5G-kiista räjähti käsiin: Yli sataa keskeistä lentokenttää Yhdysvalloissa uhkaa sulkeminen ja lentoliikennettä kaaos

Ilmailun ja tietoliikenteen valvontaviranomaiset ovat täysin eri mieltä 5G-verkkojen riskeistä. Vastaavaa teknologiaa on käytössä myös Suomessa.
Ulkomaat 14.1.2022 11:47
Los Angelesin lentokenttä on yksi kentistä, joilla liikenne uhkaa pysähtyä.
Los Angelesin lentokenttä on yksi kentistä, joilla liikenne uhkaa pysähtyä. © David Mcnew / AFP / Lehtikuva

Kahden yhdysvaltalaisen matkapuhelinalan jättiyhtiön AT&T:n ja Verizonin oli määrä ottaa suurin fanfaarein käyttöön uudet, niin sanotun C-taajuusalueen 5G-kännykkäverkot 5. joulukuuta. Käyttöönottoa kuitenkin siirrettiin Yhdysvaltain hallituksen päätöksellä kuukaudella.

Tammikuun alussa, vain muutamaa päivää ennen uutta aloituspäivämäärää tuli uusi lykkäys. AT&T ja Verizon ilmoittivat suostuneensa liikenneministeri Pete Buttigiegin pyyntöön ja siirtäneensä verkkojen käyttöönottoa vielä kahdella viikolla eli tammikuun 19. päivään.

Syynä oli pelko siitä, että 5G-signaalit saattavat häiritä tukiasemien lähettyvillä lentävien lentokoneiden radiokorkeusmittareita. Kyseessä on laite, jota tarvitaan varsinkin laskeutumisessa huonolla säällä. Mittarin toimintahäiriö aiheuttaisi vakavan uhan lentoturvallisuudelle ja vaarantaisi satojen miljoonien ihmisten hengen tai ainakin lentomatkan.

Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA on esittänyt rajoituksia uusien 5G-taajuuksien käyttöönoton varalle. Yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden laskelmien mukaan ne johtaisivat 345 000 matkustajalennon peruuttamiseen ja 32 miljoonan matkustajan matkan peruuntumiseen.

Torstaina 14. tammikuuta FAA ryhtyi konkreettisiin toimiin. Se julkisti Notam-tiedotteen, jolla kielletään mittareiden varassa tehtävät lähestymiset ja automaattilaskeutumiset eli huonon sään operaatiot yli sadalla amerikkalaisella lentokentällä 19.1. alkaen 5G-ongelman vuoksi.

Lentoyhtiöt ryhtyivät kiireellä selvittämään kiellon vaikutuksia, mutta ne tulevat väistämättä olemaan erittäin laajat. Autoland-kieltolistalla ovat muun maussa Boston, New York, Chicago, Dallas, Houston, Los Angeles ja San Francisco.

 

Tilanne on osoitus ilmailua ja tietoliikennettä sääntelevien viranomaisten yhteistyön täydellisestä epäonnistumisesta.

Yhdysvaltain telehallintovirasto FCC huutokauppasi teleyhtiöille niin sanotun C-taajuusalueen 5G-verkkoja verkkoja 81 miljardilla dollarilla. Kukaan ei tässä vaiheessa kiinnittänyt huomiota siihen, että verkkojen 3,7–3,98 gigahertsin taajuusalue on lähellä 4,2–4,4 gigahertsin taajuusaluetta, jota kymmenientuhansien lentokoneiden radiokorkeusmittarit käyttävät.

On mahdollista, että 5G-verkkojen signaali vuotaa radiokorkeusmittareiden taajuudelle. Jos radiokorkeusmittarit eivät tällöin toimi luotettavasti, esimerkiksi huonolla säällä laskeutuminen käy mahdottomaksi.

Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA onkin valmistautunut kieltämään huonolla säällä lentämisen monella keskeisellä alueella, jos uudet 5G-verkot otetaan niillä käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaisi lentoliikenteen seisahtumista kokonaan.

Ongelmaa on yritetty tutkia, mutta selkeää vastausta siihen, häiritsevätkö C-taajuuksien 5G-verkot todella radiokorkeusmittareita, ei ole saatu.

Osapuolet tulkitsevat tilannetta päinvastaisilla tavoilla. Kännykkäala ja FCC sanovat, ettei vaaraa ole. Ilmailuviranomainen FAA pitää sitä hyvinkin mahdollisena.

FAA saa vankkaa tukea koko ilmailutoimialalta. C-alueen 5G-verkkojen käyttöönoton siirtämistä vaativat lentoyhtiöt, niiden työntekijäjärjestöt ja viimeksi myös kaksi suurta lentokonevalmistajaa, Boeing ja Airbus.

