Uusia mahdollisuuksia geenimuunteluun: hiiva sai keinotekoisen kromosomin

Dna-koodia kirjoittamalla hiivasta voitaisi tuottaa uudenlaisia lääkkeitä, ruoka-aineita ja biopolttoaineita.

bakteerit
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sen jälkeen kun Francis Crick ja James Watson selvittivät dna:n rakenteen vuonna 1953, molekyylibiologit opettelivat lukemaan luonnon koodia eli dna:n emäsjärjestystä. Suuri läpimurto oli, kun ihmisen perimä ensimmäistä kertaa luettiin kokonaisuudessaan läpi vuosituhannen vaihteessa.

Viime vuosina dna:n lukemisesta on tullut yhä rutiininomaisempaa ja halvempaa. Samalla tutkijat ovat vähitellen oppineet lukemisen lisäksi kirjoittamaan luonnon koodia. Vuonna 2010 J. Craig Venter -instituutin tutkijat onnistuivat valmistamaan kemiallisesti Mycoplasma mycoides -bakteerin genomin ja siirtämään sen Mycoplasma capricolum -bakteeriin.

Lopputulos näytti M. mycoides -bakteerilta ja se tuotti vain M. mycoidesin proteiineja. Lisäksi tutkijat ymppäsivät genomiin tunnistusmerkiksi ylimääräisiä dna-jaksoja.

 

Bakteereilla on vain yksi, rengasmainen kromosomi. Aitotumaisilla eliöillä, kuten kasveilla, sienillä ja eläimillä, dna on useassa rihmamaisessa kromosomissa, joita ei aiemmin ole osattu valmistaa kemiallisesti.