Tutkimus: Pienikin määrä raskaana nautittua alkoholia on riski, myös raskauden alussa – voi johtaa lapsen masennukseen

Humalahakuisen raskausajan juomisen vaarallisuus on tiedossa. Pienten alkoholimäärien vaikutuksesta tietoa on ollut vähemmän.
Tiede 10.10.2020 15:00
Nainen ja valkoviinilasi. Kuvituskuva
© Roni Rekomaa / Lehtikuva

Moni raskaana oleva äiti tulee juoneeksi etenkin alussa, jolloin raskaus ei välttämättä ole vielä tiedossa. Esimerkiksi Australiassa on todettu, että puolet äideistä juo ennen raskauden selviämistä, ja neljännes jatkaa sitä myös jossain määrin raskauden selviämisen jälkeen.

Tuoreen australialaistutkimuksen mukaan hyvin pienetkin määrät raskaana nautittua alkoholia vaikuttavat sikiön aivojen kehitykseen ja voivat kasvattaa psykologisten ongelmien riskiä lapsella. Raskausajan alkoholi yhdistettiin tutkimuksessa lapsen ahdistukseen, masennukseen ja keskittymishäiriöihin.

Raskausajan humalahakuisen juomisen valtavat riskit lapselle ovat tieteessä hyvin tunnettu asia. Äidin juoma alkoholi kulkee istukan läpi sikiöön ja lapsiveteen, eikä sikiö pysty poistamaan sitä elimistöstään yhtä nopeasti kuin äiti. Alkoholi kaikissa raskauden vaiheissa häiritsee sikiön keskushermoston ja erityisesti aivojen kehitystä.

Huonommin tunnetaan pienten alkoholimäärien vaikutukset. Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, onko turvallista kulutuksen määrää raskauden aikana olemassa.

Ohjenuorana pidetäänkin Suomessa ja muualla maailmassa sitä, että vain täysi alkoholista pidättäytyminen on turvallista. Yli 9 700 lapsella tehty Sydneyn yliopiston tutkimus tukee tätä perinteistä linjausta.

 

Vähäiseksi alkoholinjuonniksi määriteltiin tutkimuksessa alle kuusi ravintola-annosta viikossa, joista korkeintaan kaksi kerralla juotuna.

”Tutkimuksessamme todettiin, että pienetkin määrät raskaana juotua alkoholia voi vaikuttaa merkittävästi lapsen aivojen kehittymiseen”, kertoo tutkija Briana Lees tiedotteessa.

Tutkituista lapsista neljännes oli altistunut alkoholille kohdussa. Näistä yli puolen kohdalla kyse oli lievästä alkoholinkäytöstä ja vajaalla puolella raskaammasta. Lievänkin alkoholinkäytön todettiin liittyvän lisääntyneisiin psykologisiin ja tunne-elämän ongelmiin sekä käytöshäiriöihin.

Riskit kasvoivat alkoholin määrän mukana. Varhaisen raskausajan hieman aktiivisemman juomisen myötä lapsen ADHD-oireyhtymän riski kasvoi 25 prosentilla. Myös aggressiivisuuden riski kasvoi.

”Mitä enemmän lapsi altistui alkoholille kohdussa, sitä vakavampia seuraukset olivat. Lapset kokivat negatiivisia seurauksia, vaikka he olisivat altistuneet vain pienille alkoholimäärille raskauden alkuvaiheessa”, Lees sanoo.

”Ongelmana on, etteivät monet naiset vielä tiedä tuolloin olevansa raskaana.”

Tiedot äitien alkoholinkäytöstä kerättiin vanhemmille tehdyistä kyselyistä. Tutkimus ilmestyi American Journal of Psychiatry -tiedejulkaisussa.