Uusi avaruusaika sarastaa – ihmisiä laukaistaan kiertoradalle Yhdysvalloista ensimmäistä kertaa lähes vuosikymmeneen

Viime vuosikymmenen Yhdysvallat on ollut riippuvainen Venäjän raketeista astronauttiensa saamisessa avaruuteen.

avaruus
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yhdysvallat aikoo laukaista ihmisiä avaruuteen omalta maaperältään ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011. Laukaisun on tarkoitus tapahtua tänään keskiviikkona 27. toukokuuta. Avaruussukkulaohjelman lakkauttamisesta lähtien Yhdysvallat on ollut riippuvainen Venäjän Sojuz-raketeista ihmisten saamisessa avaruuteen.

Keskiviikon laukaisu on uuden aikakauden alku paitsi Yhdysvaltain avaruushallinto Nasalle, myös maan nopeasti kasvaneelle yksityiselle avaruussektorille. Rakettejaan tavarakuljetuksissa harjaannuttanut SpaceX kuljettaa nyt ensimmäistä kertaa ihmisiä kiertoradalle.

SpaceX:n Falcon 9 -raketin kantamassa Crew Dragon -aluksessa kansainväliselle avaruusasemalle (ISS) matkaavat astronautit Robert Behnken ja Douglas Hurley.

Miehitetty lento on toinen SpaceX:n testilennoista, joilla varmistetaan yrityksen miehistönkuljetusjärjestelmän toimivuus. Edellinen Dragon-aluksen miehittämätön testilento suoritettiin onnistuneesti maaliskuun alussa.

Uuden testilennon suunniteltu laukaisuhetki Floridan Kennedy Space Centeristä on hieman ennen puoltayötä Suomen aikaa. Sääolosuhteiden tai muiden esteiden takia laukaisua voidaan tarvittaessa siirtää lauantaille tai sunnuntaille.

 

Yhdysvaltalaisten astronauttien laukaisu Amerikan mantereelta on symbolinen voiton hetki presidentti Donald Trumpin hallinnolle, vaikka hanke oli käynnissä jo kauan ennen nykyhallintoa.

“Ei epäilystäkään, ettenkö odottaisi tätä laukaisua innolla. Siitä tulee historiallinen ja käänteentekevä. Se on myös kriittisen tärkeä”, kommentoi Trumpin nimittämä Nasan johtaja Jim Bridenstine koelennon kynnyksellä.

Bridenstinen mukaan koelento on tärkeä, jotta ISS-asemalla tehtävä tutkimustyö voi jatkua tehokkaasti. Yhdysvalloilla on tällä hetkellä vain yksi astronautti asemalla, vaikka tavoitteena olisi neljä. ISS:llä työskentelee samanaikaisesti useiden eri maiden avaruuslentäjiä.

Kuten koko Yhdysvallat, myös Nasa painii koronaviruksen aiheuttamien käytännön ongelmien parissa. Järjestö yrittää parhaansa mukaan pysyä aikatauluissaan.

“Vakuutan teille, että olemme ottaneet kaikki tarpeelliset askeleet suojellaksemme Nasan ja SpaceX:n tiimejä. Nasa noudattaa tarkkaan (Yhdysvaltain tautikeskus) CDC:n suosituksia”, Bridenstine sanoo.

Varotoimenpiteenä ISS:lle lähtevät astronautit ovat olleet karanteenissa kahden viikon ajan ennen laukaisua, ja laukaisua edeltäneet tiedotustilaisuudet on järjestetty etäyhteyksien varassa.

 

Yhdysvallat on halunnut katkaista avaruusohjelmansa riippuvuuden Venäjästä jo kauan, mutta se ei ole käynyt käden käänteessä. Apua on haettu yksityisyrityksiltä.

SpaceX:n ohella omaa ratkaisuaan on kehittänyt ilmailualan jättiläisyritys Boeing, mutta miljardööri Elon Muskin johtama SpaceX ennätti edelle. Boeingin Starliner-hanke on kompastellut merkittäviin ongelmiin.

Moni on pitänyt nöyryyttävänä tilannetta, jossa amerikkalaisten on täytynyt maksaa kalliista matkalipuista Venäjän raketeissa. Tuoreimmasta Sojuz-paikasta Nasa maksoi mojovan 90 miljoonan dollarin summan. Hinnat ovat yli nelinkertaistuneet reilussa kymmenessä vuodessa.

Kaiken kaikkiaan Nasalta uppoaa ISS-avaruusaseman miehittämiseen ja operointiin matkustuskulut mukaan luettuna vuodessa 3–4 miljardia dollaria, eli noin 2,75–3,7 miljardia euroa. Summa on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen koko puolustusbudjetti.

Yksin Venäjälle Nasa on maksanut noin 3,9 miljardia dollaria Sojuz-paikoista sitten vuoden 2011. Riippuvuussuhteeseen päädyttiin Yhdysvaltain kalliiksi ja toimimattomaksi osoittautuneen avaruussukkulaohjelman jäljiltä.

Vuosikymmenten varrella yli 200 miljardia syöneen avaruussukkulaohjelman oli tarkoitus laskea avaruuslentojen hintalappua, mutta siitä tulikin todellisuudessa sekä kalliimpi että vaarallisempi kuin edeltäjistään.

Avaruussukkulaohjelman mustimpia hetkiä olivat sukkuloiden Challenger ja Columbia tuhoisat onnettomuudet vuosina 1986 ja 2003. Molemmissa turmissa surmansa sai koko seitsemän hengen miehistö.