Viina vie suomalaisia eniten Länsi-Euroopassa

Karri Kokko
Tiede 12.2.2009 16:16

Suomalaisnaisia kuolee nyt alkoholiin kymmenen kertaa enemmän kuin neljä vuosikymmentä sitten.nainen alkossa

Suomi on noussut kroonisten maksasairauskuolemien kärkimaihin Euroopassa. Vuoden 2007 luku, 24 tapausta sataatuhatta asukasta kohti, on korkein Länsi-Euroopassa, kaksinkertainen Ranskaan ja kolminkertainen Ruotsiin verrattuna.

Ranskassa maksakirroosikuolleisuus on laskenut tasaisesti liki 40 vuotta suunnilleen samaan tahtiin kuin alkoholin kokonaiskulutus. Etenkin viinin käyttö on pudonnut rajusti. Puoli vuosisataa sitten ranskalaiset naukkailivat viinejä 130-140 litraa vuodessa päätä päälle. Nyt määrä on noin 50 litraa. Alkoholin kokonaiskulutus sataprosenttisena per asukas on vähentynyt 50 vuodessa noin 20 litrasta 9,7:ään. Neljässä vuosikymmenessä maksakirroosikuolleisuus on pudonnut kolmannekseen, 13:een sadastatuhannesta.

Italiassa muutos on ollut samanlainen. Viinin kulutus ja krooniset maksasairauskuolemat ovat puolittuneet 30 vuodessa. Samantapainen on kehitys ollut myös muissa viinin mahtimaissa, Espanjassa ja Portugalissa.

Viinankäyttäjinä ruotsalaiset ovat suomipoikiin verrattuina pelkkiä toivonliittolaisia. Sataatuhatta henkilöä kohti maksakirroosiin kuolee Ruotsissa 7-8 henkilöä. Juutitkin, oluen ystävät, ovat kaukana härmäläisten takana (15/100 000).

Kirroositilaston perusteella suurimmat juopot Suomessa ovat Helsingissä. Espoossa alkoholikuolemia on selvästi vähemmän, samoin Vantaalla. Pääkaupunkiseudun ja maakuntien väliset erot ovat parissa vuosikymmenessä supistuneet tuntuvasti.

Yleisin
kuolinsyy

Maksakirroosikuolemista 93-95 prosenttia on alkoholin aiheuttamia. Alkoholihaittojen profiili on parissa vuosikymmenessä muuttunut rajusti. Alkoholisairauksien aiheuttamia kuolemia on nykyisin yli kaksi kertaa niin paljon kuin niin sanottuja humalakuolemia, joiden määrä – 900-1 000 vuodessa – on jopa hieman vähentynyt 1990-luvun tasosta. Alkoholitauteihin ja -myrkytyksiin kuolleiden määrä on sen sijaan noin kolminkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä.

Toissa vuonna alkoholi oli yleisin työikäisten kuolemansyy sekä naisten että miesten keskuudessa. Lähes joka kymmenennessä kuolintodistuksessa mainittiin alkoholi osatekijänä. Naisten alkoholikuolleisuus on neljässä vuosikymmenessä kymmenkertaistunut, miesten lähes kolminkertaistunut.

Kulutuksen määrään suhteutettuna alkoholi on nykyisin monin verroin tehokkaampi tappaja kuin 1960-luvun lopussa, jolloin märkä sukupolvi alkoi oppia säännölliseen ja aiempaa runsaampaan juomiseen. Miljoona sataprosenttiseksi laskettua alkoholilitraa tuottaa uhreja nyt viisi kertaa niin paljon kuin nelisenkymmentä vuotta sitten.

Unkari
synkin

Itä-Euroopan maissa kuolemat kroonisiin maksasairauksiin ovat selvästi yleisempiä kuin Länsi-Euroopassa. Keskeinen, joskaan ei ainut syy, on korkea alkoholin kulutus. Asiaan voivat vaikuttaa muun muassa tilastointierot ja C-hepatiitin yleisyys.

Baltian maissa keskimääräinen kulutus lienee 10-12 litraa sataprosenttisena per asukas. Eri tilastojen luvut poikkeavat kuitenkin melkoisesti toisistaan.

Virossa sekä miesten että naisten maksakirroosikuolemat ovat kaksinkertaistuneet runsaassa vuosikymmenessä. Myös alkoholin kulutus on noussut merkittävästi.

Kirroositilaston kärkimaita ovat Suomen ohella Slovenia, Liettua, Slovakia, Viro ja Italia. Ylivoimainen ykkönen on ollut jo pitkään Unkari: 53 tapausta sataatuhatta kohti vuonna 2005. Kymmenen viime vuoden aikana määrä on laskenut tuntuvasti, vaikka alkoholin kulutus ei ole vähentynyt.

Kroonisiin maksasairauksiin kuolleiden määrä suhteessa alkoholin kulutukseen on eri maissa hyvin erilainen. Esimerkiksi Italiassa, jossa alkoholin kulutus on ollut vuosikymmeniä 25-30 prosenttia alempi kuin Ranskassa, maksakirroosiluvut ovat tällä vuosikymmenellä puolitoistakertaa suuremmat kuin Ranskassa.

Epäuskottavilta vaikuttavat myös Irlannin luvut. Maksasairauskuolemia on vain 5,4 sataatuhatta henkilöä kohti, vaikka sataprosenttisen alkoholin kulutus, 10-12 litraa per asukas on maailman korkeimpia.

Maksakirroosi vie hautaan vanhoissa EU-maissa vuosittain lähes 60 000 juoppoa eli 15 ihmistä sataatuhatta asukasta kohti. Uusissa EU-maissa määrä on väestöön suhteutettuna yli puolitoistakertainen ja yhteensä nykyisissä 27 EU-maassa luku on 80 000 kuollutta, eli kaksi kertaa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä.

Tektsi
Jouko Manninen
Kuva
Markku Ulander / Lehtikuva

Keskustelu
Miksi suomalaiset juovat?