Unettomuus on nykymaailman kansantauti

Jyrki Jantunen
Tiede 9.10.2008 08:27

Yöunen tarve vaihtelee keskimäärin neljän ja 11 tunnin välillä, ja siihen vaikuttavat ainakin nukkujan ikä, geenit, päivärutiinit ja unen laatu. Suomessa unettomuudesta kärsii miljoona ihmistä, koko maailmassa miljardeja. Miten sinä saat unta?Uneton Helsingissä

”Mitä tapahtuu ihmisille, jotka eivät nuku kunnolla?” kysyttiin kansainvälisessä unitutkijoiden seminaarissa Skotlannin Glasgow’ssa.

Vastaukset vievät viimeisetkin yöunet. Professori Göran Hajak saksalaisesta Regensburgin yliopistosta listasi yksinkertaisen karusti niitä ryhmiä, joihin unettomat kuuluvat keskimääräistä useammin: sairaat, typerät, lihavat, työttömät, kuolleet…

Tuo rautalankamalli on todistettu laajoilla tutkimuksilla. Unettomat kärsivät huomattavasti hyvin nukkuvia useammin esimerkiksi kivuista, ruoansulatus- ja hengityshäiriöistä, sydäntaudeista, verenpaineesta, diabeteksesta ja mielenterveysongelmista.

Masennustapausten määrä on heidän keskuudessaan nelinkertainen muihin verrattuna, ahdistuneisuus kaksinkertaista ja alkoholin liikakäyttö 30 prosenttia normaalia yleisempää. Unen vaikutuksesta älyyn tosin ei liene tarkkoja vertailutuloksia, mutta äkäinen uneton saa helposti myös typerän leiman.

Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan unihäiriöt olivat yleisin syy töistä poissaloihin (11 %), yleisempi kuin selkäkivut (9 %) tai alkoholi (1 %).

Kirja
tyynyn alle

Seminaarin osapuolilla, unitutkijoilla ja lääkekonserni Sanofi-Aventiksella, on tietysti oma leipä kyseessä unettomuuden hoidossa, mutta aika vakuuttavasti he asiansa esittävät. Unen puutteesta tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu selvästi, että uni on olennainen elpymisprosessi, joka vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen – eli koko elämään.

Unella on tärkeä rooli muistin vahvistamisessa, oppimisessa ja päättelemisessä. Suoritukset ja keskittymiskyky heikentyvät merkittävästi unen jäädessä liian vähiin.

Professori Hajak on tutkimuksissaan todennut, että kun koehenkilöt harjoittelevat pianonsoittoa päivän, he osaavat illalla jo jotakin. Mutta kun he nukkuvat kunnolla yön yli, aivot jatkavat opiskelua, ja aamulla soitto sujuu huomattavasti paremmin kuin edellisenä iltana.

”Kirja tyynyn alla ei ole taikauskoa – se todella toimii.”

Toinenkin uskomus näyttää pitävän paikkansa: illalla ei pidä juoda kahvia. Hajak esittää rinnakkain käyrät, joista toinen kuvaa amerikkalaisten unettomuutta, toinen Starbuck’s-kahviloiden lisääntymistä. Molemmat käyrät nousevat jyrkästi ja hämmästyttävän samaan tahtiin.

Hajak myöntää käyriensä epätieteellisyyden, mutta jotain ne kertovat. Yli kahdeksan tuntia nukkuvien osuus Yhdysvalloissa on vähentynyt seitsemässä vuodessa lähes 10 prosenttiyksikköä. Korrelaatio löytyy myös unettomuuden ja painoindeksien välillä.

Uni vaikuttaa myös immuunijärjestelmään. Olemme alttiimpia infektioille ja sairauksille, jos unta puuttuu. Hermosolutkin rentoutuvat ja lepäävät unen aikana, jolloin ne voivat samalla korjata vikojaan ja palauttaa toimintakykyään.

Samalla vapautuu elimistöön kasvuhormoneja, joiden ansiosta solujen kasvu ja korjaus toimivat parhaiten nukuttaessa. Nukkuminen on myös hyvä laihdutuskeino, sillä aineenvaihdunnan häiriintyessä unettomuus lihottaa.

Unettomat eivät selviä puhtain paperein sosiaalisestikaan – he ovat usein pahantuulisia, alakuloisia ja herkästi turhautuvia.

Vakavimpiin unettomuuden seurauksiin voivat kuulua liikenteen vaarat. Suomalainen unitutkija Markku Partinen on pitkään varoittanut rattitorkkujista: jos kuski on valvonut vuorokauden, hän on samassa kunnossa kuin yhden promillen humalassa. Univelan uskotaan olleen osallisena esimerkiksi T ernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa ja Challenger-avaruussukkulan tuhoutumisessa.

Unentarve
vaihtelee

Yöunen tarve on kuitenkin hyvin yksilöllinen. Se vaihtelee keskimäärin neljän ja 11 tunnin välillä, ja siihen vaikuttavat ainakin ikä, geenit, päivärutiinit ja unen laatu. Peukalosäännöksi tutkijat antavat sen, että olet nukkunut tarpeeksi, jos tunnet itsesi virkistyneeksi etkä torku päivän mittaan. Vauvat, vanhukset ja raskaana olevat naiset luultavasti tarvitsevat unta tavallista enemmän.

Huonounisuus näyttää vaihtelevan myös kansallisuuden mukaan. Yhdysvalloissa 56 prosenttia aikuisista kärsii unettomuudesta, Länsi-Euroopassa 31 prosenttia ja Japanissa 23 prosenttia. Suomessa lasketaan unettomia olevan ainakin miljoona, eli yli 20 prosenttia, mikä ei muihin maihin verrattuna ole kovin paha luku.

Lähes puolet uniongelmaisista ei ole koskaan tehnyt mitään vaivansa hoitamiseksi. Joka toiselle niistä, jotka etsivät apua lääkäriltä, määrätään Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa lääkkeitä, Japanissa melkein jokaiselle. Tätä nykyä suositellaan entistä räätälöidympiä hoitoja, koska unettomuuden laatujakin on monenlaisia.

Varsinaisten unilääkkeiden ohella hoitokeinoina käytetään muun muassa hypnoosia, ”pimeähormoni” melatoniinia sekä lieviä masennuslääkkeitä. Tutkijat puhuvat myös unihygieniasta, joka tarkoittaa stimulanttien vähentämistä, säännöllisiä nukkumistapoja ja liikuntaa.

Stanfordin yliopiston tohtori Maurice M. Ohayon vetää tutkimusta, jossa selviteltiin yli 10 000 ihmisen nukkumistottumuksia. Tulokseksi saatiin röykkiö tilastoja, jotka kertovat, että useimmat ihmiset heräilevät öisin. Viisi prosenttia herää yhtenä yönä kuukaudessa, 12 prosenttia parina yönä viikossa, 23 prosenttia joka yö. Unihäiriöt ovat naisilla jonkin verran yleisempiä kuin miehillä, ja ne lisääntyvät iän myötä.

Kirjoittaja osallistui lääkeyritys Sanofi-Aventiksen järjestämälle seminaarimatkalle 10. syyskuuta.

Teksti
Jukka Ukkola

Kuva
Markku Niskanen

Osallistu keskusteluun unettomuudesta

Keskustelu