Yhdysvallat on jyrännyt ylivoimaisesti Nobel-palkinnon yli satavuotisessa historiassa

Tiede 13.10.2008 12:55

Jos Nobelin rauhanpalkinnon jakamisperusteet palasivat perinteiseen rauhantyöhön – kuten nobelisti Martti Ahtisaari itse sanoo – myös muiden nobelien jakolinjassa on nähtävissä uutta linjausta. Karkeasti laskien tieteen nobeleita jaettiin palkinnon alkuaikoina etupäässä Eurooppaan, 1900-luvun loppupuolella Yhdysvaltoihin ja nyt Aasiaan.Nobelisti 2008 Yochiro Nambu

Chicagon yliopiston fysiikan professori Yoichiro Nambu ja vaimonsa Chieko ovat saaneet kuulla, että Nambu on voittanut Nobelin palkinnon 7. lokakuuta 2008.

Tänä vuonna palkitsijat mahdollisesti vastasivat jo toista kertaa arvosteluun Yhdysvaltain liiallisesta suosimisesta. Tieteen nobelien muotimaa oli tällä kertaa Japani. Sinne meni kaksi kolmesta fysiikan palkinnosta ja kolmasosa kemian nobelista. Lisäksi kolmaskin palkittu fyysikko Yoichiro Nambuon syntyjään japanilainen, vaikka on nykyisin Yhdysvaltain kansalainen.

Amerikkalaisia toki palkituissa riittää yhä: Nambun lisäksi kaksi kemistiä sekä taloustieteilijä. Loput tieteen palkinnoista menivät Ranskaan ja Saksaan.

Koko Nobel-palkinnon yli satavuotisessa historiassa Yhdysvallat on jyrännyt ylivoimaisesti. Vaikka tiedepalkintoja alkoi siunaantua sinne enemmälti vasta 1930-luvulla, USA on kahminut niistä kaikkiaan reilusti yli kolmanneksen, taloustieteessä jopa 40 prosenttia. Ainoastaan kirjallisuudessa ykköstilan on vallannut Ranska.

Muutenkin erityisesti tiedenobelit ovat kasautuneet aika harvoille maille: kymmenen kärjessä ovat kahmineet niistä 83 prosenttia. Kirjallisuuden ja rauhan nobelien jakauma on paljon tasaisempi. Palkintomaita on runsaammin ja Nobel-eliitin ulkopuolelle palkinnoista on mennyt melkein puolet.

Pohjoismaista nobelien kärkikymmenikköön selviää Ruotsi, jonne on osunut peräti 29 palkintoa, väkilukuun nähden hyvin runsaasti. Norjaan ja Tanskaan on mennyt myös yli kymmenen palkintoa, Suomeen tuli nyt kolmas (ellei lasketa Suomessa syntynyttä Ruotsin kansalaista Ragnar Granitia ja YK:n rauhanturvajoukkoja).

Nobel-palkintojen sijoittaminen eri maille on aika hankalaa, koska tiede on maailmanlaajuista ja monet palkituista ovat syntyneet eri maissa kuin missä ovat tehneet elämäntyönsä. Oheinen taulukko (myös Excel-tiedostona täällä) on laskettu palkittujen alkuperäisten kotimaiden mukaan.

Yhteensä Pros.

Lääke-

tiede

Fysiikka Kemia

Talous-

tiede

Kirjal-

lisuus

Rauha
Yhdysvallat 227 29 67 61 52 18 8 21
(Länsi-)Saksa 90 12 23 26 27 1 9 4
Britannia 89 12 24 17 25 6 7 10
Ranska 55 7 12 13 5 1 13 11
Ruotsi 29 4 8 4 4 2 6 5
Sveitsi 23 3 6 3 4 0 1 9
Venäjä/Nliitto 22 3 3 10 1 1 5 2
Italia 18 2 6 3 1 1 6 1
Japani 16 2 1 6 6 0 2 1
Hollanti 14 2 3 6 3 1 0 1
Muut 185 24 39 16 24 12 48 46
Yhteensä 768 192 165 152 42 105 111

Vuoden 2008
tiedepalkinnot

Lääketieteen ja fysiologian nobelisteista ranskalainen Françoise Barré-Sinoussi, 61, on vasta kahdeksas tällä alalla palkittu nainen. Yhdessä maanmiehensä Luc Montagnieri, 76, kanssa hän eristi ja määritteli ensimmäisenä aidsin aiheuttajan, hi-viruksen.

Kolmannen lääketieteen palkitun, Harald zur Hausenin, 72, ansiot ovat samantapaiset, joskin eri taudissa. Hän osoitti 1980-luvulla, että kohdunkaulan syövän aiheuttaa papilloomavirus HPV. Löytö johti sittemmin rokotteeseen, jonka on tarkoitus pysäyttää taudin leviäminen.