 

Tuntuu merkilliseltä, että tilanne on näin sekava vielä juuri ennen uusien verkkojen käyttöönottoa.

Tässä asiassa syyttävä sormi osoittaa Yhdysvaltain liikenneministeriöön ja sitä johtavaan ministeriin Pete Buttigiegiin. Lempinimellä Pormestari Pete tunnettu South Bendin pikkukaupungin pormestari nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 2020 presidentinvaalissa, jossa hän oli yksi presidentiksi nousseen Joe Bidenin haastajista demokraattipuolueessa.

Pormestari Pete ei päässyt ehdolle, mutta sai viime helmikuussa liikenneministerin viran.

Hänen olisi pitänyt ensi töikseen kääriä hihansa ja ryhtyä setvimään 5G:n ja lentoliikenteen muodostamaa ongelmaa yhdessä kongressin alaisen itsenäisen viraston FCC:n kanssa.
Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Vuosia tiedossa ollutta ongelmaa yritetään nyt ratkoa viime hetken hätätoimenpiteillä, mikä ei anna hallinnosta kovin hyvää kuvaa.

 

C-taajuusaluetta käyttäviä 5G-palveluita on jo laajasti käytössä myös Euroopassa, Suomessakin.

Suomen 5G-taajuushuutokauppa pidettiin jo 2018. Kaikki kolme operaattoria (Elisa, Telia, DNA) ostivat oman taajuusalueensa. DNA maksoi 21 miljoonaa euroa lähimpinä radiokorkeusmittareiden käyttämiä taajuuksia olevista C-alueen taajuuksista 3,670–3,800 gigahertsiä.
Yläraja jää kuitenkin selvästi kauemmas ilmailutaajuuksien alarajasta eli 4,2 gigahertsistä kuin Yhdysvalloissa käyttöön tuleva 3,98 gigahertsiä. Suomessa ei ole raportoitu minkäänlaisista ongelmista 5G:n ja lentoliikenteen yhteensovittamisessa.

EU:n ilmailuturvallisuusviraston EASA:n tiedottajan mukaan niiden mahdollisia vaikutuksia lentokoneiden radiokorkeusmittareihin ja sitä kautta lentoturvallisuuteen tutkitaan aktiivisesti koko ajan.

EASA on pyytänyt selvitystä ainakin CEPT-nimiseltä EU-maiden tietoliikenneviranomaisten yhteistyöelimeltä. EASA tekee yhteistyötä myös FAA:n kanssa tässäkin asiassa.

Toistaiseksi Euroopassa ei EASA:n mukaan ole tiedossa yhtään tapausta, jossa 5G-signaali olisi aiheuttanut ongelmia radiokorkeusmittarin toiminnalle. Tämä on yksi Yhdysvaltain kännykkäalan vahvimmista argumenteista sen yrittäessä mitätöidä ilmailualan julki tuomia pelkoja. Silti EASA julkisti joulukuussa turvallisuustiedotteen, jossa käsiteltiin ongelmaa ja mahdollisia riskejä.

Riskeihin vaikuttavat monet tekniset seikat kuten 5G-tukiaseman sijoittelu ja signaalin voimakkuus.

Kanadassa 5G-asemien sijoittamista isojen lentokenttien lähelle on rajoitettu jo nyt. Amerikkalaisia 5G-yhtiöitä on pyydetty operoimaan verkkojaan alennetuilla tehoilla maaliskuun loppuun saakka.

Suuriin ja pysyviin rajoituksiin kännykkäjätit tuskin ovat valmiita. Niille myytiin käyttökelpoisia taajuuksia 81 miljardilla. Viranomaisen on enää tässä vaiheessa todella vaikeata rajoittaa niiden käyttöä.

 

Radiokorkeusmittari antaa hyvin tarkan tiedon lentokoneen korkeudesta maan pinnasta noin 800 metrin korkeuteen saakka.

Tätä tietoa tarvitaan muun muassa automaattilähestymisten tekemiseen ja useiden eri varoitusjärjestelmien toimintaan. Ilman sitä nykyaikainen matkustajakone on poutahaukka, joka voi lentää vain hyvällä säällä.

Radiokorkeusmittarin häiriö voi johtaa siihen, että huonon sään lähestymisissä käytettävä autopilotti jättää loppulähestymisessä vaadittavan liukupolun loivennuksen tekemättä, kone osuu maahan liian suurella vajoamisnopeudella ja hajoaa päreiksi.

Sellaista riskiä ei voida ottaa. Lentoyhtiöt ja niiden matkustajat tarvitsevat ehdottoman varman tiedon siitä, ettei 5G aiheuta tällaista häiriötä.