Vety muuttui ensi kertaa metalliseksi

Yli 80 vuotta sitten esitetty teoria todistettiin oikeaksi.
Tiede 27.1.2017 12:15
Vety on tuttu kaasuna, joka muun muassa nosti ilmaan 1900-luvun alun ilmalaivat. Kuvassa LZ7 matkustaja-alus.
Vety on tuttu kaasuna, joka muun muassa nosti ilmaan 1900-luvun alun ilmalaivat. Kuvassa LZ7 matkustaja-alus. © Wikimedia commons

Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine yksiatomisena kaasuna. Maapallolla se yleensä esiintyy kaksiatomisina molekyyleinä tai yhdisteissä muiden alkuaineiden kanssa.

Kuitenkin jo vuonna 1935 fyysikot Hillard Bell Huntington ja Eugene Wigner ennustivat, että vety voisi muuttua kiinteäksi, metalliseksi vedyksi, eli saada metallisia ominaisuuksia.

Alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä vety on sijoitettu ensimmäiseen pääryhmään yhdessä alkalimetallien kanssa. Wignerin ja Huntingtonin teorian mukaan vetymolekyylit voisivat muuttua atomaariseksi vedyksi 25 gigapascalin eli lähes 250 000 ilmakehän paineessa.

Nyt Science-lehdessä julkaistu tutkimus vahvistaa, että vety todella voi saada eksoottisia, metallisia ominaisuuksia sopivissa olosuhteissa. Näitä ominaisuuksia voivat olla muun muassa hyperjohtavuus ja hyperjuoksevuus.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu