Viini virtasi Kaukasuksella jo 8 000 vuotta sitten – Valmistus oli hallussa tuhat vuotta luultua aiemmin

Kivikautinen viiniharrastus paljastui ruukunpaloista.
Kirsi Heikkinen
Tiede 14.11.2017 18:39

Ensimmäiset rypäleistä tehdyt viinimaljalliset kulautettiin Kaukasuksella Mustanmeren ja Kaspian meren välimaastossa noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, vihjaa kansainvälisen tutkijaryhmän Pnas-lehdessä julkaistu tutkimus.

Kivikautinen viiniharrastus paljastui saviastioiden sirpaleista, joita löytyi kahden neoliittisen kylän kaivauksissa noin 50 kilometriä Georgian pääkaupungista Tbilisistä etelään.

Massaspektrometri poimi kahdeksan suuren ruukun jäänteistä viini-, meripihka-, omena- ja sitruunahappoa, jotka kielivät astioiden sisältäneen aitoa rypäleviiniä.

Radiohiiliajoitus kertoi pirstaleiden olevan peräisin ajalta 6 000–5 800 eaa. Jotkin astioista oli koristeltu viiniterttuja muistuttavilla kuvioilla.

Seudulla rehotti tuolloin Vitis vinifera -viiniköynnöksiä.

Ruukunpaloista ja ympäristön maanäytteistä löytyi myös muinaista siitepölyä. Sen analyysi osoitti, että seudulla rehotti tuolloin Vitis vinifera -viiniköynnöksiä.

Ilmasto-olot Kaukasuksen kukkuloilla olivat sille ihanteelliset, samanlaiset kuin Ranskan ja Italian nykyisillä viinialueilla, tutkijat sanovat.

”Uskomme, että tämä on vanhin esimerkki villin viiniköynnöksen hyödyntämisestä varta vasten viininvalmistukseen”, sanoo tutkimusartikkelin kirjoittajiin kuuluva Stephen Batiuk Toronton yliopistosta tiedotteessa.

 

Löytö voi vanhentaa rypäleviinin valmistustaitoa jopa tuhat vuotta. Tähän asti modernin viinin alkukotina on pidetty Iranin Zagrosvuoria. Tutkimusten mukaan siellä tehtiin viiniä 5 400–5 000 eaa.

Vanhimman viininkaltaisen alkoholin titteli pysyy edelleen Pohjois-Kiinan Jiahussa. Siellä tehtiin käymisreaktion avulla riisistä, hunajasta ja marjoista juomaa jo 7 000 eaa.

Keskustelu