Väite: Tiedelehdet johtavat lääkäreitä harhaan – ”Osa lääkeyhtiöiden markkinointikoneistoa”

Avoin verkkojulkaiseminen heikentäisi lääketeollisuuden valtaa tieteeseen, sanoo BMJ:n ex-päätoimittaja Richard Smith.
Tiede 5.10.2016 19:55
© Marja Airio / LEHTIKUVA

Lääketieteen huippujulkaisut johtavat lukijoitaan harhaan. Niistä on tullut osa lääkeyhtiöiden markkinointikoneistoa, sanoo arvostetun brittiläisen BMJ-lehden (British Medical Journal) entinen päätoimittaja, lääkäri Richard Smith.

Smithin mukaan lääkeyhtiöt pyrkivät saamaan tutkimuksensa julki arvostetuissa tiedelehdissä kaikin keinoin, koska lukijoiden mielikuvissa lehden hyvä brändi siunaa lääkkeen laadun.

Toisaalta pimentoon jäävät kliiniset kokeet, jotka toteavat saman lääkkeen tehottomaksi tai haitalliseksi. Tutkimuksen käynnistänyt lääkeyhtiö ei tietenkään lähetä niitä tiedelehtiin arvioitaviksi. Tutkimuksen toteuttajilta taas on yleensä vaadittu salassapitosopimus.

”Lukijoiden pitäisi suhtautua hyvin skeptisesti siihen, mitä julkaistaan”, Smith toteaa.

Hänen kritiikkinsä kohdistuu suuriin kansainvälisiin lääketiedelehtiin kuten BMJ:iin, Lancetiin ja New England Journal of Medicineen.

 

Tutkimuksia rahoittavilla lääkeyhtiöillä on Smithin mukaan lukuisia keinoja saada julki haluamiaan tutkimustuloksia. Esimerkiksi kokeen otanta voi olla suppea, potilaat voivat olla valikoituja tai potilailta kysytyt kysymykset voivat olla tarkoitushakuisesti muotoiltuja.

Lisäksi on mahdollista käyttää samaa potilasaineistoa useissa artikkeleissa, jolloin näyttää siltä, että moni tutkimus on todistanut lääkkeen tehon.

Smithin mukaan artikkelien julkaisusta päättävä toimitus ei useinkaan voi tietää, onko moneen artikkeliin käytetty samaa aineistoa tai miten kysymykset on muotoiltu, koska toimitus ei pääse käsiksi alkuperäiseen tutkimusaineistoon.

Dataa eivät saa haltuunsa myöskään ulkopuolisina vertaisarvioijina toimivat lääkärit. Tämä on Smithin mielestä väärin.

Smith vaatii tutkimusdatan avaamista kaikille huijaamisen lopettamiseksi. Nettiaikana kaikki tieto olisi helppo julkaista verkossa avoimesti.

”Isoimmat lehdet ovat menossa siihen suuntaan”, Smith kertoo.

Yleisesti asiantuntijalääkärien tekemää vertaisarviointia pidetään riittävänä ja tehokkaana menetelmänä tieteellisen laadun arvioimiseksi, mutta Smithin mukaan käsitys perustuu vain uskoon.

”Laajat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että vertaisarviointi on hidasta ja kallista eikä se paljasta virheitä eikä petoksia”, Smith kertoo.

YK vetosi syyskuun puolivälissä kaikkiin maailman hallituksiin, jotta nämä säätäisivät lain, jonka perusteella kaikki aloitetut kliiniset kokeet pitää rekisteröidä ja niiden menetelmät ja tulokset raportoida. Smithin mielestä tämä on tärkeää.

”Muuten seuraa vakava vääristymä, jonka seurauksena ihmiset kuvittelevat, että jokin lääke on tehokkaampi kuin onkaan tai sen sivuvaikutukset ovat vähäisempiä kuin ovatkaan.”

 

Tutkimustulosten vääristely johtaa myös hämmentäviin tiedekiistoihin.

Smith kertoo, että brittiläisten BMJ:n ja Lancetin välillä on meneillään iso kiista kolesterolilääkkeinä käytettyjen statiinien turvallisuudesta.

BMJ on julkaissut tutkimuksia, joiden mukaan statiinien sivuvaikutukset ovat yleisempiä kuin luullaan. Lancet taas julkaisi vastikään laajan tutkimuksen, jonka mukaan statiineilla on hyvin vähän sivuvaikutuksia ja niitä on turvallista käyttää.

Mihin lääkärit voivat enää luottaa lääkkeitä määrätessään, jos eivät arvostetuimpien lehtien tietoon?

Smithin mukaan lääketieteessä on yhä asioita, joihin voi luottaa kiistattomasti. Esimerkiksi tupakoinnin haitallisuus terveydelle on todistettu aukottomasti.

Kenenkään ei kuitenkaan pitäisi uskoa vain yhtä tai muutamaa uutta tutkimusta.

Smithin mukaan aikaansa seuraavilla, edistyksellisillä lääkäreillä on taipumus uskoa uusien hoitojen paremmuuteen. Tästä esimerkkinä on masennuslääkkeiden määrääminen yleisesti 1990-luvulta alkaen.

Viime aikoina masennuslääkkeet on kuitenkin todettu laajoissa koontitutkimuksissa varsin tehottomiksi keskivaikean masennuksen hoidossa. Tutkimustulosten valikoiva julkaiseminen vääristi aikoinaan käsitystä niiden tehosta.

 

Lääkärien ja potilaiden kannattaisi Smithin mielestä ottaa huomioon, että tutkimuksen perusteella uusi hoito tiedetään tehokkaaksi vain verrattuna lumehoitoon.

”Tutkimuksissa ei tarvitse todistaa, että uusi lääke on tehokkaampi kuin paras mahdollinen jo olemassa oleva hoito”, Smith tähdentää.

Smith kritisoi myös maailmassa tehtävän lääketutkimuksen määrää.

”Olisi hyvä, jos tehtäiisin vähemmän mutta parempia tutkimuksia.”

Smithin päätoimittajakaudella (1991–2004) BMJ siirtyi verkkojulkaisemiseen ja alkoi avata artikkeleitaan luettavaksi ilmaiseksi. Hän on ollut kehittämässä tiedelehtien avoimeen julkaisuun keskittyvän Public Library of Sciencen (PLOS) toimintaa.

Richard Smith toimii puheenjohtajana potilaiden asemaa parantavassa Patients Know Best -järjestössä. Viime aikoihin asti hän johti lääketieteellistä ohjelmaa, jonka tavoite on parantaa kroonisten sairauksien hoitoa kehittyvissä maissa.

 

Richard Smith puhui Helsingin yliopistolla 28. syyskuuta.