikulttia somessa ja käyttää hänen Weibo-tilinsä kommenttitulvaa todisteena siitä, että länsi on väärässä syyttäessään Kiinaa avoimuuden puutteesta ja sensuroinnista.

 

Kuinka kauan Kiinan nollastrategia toimii nopeammin leviävän omikronin ja sitä mahdollisesti seuraavien uusien virusmuunnosten vallatessa alaa?

Ainakin nollalinja vaatii yhä rankempia joukkotoimia. Yhden omikrontartunnan varmistuminen Pekingissä 16. tammikuuta laukaisi suuroperaation, jossa kymmenettuhannet asukkaat eristettiin. Toimistopilvenpiirtäjissä työntekijöitä pikaeristettiin työpaikoilleen. Tianjinin satamakaupungissa taas kaikki 14 miljoonaa asukasta päätettiin pakkotestata, kun alueelta löytyi tammikuussa 20 koronavirustartuntaa.

Kiina ilmoittaa rokottaneensa 1,25 miljardia kansalaistaan eli yli 90 prosenttia väestöstään. Viranomaiset tai tiedotusvälineet eivät kuitenkaan kerro, että kotimaiset rokotteet Sinopharm ja Sinovac tarjoavat hyvin rajallisen suojan omikrontartuntoja vastaan ja korkeintaan kohtalaisen suojan deltavarianttia vastaan.

Siitä huolimatta Kiina ei osta ulkomailta tehokkaampia rokotteita, kuten Pfizeria tai Modernaa. Se osoittaisi karusti, etteivät hallinnon kehut kyvystään ratkaista koronaongelmansa yksin ja ylivoimaisesti muita paremmin pidä paikkaansa.

Hallinnolle kiusallisten kysymysten julkisesta pohdiskelemisesta joutuu Kiinassa vääjäämättä vaikeuksiin. Virallisen linjan kyseenalaistava omatoiminen raportointi koronatoimista on ollut Kiinalle alusta lähtien niin arka paikka, että se rinnastetaan valtiosalaisuuksien paljastamiseen.

Presidentti Xi on valtakaudellaan rajoittanut määrätietoisesti tiedotusvälineiden ja hallituksen arvostelijoiden sananvapautta. Koronaepidemia on avannut Xin hallinnolle mahdollisuuden ajaa uusia rajoituksia läpi vielä tehokkaammin kuin normaalioloissa.

Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) pääsihteeri Christophe Deloire kuvaa Xin kohta kymmenen vuotta jatkunutta valtakautta ”suureksi harppaukseksi taaksepäin” sananvapauden osalta.

Suuri harppaus oli Mao Zedongin valtava yhteiskunta- ja talouskokeilu vuosina 1958–1960. Sen oli määrä muuttaa Kiina pikavauhtia maatalousyhteiskunnasta nykyaikaiseksi teollisuusvaltioksi. Kokeilu epäonnistui täysin, se johti 15–60 miljoonan ihmisen nälkäkuolemaan ja horjutti vakavasti kiinalaisten uskoa kommunistipuolueen kykyyn hallita maata.

Kiina on jo rajoituksissa ja rangaistuksissa palannut Maon aikojen sensuurin tasolle, Deloire toteaa RSF:n joulukuussa julkaiseman raportin saatesanoissa:

”Riippumattoman tiedon etsimisestä on tullut rikos ja sen tarjoamisesta vielä suurempi rikos. Aiheesta riippumatta jokaista, joka kieltäytyy noudattamasta virallista totuutta, syytetään kansallisen yhtenäisyyden vaarantamisesta.”

Tiedotusvälineet saavat toimituskokouksiinsa kommunistisen puolueen päiväkäskymäisiä ohjeita ”oikeasta tavasta” kertoa uutiset. Valtiollinen televisio on alkanut lähettää kulttuurivallankumouksen ajoilta tuttuja lavastettuja häpeätilaisuuksia, joissa esimerkiksi ”virheen” tehnyt toisinajattelija tai toimittaja tunnustaa tekonsa ja katuu.

Kiina on pudonnut RSF:n 180 valtion lehdistönvapausindeksissä sijalle 177. Suomi on vapausvertailussa toisena.

Ennen Xin valtakautta arkaluontoisia aiheita olivat lähinnä Tiibet, Taiwan ja johtavien viranomaisten korruptio. Nyt listalla ovat myös koronapolitiikka, Hongkong, Xinjiangin uiguurit, Metoo-liike ja luonnonkatastrofit, RSF luettelee.

Virallisesta totuudesta poikkeavia tietoja tai mielipiteitä julkaiseva kiinalainen, syyllistyy ”kansallisen yhtenäisyyden tai valtion edun vaarantamiseen”. Epämääräinen käsite jättää syyttäjälle ja oikeudelle laajat valtuudet nostaa syytteitä sekä jakaa tuomioita. Yleisiä rikosnimikkeitä ovat myös riidankylvö, ongelmien lietsominen ja vakoilu.

 

Kiinalainen toimittaja ilmoittautumassa talvikisojen mediakeskuksessa Pekingissä. © He Changshan / Xinhua News / MVPhotos

Covidista ”väärin” kirjoittavia toimittajia, mielipidevaikuttajia ja tavallisia some-kirjoittajia ”kutsutaan teekupilliselle”. Kiertoilmaisu tarkoittaa turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten kuulusteluja.

Useita journalisteja on tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin koronauutisistaan. Heihin kuuluu Wuhanista pandemian alkuaikoina raportoinut kansalaisjournalisti Zhang Zhan, 38, joka haastoi näkyvästi viralliset tiedot viranomaistoimista.

Teetuokio johtaa usein katoamiseen epämääräiseksi ajaksi.

Kun Kiinan valtiollisen television englanninkielisen uutiskanavan CGTN:n uutisankkuri, kiinalaissyntyinen Australian kansalainen Cheng Lei kertoi Facebook-postauksessaan yrittäneensä turhaan saada lupaa raportoida Wuhanista, hän katosi elokuussa 2020 puoleksi vuodeksi.

Sen jälkeen hän ilmestyi oikeuden eteen syytettynä ”valtiosalaisuuksien laittomasta toimittamisesta ulkomaisille tahoille”.

 

Kiinan oikeusjärjestelmässä jopa 99 prosenttia syytteistä johtaa tuomioon. Vähintään yhtä vahva pelote on nykyään ”erikseen määrätyssä asuinpaikassa tapahtuva valvonta”, residential surveillance in a designated location (RSDL), joka lisättiin lainsäädäntöön vuonna 2013 heti Xin valtaannousun jälkeen.

RSDL kuulostaa kotiarestin kaltaiselta suhteellisen lievältä rangaistukselta. Käytännössä se tarkoittaa kuitenkin hallinnollista eristystä, jolla viranomaiset voivat sulkea kohteensa ulkomaailmasta jopa puoleksi vuodeksi ilman virallista pidätystä, syytettä, oikeudenkäyntiä tai oikeutta tavata lakimiestä.

Eristys tapahtuu turvallisuusviranomaisten varta vasten rakennuttamissa tiloissa. Omaisilla ei ole oikeutta vierailla eristetyn henkilön luona, he eivät yleensä saa edes tietää hänen sijaintiaan. Eristyksiin joutuneet murretaan tehokkaasti ja julmasti, toteaa useiden Aasian maiden ihmisoikeustilannetta seuraavan ihmisoikeusjärjestön Safeguard Defendersin johtaja Peter Dahlin.

Kiinassa pitkään asunut ihmisoikeusaktivisti Dahlin joutui itse 23 päiväksi hallinnolliseen eristykseen vuonna 2016.

Safeguard Defenders kuvaa eristyskäytäntöä yksityiskohtaisesti tuoreessa raportissaan, joka perustuu kymmenien eristettyjen kokemuksiin.