Eräissä ennakkoveikkailuissa lääketieteen Nobel-palkintoa ennustettiin Suomeen, Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion akatemianprofessorille Riitta Harille hänen aivotutkimuksistaan, mutta vielä tällä kertaa palkinto jäi saamatta.

Fysiikan palkitut, Yoichiro Nambu,87, Makoto Kobayashi, 64, ja Toshihide Maskawa, 68, ovat tutkineet alkeishiukkasia ja erityisesti niiden symmetriaa. Nambun työ on ollut perustana muun muassa fysiikan standardimallissa, jolla on keskeinen osa alkeishiukkasten teoriassa.

Toshihide ja Maskawa puolestaan ennustivat tahollaan Japanissa jo melkein 30 vuotta sitten kvarkki-alkeishiukkasten ilmiöitä, jotka vasta myöhemmin – viimeksi tällä vuosikymmenellä – on onnistuttu todistamaan empiirisesti. Nobelistien tutkimusten jäljiltä puuttuu vielä yksi palanen neljästä, Higgsin hiukkanen, jonka tehoetsintä on aloitettu tänä syksynä hieman epäonnisesti startatussa CERNin jättimäisessä hiukkaskiihdyttimessä.

Kemian kolme nobelistia, amerikkalaiset Martin Chalfie, 61, ja Roger Tsien, 56, sekä japanilainen Osamu Shimomura, 80, ovat olleet uranuurtajia vihreän hehkuvan proteiinin, GFP:n, tutkimuksessa. Shimomura löysi proteiinin vuonna 1962, ja Chalfie ja Tsien kehittivät sen käyttöä.

Alba-jänisMeduusasta erotettu proteiini hehkuu vihreänä ultraviolettivalossa ja sinisessä valossa. Sen näkyvyyden takia voidaan tutkia yksittäisten proteiinien toimintaa elävissä soluissa.

GFP on kelvannut myös taiteeseen: vuonna 2000 sen avulla luotiin kellanvihreähohtoinen Alba-jänis.

Taloustieteen nobelisti Paul Krugman, 55, on palkinnonsaajista kaikkein ajankohtaisin, sillä hän on tullut tunnetuksi presidentti George W. Bushin talouspolitiikan ärhäkkäänä arvostelijana, joka on tuoreissa kolumneissaan syyttänyt Bushin hallintoa myös tämänhetkisestä finanssikriisistä. Palkintoa ei kuitenkaan perusteltu tällä kritiikillä, vaan Krugmanin ansioilla vapaakaupan, globalisaation ja kaupungistumisen selittämisessä.

Teksti
Jukka Ukkola

Kuva
Charles Rex Arbogast / AP / Lehtikuva

Lisää aiheesta
Huom: jutussa nobelistit on linkitetty Wikipedia-artikkeliin (engl.)
Wikipedia: Nobel-palkinto
Tänään Cern, huomenna Pyhäsalmi? (SK netti 9.9.2008)
Ihmiskunnan suurin tieteellinen koe alkaa Cernissä: Pimeä aine saa vihdoin valaisua (SK netti 9.9.2008)

Nobelisti Martti Ahtisaari
Nobel-palkittu Martti Ahtisaari: ”Kosovo on ja pysyy itsenäisenä” (SK netti 10.10.2008)
Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhapalkinnon (SK netti 10.10.2008)
Pekka Ervasti PolKom.fi-blogissa: Halonen ilmoitti Nobelista hallitukselle (SK netti 10.10.2008)
Ahtisaari: Kaukasian tilannetta ja Kosovoa ei voi rinnastaa, kuten Venäjä väittää (SK netti 4.9.2008)
Harvoin rauhassa (pdf; SK 25-26/2008)
Harvoin rauhassa (ote jutusta, SK netti 19.6.2008)
Presidentti Ahtisaari – sitkeästi rauhan puolesta (SK netti 26.6.2008)
Ahtisaari jättäytyy taka-alalle Kosovo-neuvotteluissa (SK netti 25.7.2007)
Palkintona rauha (pdf; SK 32/2006)
Rauhan kummisetä (pdf; SK 34/2005)
Ahtisaaren piti välillä olla vihainen (SK 29/2005)
Hän sen teki – Aceh, Ahtisaari ja Juha Christensen (SK 5/2005)
Wikipedia: Martti Ahtisaari
Katri Merikallio: Miten rauha tehdään – Ahtisaari ja Aceh (WSOY 2006)

Nobelin rauhanpalkinnosta
Wikipedia

Suomalaiset nobelistit
Martti Ahtisaari on Suomen viides nobelisti (IS 10.10.2008)

Ylen Elävä arkisto
Nobelisteja kautta aikain