Eristetty joutuu istumaan lähes koko valveillaoloaikansa paikallaan tuolilla sellissään, jossa kaksi vartijaa tarkkailee häntä läpi vuorokauden. Lukeminen ja muukin tekeminen on yleensä kiellettyä.

Ikkuna on peitetty verhoilla. Liikuntaan jätetään vain 15 minuuttia vuorokaudessa. Päivään sisältyy pitkiä ja usein väkivaltaisia kuulusteluja. Huoneessa on läpi vuorokauden kirkkaat valot, nukkumista häiritään.

Fyysistä ja henkistä tasapainoa horjutetaan myös istuttamalla eristetty tunneiksi metalliseen ”tiikerituoliin”. Istuminen tiukasti kahlittuna epäluonnollisessa asennossa tuottaa niin ankaraa kipua, ettei eristetty tuolista päästessään usein pysty kävelemään omin jaloin, Safeguard Defenders kuvailee.

Järjestö arvioi, että hallinnolliseen eristykseen on määrätty vuodesta 2013 lähtien ainakin 55 000 ihmistä. Korona-aikana eristyksen käyttö on selvästi kasvanut: pelkästään vuonna 2020 eristykseen joutui 15 000–20 000 ihmistä.

Myös Kiinan entistä varapääministeriä seksuaalisesta hyväksikäytöstä syyttäneen tennistähden Peng Shuain epäillään joutuneen hallinnolliseen eristykseen.

 

Toimittajien ja mielipidevaikuttajien tekninen valvonta on Kiinassa entistä kattavampaa.

Kaikki journalistit ovat lokakuusta 2019 lähtien joutuneet käyttämään älypuhelimissaan XueXi Qiang Guo eli Opiskele Xin ajatuksia, vahvista kotimaata -nimistä propagandasovellusta, jonka verkkokauppajätti Alibaba on kehittänyt Kiinan kommunistipuolueelle.

Saksalainen kyberturvallisuusyhtiö Cure 53 ja verkkosensuuria tutkiva yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö Open Technology Fund selvittivät yhdessä, että sovellus pystyy etämuokkaamaan käyttäjänsä tiedostoja, lataamaan puhelimiin uusia sovelluksia, tekemään puhelinsoittoja ja käynnistämään laitteen mikrofonin.

Kiinan hallitus väittää, että sovelluksella on jo yli sata miljoonaa käyttäjää. Se on ladattu jo ainakin 500 miljoonaa kertaa, laskee Open Techology Fund.

Uusiakseen lehdistölupansa toimittajat joutuvat joka vuosi osallistumaan presidentti Xin ajatuksiin keskittyvään 90 tunnin uudelleenkoulutukseen. ”Koulutus” päättyy XueXi-sovelluksella tehtävään kokeeseen, jossa mitataan uskollisuutta Xille ja puolueelle.

 

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Kiinan-osaston johtaja Sophie Richardson varoittaa, etteivät Pekingin talviolympialaisten osallistujat ole mielipiteitä esittäessään turvassa ”orwellilaisessa valvontayhteiskunnassa”.

Kaikki kisavieraat joutuvat käyttämään virallista My2022-kisasovellusta, joka heidän pitää ladata puhelimiinsa kaksi viikkoa ennen Kiinaan saapumistaan. Sovellus on tarkoitettu koronavalvontaa varten.

Kyberturvallisuusyhtiö Citizen Lab on tutkinut, ettei se salaa tai suojaa käyttäjänsä tiedostoja.

Sovellukseen on myös piilotettu lähes 2 500 sensuroitavan avainsanan tiedosto ”illegalwords.txt” ja toiminto, joka ilmoittaa, kun puhelin käyttää kiellettyjä sanoja, Citizen Lab paljastaa.

Tarkkailtavien sanojen listalta löytyvät muiden muassa Kiinan johtajat ja valtionlaitokset, viittaukset Tiananmenin eli Taivaallisen rauhan aukion vuoden 1989 verilöylyyn, Xinjiangiin sekä kiellettyyn uskonnolliseen liikkeeseen Falun Gongiin.